Lue keskustelun säännöt.
Olen tyhmä! Onko täällä muita tyhmiä? Asiallista keskustelua tyhmyydestä!
06.02.2021 |
Ensiksikin: olen tyhmä, en heikkolahjainen! Minulla on monia lahjoja ja vahvuusalueita, mutta ne eivät muuta sitä tosiasiaa että en älyllisesti ole samalla tasolla kuin suomalaiset keskiverroin.
Toiseksi: minun tyhmyys ei näy päälle päin, eikä myöskään minun koulutuksesta tai työhistoriasta. Ainakaan ihan heti. Olen ylioppilas, kirjoitin B:n paperit, lukion keskiarvo jotain vähän alle 7. Ei tyhmä voi päästä ylioppilaaksi, joku voi ajatella. Minulla on se etu, että tulen akateemisesta ja ns kulttuuriperheestä. Minulla ei ollut koskaan muuta vaihtoehtoa kuin mennä lukioon. Ja ihan mielelläni meninkin. Haaveilin teininä lääkiksestä, koska meidän suvussa on lääkäreitä. En tietty päässyt hyvään lukioon, jota sisarukseni kävivät, vaan kaukana olevaan lukioon, johon pääsi lähes kaikki halukkaat. Lukioaika oli kivaa. Olin jopa ulkomailla vaihtarina vuoden. Mutta hyvin koulu ei koskaan mennyt.
Haaveet lääkiksestä täytyi unohtaa, koska minulla oli lyhyt matikka eikä fysiikkaa. Hain kuitenkin yliopistoon lukemaan kieliä, mutten päässyt. Sitten hain amk:iin ja pääsinkin. En kuitenkaan pärjännyt opinnoissa ja masennuin. Lopetin vuoden jälkeen. Olin ollut aikaisemmin välivuosien aikana töissä yhden perhetuttavamme putiikissa ja sain sieltä kokopäivätyön. Pidin työstä ja viihdyin siellä monta vuotta. Sitten joku puhui minulle lähihoitajakoulutuksesta ja että siinä voi erikoistua varhaiskasvatukseen. Kiinnostuin, koska rakastan lapsia, hain ja pääsinkin lasten ja nuorten kasvatuksen opintoihin. Tykkäsin koulusta ja työharjoittelusta. Valmistuin vuosi sitten ja työllistyin heti alalle.
Palataan vielä aiheesen eli tyhmyyteen. Kukaan ei varmasti pidä minua tyhmänä, koska olen ihan ok näköinen, hoikka, huoliteltu ja minulla on hyvä estetiikan taju ja vaatemaku. Nämä olen oppinut ihan kotoa. En ole myöskään köyhä.
Mistä sitten tiedän olevani tyhmä? No tässä esimerkkejä:
En ymmärrä mitään abstrakteja juttuja, kuten karttoja tai ruokareseptejä. Jos katson kartasta vaikka Helsingin ja Tampereen pisteet, se ei kerro mulla mitään siitä, miten nämä kaupungit sijoittuu todelisuudessa. En pysty mitenkään siirtämään oikeaan maailmaan sitä tietoa mitä kartassa on. Kun lennän lentokoneella ulkomaille niin koneesta näkyy yöllä kaupunkien ym valoja ja päivällä vettä ja vuoria. Joku pystyy päättelemään niiden perusteella missä ollaan, minä en. Jos mulle sanotaan vaikka että noi on Alpit tuolla alhaalla, olen vaan että aha. Mulle voisi ihan yhtä hyvin näyttää vuoren kuvaa kirjasta ja sanoa että noi on Alpit. En osaa tehdä sillä tiedolla mitään.
Kun luen reseptin en yhtään osaa ajatella millainen siitä ruuasta pitäisi tulla. En ymmärrä reseptistä että keittoahan tässä ollaan tekemässä, jos siinä ei lue keitto.
Törmään ongelmiin joka päivä, mutta osaan kiertää ne. Mulla on ajokortti ja auto, mutta ajan vain tuttuja teitä maalle viikonloppuisin. Jos menisin vieraille teille eksyisin heti. Kun teen ostoksia, minulla ei ole mitään käsitystä mitä asiat maksaa ja mikä on kallista tai halpaa. En tiedä onko 300 € paljon vai vähän ruokaostoksista, enkä myöskään mitä ostoskärryn tuotteet maksaa yhteensä.
En myöskään tykkää elokuvista tai sarjoista, kun en koskaan ymmärrä niiden juonta tai mitä jännää niissä on. Kirjoja en myöskään lue. Musiikkia tykkään kuunnella ja tanssia. Tanssi onkin minun suuri intohimo ja harrastus. Kävin balettitunneilla 8 vuotta lapsena ja nuorena. Tykkään myös olla eläinten parissa, ratsastan ja haaveilen omasta hevosesta. Minun avomiehelläni on kaksi ihanaa koiraa.
Olen todella tyytyväinen elämääni, vaikka joskus harmittaakin, että olen tyhmä.
Onko täällä muita kohtalotovereita, jotka ehkä tunnistavat itsensä tästä?
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama. Olen tyhmä osittain ja varmaan tälle olisi jokin hieno käsite olemassa, mutta tyhmä mikä tyhmä. Pääsin ylioppilaaksi, mutta lukion matikan numero oli 5 ja reputin matikan kirjoituksissa. Fysiikka ja kemia myöskin kamalaa tervan juontia. En vaan tajua, hahmota.
Eksyn tutuissakin paikoissa. Joku ostarin parkkihallin hahmottaminen ja lentokentät ihan mahdottomia. Autoa ajan auttavasti, koska yhdistettynä kova vauhti ja hahmottaminen on hankalaa ja minun ostalta myös vaarallista. Mitään navigaattoria en pysty vilkuilemaan ajaessa.
Olen jo keski-ikäinen ja ihan hyvin pärjännyt tästä huolimatta opinnoissa ja työelämässä. Hain yliopistoon humanistiselle alalle. Pärjään excelillä, jos pitää jotain laskea. Päässä en osaa laskea, enkä hahmota suuruusluokkia, väsyneenä vaikeuksia jo ihan kellonajoissakin.
Välillä mietin onko tämä jo jotain alkavaa muistisairautta, mutta mieheni on lohduttanut, että olin ihan yhtä pihalla jo 20 vuotta sitten.
Eiköhän jonkun vasemmistopuolueen puheenjohtajaksi kelpaisi. Niissä ei asioiden heikko hahmottaminen haittaa kun kaikkea lähestytään tunteet edellä eikä faktoista välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama. Olen tyhmä osittain ja varmaan tälle olisi jokin hieno käsite olemassa, mutta tyhmä mikä tyhmä. Pääsin ylioppilaaksi, mutta lukion matikan numero oli 5 ja reputin matikan kirjoituksissa. Fysiikka ja kemia myöskin kamalaa tervan juontia. En vaan tajua, hahmota.
Eksyn tutuissakin paikoissa. Joku ostarin parkkihallin hahmottaminen ja lentokentät ihan mahdottomia. Autoa ajan auttavasti, koska yhdistettynä kova vauhti ja hahmottaminen on hankalaa ja minun ostalta myös vaarallista. Mitään navigaattoria en pysty vilkuilemaan ajaessa.
Olen jo keski-ikäinen ja ihan hyvin pärjännyt tästä huolimatta opinnoissa ja työelämässä. Hain yliopistoon humanistiselle alalle. Pärjään excelillä, jos pitää jotain laskea. Päässä en osaa laskea, enkä hahmota suuruusluokkia, väsyneenä vaikeuksia jo ihan kellonajoissakin.
Välillä mietin onko tämä jo jotain alkavaa muistisairautta, mutta mieheni on lohduttanut, että olin ihan yhtä pihalla jo 20 vuotta sitten.
Eiköhän jonkun vasemmistopuolueen puheenjohtajaksi kelpaisi. Niissä ei asioiden heikko hahmottaminen haittaa kun kaikkea lähestytään tunteet edellä eikä faktoista välitä.
Politiikassa ei tarvitse ajatella omilla aivoilla, joten ei hätää. Älyllä ei ole väliä. Itsenäinen ajattelu on kiellettyä poliitiikassa.
Tyhmiin ja varsinkin sellaisiin tyhmiin, joilla ei ole omaa kulttuurihistoriaa ja identiteettiä, uppoavat kaikenlaiset agendat kuin veitsi voihin. Perusteltu kritiikki luokitellaan rasismiksi tai kohteesta riippuen esim. antisemitismiksi. Kateus on sairaalloista. Erään alkeellisen ja tyhmän lahkon kateus on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että ovat väärentäneet arjalaisheimojen muinaiskirjoitukset ja selittävät ne j-laisina. Tiedätte varmaan, mistä lahkosta on kyse. Tämän lahkon edustajat ovat myös kirjoissaan ja videoilla tai muuten julkisesti agenfoineet valkoisten euripidien mulatisointia (=tyhnentämistä), koska muutoin eivät koe olevansa "herrakansaa". Tämä on todellisuutta. Katsokaa, mitä tapahtuu nykyään Euroopan maissa.
Aivopestyt tyhmät ja jyystetyt hullut voivat olla todella vaarallisia ja fanaattisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys on lisääntymisen edellytys. Tyhmien määrä kasvaa luonnollisesti.
Länsimaissa keskimääräinen äo kuin myös fyysinen kunto on laskenut ysäriltä alkaen, nyt seuraukset näkyvät reippaammin.
Pienestä pitäen opitaan älylaitteen käyttö, edes sarjakuvia tai lehtiä ei lueta. Puheterapeuteille jonot, sillä vanhempien ilonaihe on, että lapsi oppii digilaitteiden käytön kuin ensimmäiset sanansa.
Sitten kun aloitetaan koulu, on vaikeuksia edessä: ei kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn, keskittyminen vaikeaa, ei edes yritetä, ja seurauksena on, ettei yläkoululainen tunnista analogista kelloa, ymmärrä yleis- ja erisnimien eroa, tiedä milloin Suomi itsenäistyi tai tunnista edes kuvien perusteella tunnettuja historian henkilöitä.
Nuo ovat opetukseen liittyviä asioita. Miksi vaatimustaso on laskettu alas? Miksi ei jätetä luokalle, anneta hylättyä, jos ei ole oppinut? Lisäksi tukiopetukset näille, joilla takkuaa. Perusopetuksen pitää olla kunnossa, tason pitää nousta ja olla nousujohteista.
Korjaus lähtee Valtiosta, opetusministeristä, -hallituksesta ja heistä, jotka määrittävät vaatimustasot! Tästä pitäisi saada kansalaisaloite ja suomalaisten pitäisi vaatia lapsilleen kunnon koulutusta, veroillahan nämä maksetaan. Toki kotikasvatus on kodin tärkeä tehtävä, mutta se on toinen tarina.
Syy: oppiminen on korvattu pellemeiningillä ja jokainen saa asettaa tavoitteensa läpi pääsemiseksi. Opettajan pitää olla pelkkä viihdyttäjä auktoriteetin sijasta. Ei kansalaisten äo ole laskenut, vaan ympäristö on muuttunut, mikä ruokkii keskittymiskyvyttömyyttä ja monien muiden taitojen rappeutumista.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ketju. Ajattelen itse, että meillä kaikilla on jotain hyviä ominaisuuksia ja taitoja ja myös puutteita. Yksi on hyvä yhdessä ja toinen toisessa asiassa. Sitten on pari kellokasta, jotka ovat hyviä melkein kaikessa, matemaattisesti, sosiaalisesti ja kielellisesti.
Sisukkaat ihmiset opettelevat puutteensa ja narsistit esittävät kaiken osaajaa, mutta osa tosiaan syntyy monilahjakkuutena. Heitä on max yksi luokassa. Tai ainakin oli, nykypäivästä en enää tiedä.
En ole koskaan ajatellut, että reseptien mukaan kokkaaminen / leipominen olisi jollekin vaikeaa.
Minulla on haasteita työskennellä hälyisässä avokonttorissa. Ei ole mitään diagnoosia, mutta en pysty keskittymään ja olen aivan poikki lähipäivinä. Etäpäivänä ei ole keskittymisvaikeuksia. Joku toinen pystyy tekemään haastavaakin ajatustyötä hälyssä, osaa keskittyä tms.
Ne avokonttoritilat eivät ole isolle osalle mikään autuaaksi tekevä asia.
Peruskouluista on tehty avokonttoreita eikä ne sovi kenellekään, ei neuroepätyypillisille eikä nk. normaaleillekaan. Siihen päälle ilmiöoppiminen, digitaalisuus, tunnilla häiritsijät, hyvin heikot oppilaat ja s2-oppilaat, niin jokainen tippuu kärryiltä, myös moni keskitasoinen oppilaskin ja moni lahjakaskin on 'pihalla'.
Kuri ja koheesio takaisin kouluihin. Fyysiset kirjat ja kynä takaisin käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ranskassa on käynnissä lukiolaisten mellakat, useita kouluja tuhottu, satoja pidätetty, terrorisoitu jne. Suurin osa noista lukiolaisista on matuja, matujen lapsia, S2. Eli etnisiä afrikkalaisia tai lähi-itäläisiä, joiden keskim. ÄO on tunnetusti alhainen, n. 65:stä(somalit) 85:een (lähi-itäläiset ja pohjoisafrikkalaiset), joissain tapauksissa 87.
Tällaisilla älykkyysosamäärillä varustetut lukiolaiset turhautuvat, kun paukut eivät vaan riitä. Sitten syytetään ties mitä muuta, kuin omaa tyhmyyttä ja aletaan mellakoida.
Nykyinen tasa-arvo käsitys on väärä. Toisen identiteetillä rypevä ei ole koskaan "tasa-arvoinen", vaan jo lähtökohtaisesti heikompitasoinen. Eihän kukaan täyspäinen käytä naapurinsakaan passia ja identiteettiä väittäen näin olevansa "tasa-arvoinen" naapurinsa kanssa.
Luonto ei turhaan hajottanut eri etnisyyksiä omille maantieteellisille alueilleen. Myös kansan määritelmään kuuluu yhtenäinen geeniperimä. Lika barn leka bäst. Etnokakofonia on tietoista epätasapainottamista.
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa on käynnissä lukiolaisten mellakat, useita kouluja tuhottu, satoja pidätetty, terrorisoitu jne. Suurin osa noista lukiolaisista on matuja, matujen lapsia, S2. Eli etnisiä afrikkalaisia tai lähi-itäläisiä, joiden keskim. ÄO on tunnetusti alhainen, n. 65:stä(somalit) 85:een (lähi-itäläiset ja pohjoisafrikkalaiset), joissain tapauksissa 87.
Tällaisilla älykkyysosamäärillä varustetut lukiolaiset turhautuvat, kun paukut eivät vaan riitä. Sitten syytetään ties mitä muuta, kuin omaa tyhmyyttä ja aletaan mellakoida.
Nykyinen tasa-arvo käsitys on väärä. Toisen identiteetillä rypevä ei ole koskaan "tasa-arvoinen", vaan jo lähtökohtaisesti heikompitasoinen. Eihän kukaan täyspäinen käytä naapurinsakaan passia ja identiteettiä väittäen näin olevansa "tasa-arvoinen" naapurinsa kanssa.
Luonto ei turhaan hajottanut eri etnisyyksiä omille maantieteellisille alueilleen. Myös kansan määritelmään kuuluu yhtenäinen geeniperimä. Lika barn leka bäst. Etnokakofonia on tietoista epätasapainottamista.
Ne on insinöörejä ja aivokirurgeja. Heidän paperit vain hävisi mereen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli sellainen koti missä lapset eli sivussa omaa elämää ja vanhemmat oli keskittyneet töihinsä ja toisiinsa, siis ei opetettu mitään taitoja eikä edes puhumista. Olin aika mykkä aikuisuuteen asti kunnes muutin pois kotoa. Enkä osannut mitään mitä ei koulussa opetettu. Häpeän yhä itseäni, sitä millainen silloin olin ja onpa ollut iso opetteleminen normaaleihin sosiaalisiin taitoihin. Tunnen itseni tyhmäksi koska olen aina ollut muista jäljessä. Niin joo ja isä vielä moitti jos olin vähän isompana vieraiden seurassa ujo ja hiljaa kun muiden lapset oli reippaita. Ei ollut oikein puheenaiheitakaan kun minulle ei ollut koskaan tapahtunut mitään mistä puhua enkä ajatellut että ketään kiinnostaisi minun ajatukset. Nyt on maailma auennut mutta kyllä lapsuus jälkensä jättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sellainen koti missä lapset eli sivussa omaa elämää ja vanhemmat oli keskittyneet töihinsä ja toisiinsa, siis ei opetettu mitään taitoja eikä edes puhumista. Olin aika mykkä aikuisuuteen asti kunnes muutin pois kotoa. Enkä osannut mitään mitä ei koulussa opetettu. Häpeän yhä itseäni, sitä millainen silloin olin ja onpa ollut iso opetteleminen normaaleihin sosiaalisiin taitoihin. Tunnen itseni tyhmäksi koska olen aina ollut muista jäljessä. Niin joo ja isä vielä moitti jos olin vähän isompana vieraiden seurassa ujo ja hiljaa kun muiden lapset oli reippaita. Ei ollut oikein puheenaiheitakaan kun minulle ei ollut koskaan tapahtunut mitään mistä puhua enkä ajatellut että ketään kiinnostaisi minun ajatukset. Nyt on maailma auennut mutta kyllä lapsuus jälkensä jättää.
Minä taas mietin, että olenkohan voinut jäädä jotenkin jälkeen kiusatuksi tulemisen seurauksena. Muutenkin tunnen itseni taantuneeksi, teinin tasoiseksi aikuiseksi, joka haluaisi palata teini-ikään, jos aikakone olisi olemassa. Jo pelkkä arkijärkikin on minulla alikehittynyttä, mikä tuli psykologin testeissa ilmi: mm. miksi pistorasiaan pitää laittaan suoja lasten kannalta, jolloin vastasin, että lapset ovat vielä kehittymättömiä varovaisuusasioissa, tai miksi äänioikeuden ikäraja on 18 vuotta, jolloin vastasin, että nuoren aivot kehittyvät vielä 25 ikävuoteen. Tuntuu, että kaikkeen yritän hakea järkeen perustuvia vastauksia, mitkä ovat mielestäni oikein, sääntöjen mukaisia - eihän esim. jonkun tieteilijän tai asiantuntijan vastausta voi tunteilla perustella, vaan faktoilla. Joissain keskusteluissa kirjoittaen tai yhden henkilön kanssa keskustellen voisin avata tuosta äänioikeuden ikärajan alentamisen vastustamisesta enemmänkin: kokonaiskuvien hahmottaminen ja järjellä ajatteleminen politiikassa sen sijaan, että ajattelisi "minusta nyt vain tuntuu tältä" ja "tämä nyt on trendikästä" - oli se tunteella perusteltu asia sitten hyvästä tai ei.
Jo heikot sosiaaliset taidot vaikuttavat kielelliseen kehitykseen, mikä olisi ollut tärkeää minun kohdalla. Nyt olen tällainen hidas lukija, jolla on heikko luetun ymmärtäminen, mutta ei tarpeeksi lukihäiriöinen - tämä oli ammatillisen erityisopettajan testi. Tiedän, ettei ammatillinen erityisopettaja koskaan tee diagnoosia. Minulla on oppimis- ja lukemiskammo, mikä korostui yläasteella: ei jää päähän, vihaan jankata asioita pää punaisena, en halua tehdä "typeriä mielikuvitusjuttuja", joille muut voisivat nauraa. Erikoiseksi näistä tekee sen, kuinka ravintola-alaa opiskellessa olin teoriatehtävissä ja tiedonhallinnassa hyvällä tasolla, ja sama juttu yrittäessäni opiskella nuorisonohjaajaksi kiinnostuessani vammaistyöstä: hain omalla ajalla tietoa oppitunneilla käsiteltävistä asioista ymmärtääkseni minulle uusia termejä kuten lastensuojelulaissa mainittu erityinen tuki ja jälkihuolto konkretian tasolla, sosiaalihuoltolain tärkeimmistä lakikohdista, mielenterveyden tukemisesta, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista sekä niiden toiminnasta. Sama tiedon hakemisen ja kertaamisen tarve oli merkonomiksi opiskellessa ja media-alan tutkinnonnosaa opiskellessa. Itse olen uskaltanut myöntää olevani "pihalla", mutta kerrannut ja perehtynyt asioihin, etten täysin tietämätön olisi.
Kiva olla tällainen ihminen, jolla on monialaisia oppimisvaikeuksia, heikkoa keskitasoa olevaa prosessointinopeutta, vapisevat kädet, hidas lukunopeus, heikko luetun ymmärtäminen ja köyhä sanavarasto, ja näiden perusteella ei suositeltu kuntoutusyksikössä teoreettista alaa (no en hullu olisikaan, että tähtäisin aivokirurgiksi), vaan käden ja silmän yhteistyötä edellyttävää työtä, mutta siinäkin se ongelma on, että minulla on ollut peukolo keskellä kämmentä opetellessani käytännön työtä keittiössä, ja saan ihottumia kemikaalicocktaileista, keho reagoi herkemmin syötyään viljapitoisia tuotteita, karrageenia, dekstrooseja ja E-koodeja sisältävää ruokaa, jolloin suu kuivuu ja syöminen vaikeutuu niin, että ruoka meinaa jäädä kurkkuun kiinni.
Vielä jatkan.
- se, jolla on autismia ja laaja-alaisia oppimisvaikeuksia (116 & 117)
Ainoa, mitä osaan edes jotenkin käyttää, on netti ja tietokone järjestelmäkameran lisäksi: järjestelmiä käyttäessä helppoa on se, että tietää mihin mikäkin painike vie ja mikä on erilaisten tietoteknisten järjestelmien tarkoitus. Kukaan ei katso minua, voi jumalauta miten vainoharhaista ja outoa käytöstä minulta. Canva, Word, PowerPoint ja ne kaikkein yleisimmät ovat minulla tiedossa ja hallussa.
Välillä olen miettinyt, että ehkä sopisin miesvaltaiselle alalle viihtyessäni enemmän miesten seurassa johtuen heidän asiapitoisesta tavasta vrt. naisiin. Olisinpa saanut nuorempana resursseja videopelaamiseen, mikä kiinnosti ja amatöörinä latasin emulaattoreita tietokoneelle, mutta kiinnostus jäi puolitiehen kun ei kiinnostuksen kohteita voinut mitenkään tukea korvessa asuessa. Tai varhain tietokonetta käyttämään oppivana olisin kehittänyt tietoteknisiä taitoja. En vaan ole aikuisiällä uskaltanut oikein kehittyä videopelaamisen saralla tai missään muussakaan, koska puuttuu se verkostoitumisen taito ja tekemisen itsetunto. Osaisinkin kiinnostua niinkin "tylsistä" asioista kuin neulominen tai piirtäminen, mutta en osaa, noiden teknisten asioiden sijaan. Myös kaikki käsillä väkertely, rakentaminen ja korjaaminenkin pelottaa minua, mitä juurikin tarvitaan erilaisissa asennus- ja korjaustöissä. Eipä minussa maalaisuus näy, sydämeltäni aina ollut kaupunkilainen, mikäkin hienohelma panostaessa pukeutumiseen ja välttäessä aurinkoa.
Myös siinä piirtämisessä minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia kehittyä. Se alkoi jo siitä, etten saanut valinnaiseksi kuvataidetta. Pyysin äidiltä piirtopöytää, mutten koskaan saanut sitä. Olisin halunnut oppia digitaalisesta piirtämisestä. Ainoastaan olin oppinut kaavojen ja muotojen apuna käyttämisen piirtäessä, vaikka siinäkin oli pikku vikoja. Tein jopa omaa sarjakuvalehteä koululaisena. Siinä olisikin maailman itsenäisin ammatti, vaikkakin epätodennäköinen kenelle tahansa, sarjakuvapiirtäjä, mutta en uskalla piirtää pelätessäni piirustuksieni olevan naurettavia, koska mielikuvitukselliset jutut ovat järjenvastaisia. Niin aikuisiällä miettinyt oman sarjakuvani genreä, satiiri ja musta huumori. Karikyteereja miettinyt pääni sisällä, ajatuksen tasolla, mutta sanoista tekoihin minusta ei ole. Kiva haave ainakin.
- se, jolla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia ja autismia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ihmiseltä, jolla on erilainen kognitiivinen profiili kuin se, mitä koulussa ja akateemisessa kulttuurissa palkitaan.
Muutama tärkeä pointti.
1. Tyhmyys ei ole yksi asia
Se, mitä kuvaat, ei ole yleinen älyllinen vajaus vaan tietyntyyppisiä hahmottamisen ja abstraktion vaikeuksia:
kartat, tilallinen hahmotus
symbolinen tieto (reseptit, numerot, hinnat)
juonelliset, abstraktit kertomukset
Samaan aikaan kerrot:
opiskelleesi, valmistuneesi ja työllistyneesi
pärjänneesi sosiaalisesti ja työelämässä
omaavasi vahvan esteettisen silmän
tanssineesi balettia vuosia (vaatii kurinalaisuutta, kehotietoisuutta, muistia)
toimivasi hyvin lasten ja eläinten kanssa
Nämä eivät ole tyhmän ihmisen piirteitä. Ne ovat toisenlaisen älykkyyden piirteitä.
2. Se, mitä et osaa, on hyvin tunnistettavaa
Moni tunnistaa itsensä juuri näissä:
tilallinen hahmotus: kartat eivät muutu todelliseksi maailmaksi
toiminnan ennakointi: reseptistä ei synny mielikuvaa lopputuloksesta
numeerinen intuitio: hinnat ja summat eivät tunnu miltään
juonellinen ajattelu: elokuvat ja kirjat eivät imaise
Tämä ei ole harvinaista. Tätä näkee ihmisillä, joilla:
on oppimisvaikeuksia (esim. hahmotushäiriö)
on vahva kehollinen tai visuaalis-esteettinen älykkyys
oppivat tekemällä, eivät lukemalla tai kuuntelemalla
Huomaa: yksikään näistä ei estä hyvää elämää, ja sinä olet siitä elävä todiste.
3. Ympäristö on saanut sinut kutsumaan itseäsi tyhmäksi
Kasvoit akateemisessa perheessä, jossa:
lukio oli itsestäänselvyys
lääkis oli haave
abstrakti ja teoreettinen ajattelu oli normi
Kun ei mahdu siihen muottiin, on helppo vetää johtopäätös: vika on minussa. Todellisuudessa muotti oli ahdas.
On aika tavallista, että tällaisessa ympäristössä kehollinen, esteettinen, hoivaava tai käytännöllinen älykkyys jää näkymättömäksi vaikka yhteiskunta pyörii pitkälti juuri niiden varassa.
4. Se, että osaat kiertää ongelmia, on älykkyyttä
Kirjoitit: Törmään ongelmiin joka päivä, mutta osaan kiertää ne.
Tämä on erittäin olennainen lause. Se kertoo:
sopeutumiskyvystä
itsehavainnosta
realistisesta päätöksenteosta
Tyhmä ihminen ei yleensä tunnista rajojaan eikä rakenna elämäänsä niiden ympärille näin toimivasti.
5. Onko muita kohtalotovereita?
Kyllä, on paljon ihmisiä, jotka:
eivät hahmota karttoja
eivät nauti kirjoista tai elokuvista
eivät ymmärrä numeroita tai hintoja
loistavat kehollisissa, esteettisissä, hoivaavissa tai eläinlähtöisissä asioissa
Ero on usein siinä, kutsuvatko he itseään tyhmäksi vai eivät.
Jos saan sanoa yhden asian suoraan ja lempeästi:
ehkä et ole tyhmä ehkä olet vain oppinut selittämään erilaisuutesi sillä sanalla, koska muuta sanaa ei ole tarjottu.
Oikea heikkolahjainen viihtyy enemmän sellaisten konkreettisten asioiden ääressä eikä siihen baletti sovi,koska baletissa pitää ymmärtää koordinaatteja ja siihen tarvitaan muistia.
Tuollainen puolityhmä minäkin olen. On lukihäiriö, olematon keskittymiskyky ja hahmotushäiriö, jotka tarkoittavat sitä, että en sisäistä ja ymmärrä lukemaani ja hahmotushäiriö sitä luokkaa, etten kykene ylittämään suojatietä jos autoja ajaa, koska en osaa arvioida nopeutta. Voin koska tahansa jäädä auton alle. Liikunnassa menin aina paniikkiin, kun palloa syötettiin minulle. Ruoan laittaminen ilman saatananmoista sotkua on vaikeaa. Edes kengännauhoja en osaa solmia. Lukion suoritin heikosti. Vain englanti, äidinkieli, historia, yhteiskuntaoppi ja uskonto sujuivat hyvin, vaikka arvosanojen lasku oli havaittavissa muttei ollut kaikkein huonoimmat arvosanat. Luonnontieteet vaikeita eli ei ole päättelykykyä nimeksikään. Lukion jälkeen amikseen opiskelemaan lastenohjaajaksi, siinä pärjäsin loistavasti ja työantajat tykkäsivät ollessani läsnä lasten kanssa. Olisi pitänyt alun alkaen hakea amikseen lukion sijaan. Ja lukioon menin siksi, koska perheessäni akateemisia, lukion käyneitä. Onko meille puolityhmille vertaistukiryhmiä? Meille, jotka olemme liian välkkyjä kehitysvammaisiksi muttei tarpeeksi normaalejakaan.
Sofia Virta voisi kertoa miltä tuntuu kun ymmärrys ei riitä ja joutuu jatkuvasti toistamaan ulkoaopetrltya samaa ..lapsiperheköyhyys... vaikka mistä puhuttaisiin.