Lue keskustelun säännöt.
No siis kun mulla on näitä katastrofipäiviä.. tänään oli yksi taas.
05.08.2006 |
Siis joitain päiviä on, että tasan kaikki menee päin helvettiä. Tyyliin: _samalla kauppareissulla_ auto renaa, ostoskärryn poletti ei irtoa, sähkökatko pimentää koko kaupan ja vielä se taso kassan jälkeen, missä ostokset pakataan, rojahtaa lattialle..
Eli päiviä, jolloin pitäis pysyä kotona, jos vaan pystyis ennustaan tulevaa..
No tänään, maalainen kaupungissa, ajanjaksolla klo 11-14.:
1. ajoin melkein päin punaisia toheissani. Onneksi en olisi ajanut kenenkään päälle, vaikka olisin mennyt vaan. Huomasin mokan ja pakitin takas.
2. missasin yhden liittymän kaupungissa, pakitin takas. Sori kaikki..
3. parkkeerasin parkkihalliin. Ok... palatessani huomasin että jumalauta ikkuna oli jääny auki.....!!!!!!! Otin sen parkkilapun tullessa, ikkuna-automaatti laski lasin alas asti, ja sinne se jäi. Onneks viivyin vain vähän aikaa, eikä mitään kadonnut. Härregyyyyyyyyd! Tätä en voinut sanoo miehelle, kun se olis ottanu kai multa auton avaimet pois.
4. Tää ei oo mun moka: pappa ajaa rinnakkaisella, PÄÄTTYVÄLLÄ kaistalla mun vieressä, mutta jatkaakin suoraan, minne sillä ei ole enää kaistaa = ollaan menossa kapeeseen tuuttiin yhtäaikaa. IIIIIKKKKKKK! Viime hetkellä pappa hokaa, että on väärin menossa ja jarruttaa mun taakse.
5. Marketin parkissa, auton oven tuulihaka kun on epäkunnossa, ovi mätkähtää naapuriauton kylkeen. Okei, naapurille ei käy kuinkaan. On ruttuinen vanha Mitsu, josta yhtä lisäruttua ei huomaisi, vaikka tulisikin. MUTTA omasta autosta rämähtää koristelista kyljestä maahan. Vittu....
Ei muuta kuin lista kyytiin ja markettiin... =0)
6. Marketista kun tulin, pakkasin tuoretuotteet kylmälaukkuun. Kävin hakeen jäätelön myyntipisteestä ja laitoin lompsan kylmälaukun sivutaskuun. Kylmälaukussa on sellaisia ohkaisia kuminauhoja ristiin rastiin, kuten joissain repuissa.. no eikö mun käärmesormuksen häntä jää tällaseen kuminauhaan kiinni. Mä oon ihan jumissa. Hiki päässä yritän tempoa irti, ei ollu helppoo ollenkaa, jäde kädessä... vittu...! Nyt ei naurata enää yhtään.
7. Ajan kotiinpäin.... Nyt ei voi enää mitään sattua. Ai ei vai??? Ossin marketin liittymästä puskee joku kolmion takaa eteen kun mä ajan kaheksaakymppiä metsämaisemassa paniikkihiki otsalla jo ennestään. Kun mä kotiin pääsin, ja kerroin nää....
Uskotteko, että mies ei uskonu, että mulla on ollu kauhee kolmetuntinen???????
Kommentit (4)
tossa mielentilassa noita sattuukin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
tossa mielentilassa noita sattuukin
olin muka niin cool, lykkäsin vielä korkkarit jalkaan, että kun matami kerranki lähtee kaupunkiin ni ollaan sitte.. Heh..
sitte kun mä huomasin liikenteessä, että mulla on jääny aivot kotiin naulakkoon lähtiessä, ni paniikki alkoi kasvaa.
Siitä koristelistasta ei ukko sanonu sen kummempia kun mä sanoin vaan, että " No se vaan putos" . Oli tyytyväinen, että olin sen putoamisen huomannu, eikä se ollu jääny jonnekin matkan varrelle. Lista on paikoillaan jo.
=0)
Onneks näitä päiviä on H A R V A S S A!
Mä kun luulin, et meillä meni kaikki pieleen tänään, mut suhun verrattuna selvittiin helpolla :)
Me lähdettiin kaupungille, tarkoituksena oli käydä yhdessä liikkeessä ja jätskillä. No, päästiin kaupungille (kaks alle 3v. lasta, ei maailman helpoin homma) mut se liike olikin menny just 5min. sitten kiinni. Mentii jätskikiskalle ja pitkän jonon jälkee huomattiin luukulla, ettei tänne tietenkään käy pankkikortti. Mä sit jonotin pikapankkiautomaatille ja vasta omalla vuorolla muistin/huomasin et pankkikortti jäikin toiseen kassiin kotiin. No, ei siinä mitään mut ku mieskin oli just huomannut että jätti pankkikorttinsa toisten housujen taskuun jotka oli siis kotona. Eikä kummallakaan yhtään kolikoita kun oltiin just annettu ne lapsen säästöpossuun. Great! ja varmaan arvaatte mitä mieltä lapset oli kun jädet jäikin ostamatta...
ei härreguud, mua nauratti kyllä mutta uskon että ei sua naurattanut päivällä.
nyt mä oikeesti naran kippurassa kun kuvittelen nuo...
voi sinua!
joskus noita päiviä tosiaan on. minullakin. miten se tuntuukin että just yhdelle päivällä, muutamalle tunnille kasautuu kaikki kommellukset.