Mikä on sinun sloganisi? Läpi elämäsi kulkeva ajatus tai sananlasku tai sanonta?

Kaikki on täyttä paskaa. Paitsi kusi.

Tulevaisuutesi riippuu siitä miten toimit nykyhetkessä.

Vahvempi väistää,

on ollut koko elämäni motto. Opin sen suomenruotsalaisilta asiakkailtani. Asiakkaat eivät vaatineet minulta ruotsinkielistä palvelua, koska oli at itse niin paljon fiksumpia, eivätkä halunneet nöyryyttää minua ja saattaa tukalaan tilaan.

Silloin sen oivalsin, fiksu käyttäytyy niin, että toinen voi hyvin. Elämän varrella on tullut toinenkin tärkeä motto:

Terve ihminen käyttäytyy hyvin.

Mikään ei ole totta, kaikki on mahdollista.

Hyvä ruoka parempi mieli

Paha saa palkkansa ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ole ystävällinen muille mutta älä alistu hyppyytettäväksi. Ja mikä itsellä on jostain syystä ollut todella vahvana lapsesta saakka, on että ihmisen kuuluu kehittyä henkisesti koko elämän ajan. Aina kun huomaan luonteessani jotain itseäni inhottavaa pyrin muuttamaan sen. Nyt on ollut työn alla kärsivällisyys riitaa haastavia ihmisiä kohtaan (en lähde mukaan riitaan vaan yritän pysyä turhan räksytyksen yläpuolella) ja omista rajoista kiinni pitäminen. Ja passiivis-aggressiivisuus puolisoa kohtaan. Tiedän kokemuksesta että se tarvitsee pitkäjänteisyyttä mutta itseään voi aina muuttaa parempaan päin. Olen ihan eri ihminen nykyään kuin mitä olin pari vuotta sitten, saati kymmenen vuotta sitten. Jokaisen omalla vastuulla on se miten vaikuttaa käytöksellään ympäristöönsä. Olkaa kilttejä ja huomaavaisia. Omakin elämänlaatu paranee kun ei ole koko ajan haastamassa riitaa.

Paha saa aina palkkansa, hyvälle jää luu kouraan.

Kaikenlaisia rakkauteen liittyviä. Jostain syystä ne luonnistuu minulla paremmin englannin kielellä sanottavaksi/ajateltavaksi.

All you need is Love.

In the end only Love matters.

Love is the answer To everything.

Älä jätä huomiseksi mitään, minkä voit tehdä jo tänään.

Matti Pellonpää vainaata lainaten: "Jokaisella on trauma, joten ole ystävällinen."

Se mikä ei tapa, se vahvistaa.

Pätee ihan kaikkeen.

Ei se siitä.

Taipuu vaan ei taitu.

"Kun elämä lyö lattiaan rautahansikkaalla, puhistaan hetki ja noustaan horjuen ylös taas piirun verran sisuuntuneempana"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma apu paras apu.

Tulen suvusta/kodista jossa kukaan ei auta ketään, esim vanhempani eivät koskaan ole auttaneet mua mitenkään, edes hätätilanteessa tai pahassa kriisissä.

Kun tietää että on aina pakko pärjätä yksin - siis todellakin aina - niin asenne pitää mitoittaa tilanteen mukaan ja oppia se että oma apu paras apu, muuta kun ei saa mistään.

Tää varmaan on oudon kuuloista rakastavien vanhempien lapsille, mutta tiedoksenne, tällaisia kylmiä sukuja on suomessa valtavan paljon.

Totta on sekin että sinunkaltaiset tuppaavat heittäytyä marttyyreiksi, eivätkä uskalla pyytää apua, vaikka sitä ois tarjollakin. Muistetaan kyllä tehdä asiasta numeroa, siis että apua ei pyydetä, kun itse pakko tehdä ja samalla valittaa. Jästipäistä touhua.

Minun paras ystävä on tätä lajia.

No mulle sitä apua ei ole oikeasti tarjolla. En jaksa selittää tähän kaikkea mitä on tapahtunut mutta en todellakaan marttyroi tällä asialla. Ei mulle ole ketään kelle marttyroida, joten ihan yksin ja hiljaa hoidan omat asiani. Hoida sinäkin, äläkä tee oletuksia minusta tietämättä taustoja, kiitos.

Mä kyllä ymmärrän sinua.

Meillä on sellainen naapuristo, että mun mies on auttanut aina kaikkia, mutta harvoin, kun olisi itse tarvinnut apua, niinkaikilla on joku paikka kipeänä, eikä kykene auttamaan.

Yksi naapuri teki kylppäri/saunarempaa, niin pyydettiin meille saunaan. Olivat tosi kiitollisia.

Sitten tuli meidän rempan vuoro, mutta päädyttiin saunomaan uimahalliin😅

Kiittämättömyyys on maailman palkka.

Mikä ei tapa, veetuttaa.

Elämän tarkoitus on ikävän karkotus.

Lopulta olet aina yksin.

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on tapana järjestyä.

Mulla on tämä kans. Moni inhoaa tuota, mutta olen huomannut sen pitävän erinomaisesti paikkansa.

Kun tuntuu että elämä potkii päähän ja eniten viittaa kaikki, niin jos siitä huolimatta pystyt kääntämään katseen tulevaisuuteen ja lopetat turhan itsesäälissä vellomisen, niin asiat järjestyy kyllä.

Olen lapsuuden kodissa oppinut siihen että pessimisti ei pety ja asioita vatuloidaan negatiiviseen sävyyn ja marttyyriuden kautta. Tästä kun opettelin vaivalla ja puolisoni tuella eroon, niin elämä on muuttunut positiiviseksi ja huomaan että asiat järjestyy.

Olen mm. kolme kertaa menettänyt työni tietämättä tulevasta, mutta uskaltanut tarttua tilaisuuksiin jotka ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia ja uusia töitä eteeni, vaikken mikään nuori ole enää ja alallani on pilvin pimein työnhakijoita.

Kaikki on paskaa, paitsi kusi