Oletko uskossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole. Tieteellinen maailmankuva.

Minullakin on melko tieteellinen maailmankuva, mutta siitä huolimatta olen uskossa. Tiedehän ei sulje Jumalaa pois. Toki tiede mahdollistaa sellaisen ajatusmallin, että tämä maailmankaikkeus olisi syntynyt ja jatkaisi toimintaansa ilman Jumalaa, mutta se ei kuitenkaan millään tavalla tee Jumalan olemassaoloa mahdottomaksi.

Samaistun Juha Tapioon siinä, että hänen tavoin minäkin olen joskus halunnut olla uskomatta, mutta en osaa. Jos minulta lähtisi usko, niin minulta lähtisi paljon muutakin, koko persoonallisuuteni. Minun arvoni rakentuvat niin vahvasti siihen mihin uskon, että jos arvoiltani lähtisi pohja, niin olisin aivan erilainen ihminen. Siitä huolimatta olen joskus halunnut olla uskomatta, mutta en vain osaa.

Tieteellisissä selostuksissa puolestaan tökkii mm. se, kun evoluutioteorian mukaisesti solulima on synnyttänyt uusia soluja, kun taas mikrobiologian puolella tiedetään, että solulima ei voi synnyttää uusia soluja. Samalla myös mietityttää kaiken materian ja energian synty. Minulle "alku" tarkoittaa sellaista tilaa, jolloin ei ole ollut mitään. Tiede kertoo, että energian määrä on vakio, eli energia ei katoa eikä sitä tule lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi uskoa, että energia on ollut aina olemassa. Tämä on minulle jotenkin tosi vaikeaa. Samoin on vaikeaa uskoa, että jotain materiaa olisi ollut aina olemassa, eli että se ei olisi syntynyt mistään. Olen ratkaissut ongelman sellaisella selityksellä, että on olemassa jokin sellainen todellisuus, jossa ei ole aikaa. Kun ei ole aikaa, ei ole alkua eikä loppua, vaan sellainen on ollut aina ja on olemassa ikuisesti. Tätä minä kutsun Jumalaksi. Näen, että tällä meidän ajallisella todellisuudellamme on ollut alku, ja tälle tulee joskus myös loppu. Jumalalla puolestaan ei ole alkua eikä loppua, vaan Jumala on ajaton ja ikuinen. Ja koska maailmankuvani nojaa vahvasti tähän, niin minun olisi entistä vaikeampaa olla uskomatta Jumalaan.

No, mielestäni kuitenkin jokainen saa uskoa juuri siihen mihin on uskoakseen. Moni sanoo ratkaisemattomiin tieteellisiin kysymyksiin, että he pystyvät elämään sen kanssa että eivät tiedä kaikkea, ja uskovat siihen että vielä joskus tiede antaa heille vastaukset. Tämäkin kuulostaa mielestäni järkevältä. Mutta usko Jumalaan ja kristillinen näkemykseni ovat kuitenkin asioita, jotka eivät lähde minusta vaikka tiedostan hyvin, että voisin valita tuollaisen vieläkin tiedekeskeisemmän näkökulman eli luottaa siihen, että tiede antaa vielä joskus vastaukset kaikkiin niihin aukkoihin, joita yritän paikata Jumalalla. Mutta toisaalta, vaikka tiede selittäisi kaikki nämä aukot niin en usko, että vielä silloinkaan osaisin nähdä maailmaa niin, että Jumalan olemassaolon mahdollisuutta olisi suljettu pois.

Melko pitkä pohdinta, mutta väittäisin, että ainakaan minulle ei voida sanoa, että olisin valinnut kristinuskon siksi että en olisi perillä asioista. Ei voida edes sanoa, että olisin itse valinnut kristinuskon, koska minä en koe itse varsinaisesti valinneeni sitä. Koen, että se on valinnut minut, enkä minä osaa tosiaan päästää siitä irti. Jotkut taas eivät osaa päästää uskonnottomuudestaan irti, eli eivät osaa kääntyä kristityiksi vaikka haluaisivat. Koen, että ymmärrän heitä jollain tasolla, mutta tämä minun tilanteeni on vain tosiaan näin päin, että tapahtuipa mitä tahansa, niin kaikesta huolimatta olen kristitty.

No eipä tuolla kyllä ole mitään tekoa kristinuskon Jumalan kanssa. Miten sinä olet onnistunut sellaiset yhtäläisyysmerkit siihen piirtämään?

Olet oikeassa. Tuolla pohdinnalla olen päätynyt "logiikan" kautta siihen, että Jumala on olemassa. Sehän ei itsessään vedä yhtäläisyyttä siihen, että kyse olisi juuri siitä Jumalasta josta Raamattu puhuu.

Siihen, että uskon juuri kristinuskon Jumalaan, vaikuttaa sitten sekä omassa että läheisteni elämässä tapahtuneet todistukset, rukousvastaukset yms. sekä kokemukset siitä, että Jumala puhuu minulle ja ohjaa minua oikeaan suuntaan. Minulla on ollut suuria vaikeuksia elämässäni, mutta kaikesta huolimatta näen valtavasti siunausta ja uskon, että olen täällä suorittamassa Jumalan minulle antamaa tehtävää. Sitten kun se on suoritettu, Herra kutsuu palvelijansa Taivaan kotiin. Kaikkia näitä ihmeitä nähtyäni ja koettuani minun olisi vaikeaa selittää niitä hyvällä sattumalla tai elää sen kanssa, ettei minulla ole selitystä sille, miten noin voi käydä. Kyllä minä siis tiedän että "sattumaakin" on olemassa, ja puhun sattumasta esimerkiksi silloin jos heitän Kimblessä kutosen 10 kertaa peräkkäin. :D Mutta liian monen ison ja ihmeellisen asian selittäminen "sattumalla" on mielestäni itsensä huijausta, varsinkin silloin kun asioiden ratkeamisen puolesta on rukoiltu ja solmut aukevat välittömästi tämän jälkeen.

Kuitenkin kaikki tieteelliset tutkimukset rukouksien tehosta osoittavat yksiselitteisesti sen olevan täysin tehottoman, tai jopa omaavan pienen nocebo-vaikutuksen. Miten tämä istuu tieteelliseen maailmankuvaasi?

Sivusta kyselen nyt näistä tutkimuksista. Eli miten tai mitä tehoa niissä tutkittiin, ja millaisissa tilanteissa? Jotain mittarein mitattavaa asiaa vai ihmisten kokemuksia itsearvioinnilla?

Sama tässä, Wikipediasta löytyikin jo jotain. Aika pilipali -tutkimuksilta tosin vaikuttivat, ja tuli vaikutelma, että ihminen yrittänyt pitää Jumalaa marionettinaan. Jättäisin nuo ihan omaan arvoonsa. Varsinkin kun ei noissa ainakaan ilmennyt edes, miten rukoilijoiden uskoa on alkuun kartoitettu tai arvioitu, mitenvalittu rukoilijat, miten nuo "rukouskäskyt" ja koko toimeksianto on esitetty jne.

Itse asiassa Raamatussa kuvataan aivan yksiselitteisesti luotettavan rukoustestin koejärjestely: Jumala itse, eli Jeesus, on luvannut että jos kaksi ihmistä rukoilee samaa asiaa niin se toteutuu varmasti, ilman mitään lisäehtoja. Hämmästyttää etteivät rukouksiin uskovat vieläkään ole tätä keinoa käyttäneet!

Raamatun asiat pitää lukea ja huomioida kokonaisuuksina. Tutkia mitä koko Raamattu asiasta, esim rukoilusta ja rukousvastauksista, sanoo.

Paitsi tietenkin esimerkiksi homoseksuaalisuutta koskevissa asioissa, joissa pitää etsiä kaikki omia ennakkoluuloja tukevat tai edes vähänkin sivuavat kohdat, ihan riippumatta asiayhteydestä.

Raamatun tulkinnassahan "kokonaisuus" ja "asiayhteys" ovat avainasemassa. Ja lisäksi alkukieli, jonka termit ja ilmaukset pystyy usein selittämään "kotiin päin".

Ei, kyllä se sama koskee tietysti myös homoseksuaaleja. En ymmärrä nyt yhtään mihin kohtiin kommentillasi nyt viittaat, millä tavalla tuossa aiheessa ei ole otettu huomioon kokonaisuutta ja asiayhteyksiä?

No vaikka sillä lailla että homothan pitäisi Raamatun mukaan kivittää.  Kuinka monessa homojen kivitystilaisuudessa olet ollut mukana? Ilmeisesti et yhdessäkään (korjaa toki jos olen väärässä), miksi et noudata jumalasi käskyjä?

:D mikä yllätys. Onko tuo ainoa kohta, jonka tiedät Raamatusta?

Ihan niin kuin sanoin, ne asiat on otettava kokonaisuuksina. Mihin sinä olet unohtanut Uuden Testamentin?? Se on erittäin oleellinen osa sitä kokonaisuutta.

Niin onkin. Uudessa testamentissa Jeesus itse sanoo että laista ei ole kadonnut pieninkään piirto. 

Samassa kohdassa hän myös sanoo, että on itse tullut täyttämään lain.

Miksi siis hössöttää  mistään kun kerta asiat on järkätty jo  päälle 2000 vuotta sitten.

Mitähän tarkoitat?

Vanhassa testamentissa on laki.

Jeesus sanoi että laista ei häviä pieninkään piirto.

Tällä palstalla annettiin ymmärtää että laki ei kumminkaan päde kun Jeesus sanoi sen jo täyttäneensä.

Mitä virkaa siis on lailla enää?

Paavali käy tätä teemaa paljon läpi kirjeissään, varsinkin roomalaiskirjeessä. Pitkä ja monimutkainen asia. Mutta lyhykäisyydessään mikä virka lailla enää on, niin ilman lain kautta tuli synnin tunto. Lain kautta ihminen ei voinut vanhurskautta, siksi tuli Jeesus. Joka täytti lain meidän puolestamme. Ilman lakia ei olisi armoa. Tämä näin hyvin tiivistetysti.

Pötyä, Raamattu itse mainitsee vanhurskaita henkilöitä jo VTssä, esim. Job, Nooa ja Daniel.

Uusi liitto on eri kuin vanha liitto. Kun uusi liitto tuli voimaan Jeesuksessa, vanha liitto lakkasi olemasta voimassa. -eri

Olen. Varon vääriä julistajia.

Sinä, joka kirjoitit, ettet ole saanut uskon lahjaa. Jeesus kutsuu sinua. Polvistu syntisen rukoukseen. Kadu syntejäsi ja pyydä, että Jeesus tulee sydämeesi asumaan. Näin teet uskonratkaisun .Ala sitten kiittää Jeesusta ja pyydä, että Pyhä Henki täyttää sinut. Kerro jollekin uskonratkaisustasi.

Ala lukea raamattua Johanneksen evankeliumista. Lue hitaasti mietiskellen ja pyydä, että Pyhä henki avaa Sanaa. Alat ymmärtää. Älä pelästy, vaikket heti ymmärrä kaikkea. Ymmärrys lisääntyy vähitellen.

Rukoile päivittäin. Kerro Jumalalle kaikki huolesi, murheesi, ilosi ja kiitoksesi. Hakeudu kristilliseen seurakuntaan. Kuuntele hengellisiä lauluja tai virsiä, ylistysmusiikkia tms. Näitä saa esim. kristillisistä nettikaupoista tai suurimpien kaupunkien kristillisistä kirjakaupoista.

Rukoile uskovia ystäviä. Kerro seurakunnassa, että olet tullut uskoon. Ole siunattu!

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ollut ns. lapsenuskossa. Toivoisin siihen vielä vahvistusta.

Olen kiitollinen uskovasta aviomiehestäni.

Ilmeisesti et ole tehnyt uskonratkaisua.

Voit rukoilla näin : Tahdon tässä hetkessä antautua sinulle, Jeesus. Pyydän, tule sydämeeni asumaan ja anna minulle kaikki syntini anteeksi. Täytä minut Pyhällä Hengelläsi. Kiitos, että rakastat minua.

Sitten alat kiittää Jeesusta.

Jos olet joskus tehnyt uskonratkaisun, voit nyt uudelleen antautua Jeesukselle ja vahvistaa, että haluat edelleen seurata Häntä. Sitten jatkat Raamatun lukemista ja rukousta päivittäin sekä kristillisessä seurakunnassa säännöllisesti käymistä.

Vierailija kirjoitti:

Sinä, joka kirjoitit, ettet ole saanut uskon lahjaa. Jeesus kutsuu sinua. Polvistu syntisen rukoukseen. Kadu syntejäsi ja pyydä, että Jeesus tulee sydämeesi asumaan. Näin teet uskonratkaisun .Ala sitten kiittää Jeesusta ja pyydä, että Pyhä Henki täyttää sinut. Kerro jollekin uskonratkaisustasi.

Ala lukea raamattua Johanneksen evankeliumista. Lue hitaasti mietiskellen ja pyydä, että Pyhä henki avaa Sanaa. Alat ymmärtää. Älä pelästy, vaikket heti ymmärrä kaikkea. Ymmärrys lisääntyy vähitellen.

Rukoile päivittäin. Kerro Jumalalle kaikki huolesi, murheesi, ilosi ja kiitoksesi. Hakeudu kristilliseen seurakuntaan. Kuuntele hengellisiä lauluja tai virsiä, ylistysmusiikkia tms. Näitä saa esim. kristillisistä nettikaupoista tai suurimpien kaupunkien kristillisistä kirjakaupoista.

Rukoile uskovia ystäviä. Kerro seurakunnassa, että olet tullut uskoon. Ole siunattu!

Ihan hyviä neuvoja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että usko ei ole vain suorituksia eikä se ole myöskään tunteista kiinni. Moni odottaa esim rukoilun jotain erityistä tunnetta tai kokemusta, ja sillä tavalla etsii jotain "varmistusta" siitä, että nyt minä olen uskossa tai nyt minulla Pyhä Henki. Mutta oikeasti harvoin sellaista tunnepuuskaa tulee ja ei kannata pettyä ja luovuttaa, jos ei mitään sellaista koe. Usko ei ole sama kuin tunteet/tuntemukset ja uskossa voi olla vaikka ei tuntuisikaan mitenkään erilaiselta. Usko ei ole tunteiden perässä tai ehdoilla elämistä. Tunteet voivat pettää ja ailahdella, ei niihin ole luottamista.

Raamattu sanoo uskosta näin:

"Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, varmuus siitä, mikä ei näy."

Heprealaisille 11:1

Eli loppujen lopuksi aika yksinkertainen juttu, eikö? Ymmärrän kuitenkin, ja tiedän myös omasta kokemuksesta, että välillä se vain tuntuu (Huom! taas vain tunne) tosi vaikealta ja ylivoimaiselta. Ei kuitenkaan pidä antaa niille tunteilleen valtaa. Tällainen nyt tuli vain itselleni mieleen....

Jumalan armosta olen ja saan olla.

Muuten hyvä mutta jättäkää kristityt rauhaan . Kristitty on jo Jeesuksen oma ja lahkot eksyttää. Ne jotka ei ole uskossa poikaan ovat muissa jumalissa ja profeetoissa. Älä vainoa kristittyjä .

Uskon korkeampaan voimaan, energialähteeseen, josta kaikki on alkanut. En kuitenkaan siihen, mitä järjestäytyneet kirkot syöttävät. Jeesus on ollut olemassa, se on historiallisesti todistettu fakta kuten moni muu Raamatussa mainittu. Raamattu on kuitenkin kokoelma valittuja pätkiä ja iso osa on sieltä otettu pois, kun kirkon sedät haluavat hallita ihmisiä, itselleen valtaa ja rahaa. Raamatussa on myös käännösvirheitä.

Raamattu toimii enemmänkin opuksena, jota on syytä tarkastella kriittisesti ja ottaa huomioon minä aikana se on kirjoitettu. Kaikki eivät päde nykyaikana enää.

Kirkko on pilannut sen mikä on joskus alkanut positiivisena. Se, että kirkko käyttää Raamattua kokoontumisissaan, on naurettavaa ottaen huomioon kuinka paljon väärinkäyttöä on historiassa ollut.

Kirje hebrealaisille on kirjoitettu 2000 vuotta sitten Roomassa Italiassa asuville Rooman kansalaisena eläville juutalaisille . Ennenkuin vedätte mitään Raamatusta menette raamattukouluun teologiseen muuten olette tehnyt tosi pahaa jälkeä vastuuttomasti viattomille ihmisille jo.

No en tod. 

Olen tiedossa.

uskon koronaan

uskon ilmastonmuutokseen

uskon horoskooppeihin

uskon vegaanismiin

uskon voimaantumiseen

Olen vahvasti uskossa. Mutta evkellut- kirkosta olen eronnut. Eivät noudata Raamattua ollenkaan.

Myllyn kivi kaulassa vainoojilla kirjoitti:

Muuten hyvä mutta jättäkää kristityt rauhaan . Kristitty on jo Jeesuksen oma ja lahkot eksyttää. Ne jotka ei ole uskossa poikaan ovat muissa jumalissa ja profeetoissa. Älä vainoa kristittyjä .

Jeesusta vainottiin eivätkä opetuslapset ole kummempia. Tosikristitty ei voi välttää vainoja Suomessakaan.

Aloitin tänäkin aamulla päivän turvautuen Herran Jeesuksen armoon ja apuun.

Tänäänkin olen ja tahdon olla.

up.