Kun katson tytärtäni ja hänen ystäviään mietin, että kyllä nykyteinit on upeita! Ei lähdetä ulos oranssissa meikkivoiteessa ja hiusväriä otsassa :D
Tytär on nyt 14 ja kun vertaa siihen, miltä itse näytin 14vuotiaana.. uh
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Oma 13 v ei meikkaa mutta halusi pinkit hiukset, käytiin sitten kampaajalla ottamassa väriä latvoihin. Olen iloinen ettei salaa alkanut värjäillä kotona/kaverin luona, kuten minä aikoinaan! Kaverin kellarissa (kylppäri oli siellä) kuparinpunaiset mömmöt päähän ja äitini sai lähes sydärin, kun porkkana saapui kotiin.
Oot varmasti kiva äiti!
Mun yksi tuttavamies hankki tyttärelleen meikkauskurssin, kun oli katsonut, että ei oiken suju vielä meikkaus. Muistan itse vieläkin, kuinka iloinen olin, kun äiti osti merkkifarkut mulle kouluun.
Minusta on aika huolestuttavaa, että 14 v. meikkaa itsensä vanhemman näköisksi mitä on ja sitten pokaa tuolla turuilla ja toreilla täysi-ikäisiä miehiä, jotka hommaavat alkoholia ja tupakkaa pientä maksua vastaan.
Taas ulkonäkökeskeinen aloitus.
Nykyteineistä löytyisi muutakin kehuttavaa kuin ulkonäköasiat.
Hassua ylipäänsä että juuri nuorena jolloin on usein hyvännäköinen (myöhempään ikään verrattuna) ilman että tekee ulkonäölleen yhtään mitään, käyttääkin hirveästi aikaa ja rahaa ja vaivaa ja stressiä täydellisen ulkonäön (edelleen, siihen omaan myöhempään ikään verrattuna ) hiomiseen vielä paremmaksi. Nuoruus on edellytys n 80 % kauniina pidetyille ominaisuuksille.
Tämä ketju sai muistelemaan oman nuoruuden tyylimokia ja niitä muuten riitti! Kasiluokalla sain päähäni värjätä hiukset muuten mustiksi mutta päälaelta kirkkaanpunaisiksi ja suutuin, kun yksi poika sanoi että näytän kuin pääni vuotaisi verta. Minusta se oli hieno. Olen tosi kalpea, mutta käytin koko ylä-asteen ihan liian kellertävää meikkivoidetta joka sitten loisti hienosti niinkuin minulla olisi maksa pettänyt. Poskipunaa vetelin naamaan äidin kauneusoppaan mukaan "vedä posket lommolle ja pyöräytä sutia syntyvässä kuopassa", oli hieno pellenaamari. Pinkkiä poskipunaa kellertävissä poskissa...
Ysiluokan alkamisen kunniaksi kaveri teki minulle kotipermiksen, oli palaa koko pää! Noihin aikoihin aloin nyppiä kulmiani ja lopputulos oli se, ettei kulmia ollut lopulta enää yhtään. Piirsin aina ne kynällä ja kerran kun juoksin sateessa bussiin, oli kulmani valuneet pitkin naamaa :D.
Farkkujen lahkeet piti hapsottaa ja polviin puhkoa rei`ät, äiti huusi vihaisena ettei osta minulle enää yhtiäkään farkkuja! Keväästä syksyyn käytin puukenkiä jotka kolisi kivasti. Aika monilla tytöillä oli puukengät tuolloin, mutta se taisi olla vain jokin pikkukylämme trendi...
Vierailija kirjoitti:
Nykyään näkee tosi harvoin aknea nuorisolla. Ennen tuntu että se oli enemmän sääntö kun poikkeus.
Nykyään olemassa hyvät lääkkeet tätä varten. Lätkäjätkille tieto ei ole toisaalta vielä kantautunut
Vierailija kirjoitti:
Nykyään voi netistä tilata vaikka mitä tuotteita ja opetella tekemään meikkejä videotutoriaalien avulla.
Ei ollut tuollaista 90-luvulla.
Aloitin ihan kunnolla meikkaamaan 1998 kolmetoista vuotiaana ja Demi lehdessä oli meikkausohjeita paljon, luomivärin varjostukset, meikkivoide valitaan kaulan ja kasvojen "välikohdan" värin mukaan, ei käden jne.
Hiusväri vaihtui tiheään, tyylikkäät kotivärjäykset..
Mutta kyllä vuonna 2000 oli sitten peitepuikko huulet joissa kirkas Anytime huulikiillot päällä, viirukulmakarvat.
Minusta moni n. 20v meikkaa liikaa, ne Kardashin varjostukset meikkipohjaan arkena, överi ripset.
Vierailija kirjoitti:
Minun silmään ne näyttää nykyään kovin konservatiivisilta ja tylsiltä. Omassa nuoruudessa ulkonäölläkin kapinoitiin aikuisten maailmaa ja arvoja ja ihanteita vastaan. Se oli hauskaa ja luovaa. Nyt 15 v:t näyttää tyyliltään samalta kuin joku espoolainen omakotitalossa asuva 40 v liikenainen.
Eivät halua olla samanlaisia luuserikommareita kuin vanhempansa?
Niin nykyään kuin aikaisemminkin pätee vanha sääntö: mitä enemmän seuraat trendejä ja muotia tänään niin sitä pellemmältä näytät kun muoti on mennyt ohi.
Jokainen nuorisosukupolvi on näyttänyt hyvältä omana aikanaan, myös ne tyttöjen etuhiusten permanentit ja poikien takatukat joille tälläkin palstalla on moneen kertaan naureskeltu.
Veikkaan että 10-20 vuoden kuluttua joku julistaa että sosiaaliluokan voi arvata ihmisten tatuointeja katsomalla. Tatuointeja otetaan kyllä kaikissa sosiaaliluokissa mutta vain varakkaimmilla on mahdollisuus poistaa niitä.
Vierailija kirjoitti:
Hassua ylipäänsä että juuri nuorena jolloin on usein hyvännäköinen (myöhempään ikään verrattuna) ilman että tekee ulkonäölleen yhtään mitään, käyttääkin hirveästi aikaa ja rahaa ja vaivaa ja stressiä täydellisen ulkonäön (edelleen, siihen omaan myöhempään ikään verrattuna ) hiomiseen vielä paremmaksi. Nuoruus on edellytys n 80 % kauniina pidetyille ominaisuuksille.
Mä olin teininä ainakin ihan kamalan näköinen pallonaama :D siis mun posket oli kuin turpaan lyödyllä hamsterilla, vaikka muuten olin hoikka. Vasta yli 20-vuotiaana luusto tuli näkyviin.
Puhumattakaan aknesta, rumasta meikistä ja kamalista vaatekokeiluista. Ews.
Minä muistan yläasteajoilta "suosittujen" luokkakavereiden kalmankalpeiksi jauhoiseksi puuteroidut kasvot ohuiksi nypittyine kulmineen ja räikeällä rajauskynällä piirretyt huulten reunat, ja huulet,joista huulipuna oli kulunut pois. Samoilla tytöillä oli ala-asteella hiuksissa "voke" tai "heitto" otsalla ja permanentattu puudelipolkkatukka, yläasteella se oli nyrhitty niskasta ja toiselta puolen päätä siiliksi ja jätetty pitemmäksi toiselta puolen ja joillain värjätty mustaksi.
Sitten ne kuitenkin kulki R-collectionin löyhissä collegehousuissa ja tai Addun nappiverkkareissa ja muutenkin päällä oli mitä sattuu väriyhdistelmää ja kukkakuosia. Kaulassa oli joku panta ja korvissa isot korvikset, mikä oli vähän juhlavampaa muuhun tyyliin verrattuna.
Minusta ne näytti karseelta jo silloin.
Itselläni oli oman väriset tummanruskeat hiukset lanteille saakka, ei nypittyjä kulmia, eikä koskaan meikkiä. Hiuksia pidin yleensä aina auki. Kun katson sen aikaisia kuvia, olen pukeutunut täysin erilailla kuin kaverini, en tykännyt telttamaisen isoista vaatteista, lökötyylistä enkä urheilukamoista. Pidin tyköistuvia poolopaitoja, kauluspaitoja ja farkkuja.
Toki olin aivan älyttömän epäsuosiossa ja koulukiusattu.
Johtuu ihan kokonaan sosiaalisen median luomista paineista (etenkin ig ja tiktok). Minusta teininä saakin näyttää, noh, teiniltä ei-niin-loistavine ja huoliteltuine tyylivalintoineen. Nykynuorilla on hirveät paineet opetella meikkaamaan lähes ammattilaistasoisesti, tai jos ei meikkaa niin ihon täytyy olla virheetön, ja muutenkin täytyy näyttää todella mietityltä ja huolitellulta. Olen itse 22v ja olen todella iloinen että ehdin tämän instagram-trendin "alta pois". Joo näyttäähän ne nuoret hyviltä nykyään mutta taustalla on todella kovat ulkonäköpaineet.
Tykkään nuorten naisten tyylistä, sellaisesta kaupunkilaishipsteri-stailista. Kauniita ja osaavat valita persoonalliset kuteet, jotka sopivat toisiinsa. Monesti olen ihaillen katsonut mitä erikoisimpia viritelmiä, hienolta näyttää! Pojat ovat siinä suhteessa ehkä vähän tylsempiä, aika tavalla samanlaiset vaatteet ja tyyli, mutta he ovat kuitenkin yleisolemukseltaan ihan siistejä. Näin ei aina ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään nuorten naisten tyylistä, sellaisesta kaupunkilaishipsteri-stailista. Kauniita ja osaavat valita persoonalliset kuteet, jotka sopivat toisiinsa. Monesti olen ihaillen katsonut mitä erikoisimpia viritelmiä, hienolta näyttää! Pojat ovat siinä suhteessa ehkä vähän tylsempiä, aika tavalla samanlaiset vaatteet ja tyyli, mutta he ovat kuitenkin yleisolemukseltaan ihan siistejä. Näin ei aina ole ollut.
Nimenomaan se persoonallinen pukeutumistyyli tekee monista todella hyvännäköisiä. Esimerkiksi vasta näin kaljuksi ajellun tytön, joka oli aivan pirun hyvännäköinen rilleineen ja omintakeisine tyyleineen. Ei varmaan uppoa "perinteisille" tyypeille, mutta itse koen että tuollainen tyyli kertoo rohkeudesta ja asenteesta, mikä on helvetin seksikästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkään nuorten naisten tyylistä, sellaisesta kaupunkilaishipsteri-stailista. Kauniita ja osaavat valita persoonalliset kuteet, jotka sopivat toisiinsa. Monesti olen ihaillen katsonut mitä erikoisimpia viritelmiä, hienolta näyttää! Pojat ovat siinä suhteessa ehkä vähän tylsempiä, aika tavalla samanlaiset vaatteet ja tyyli, mutta he ovat kuitenkin yleisolemukseltaan ihan siistejä. Näin ei aina ole ollut.
Nimenomaan se persoonallinen pukeutumistyyli tekee monista todella hyvännäköisiä. Esimerkiksi vasta näin kaljuksi ajellun tytön, joka oli aivan pirun hyvännäköinen rilleineen ja omintakeisine tyyleineen. Ei varmaan uppoa "perinteisille" tyypeille, mutta itse koen että tuollainen tyyli kertoo rohkeudesta ja asenteesta, mikä on helvetin seksikästä.
Eipä se enää nykyään kerro kovinkaan suuresta rohkeudesta. Enää korkeintaan joku ihmettelee, mutta päälle ei käydä.
80-luvulla katsoin meikkimalleja amerikkalaisista, englantilaisista ja saksalaisista muoti- ja musiikkilehdistä sekä suomalaisesta Muoti & Kauneus -lehdestä. Silloinkin oli se tavallinen valtavirta ja vähemmistönä erilaiset erikoisemmat ryhmät gooteista punkkareihin ja hevareihin. Taisi olla diskohileitä, juppeja ja (säälittävän kamalia) hippejäkin. Nykyisin on ihan sama juttu: suurin osa on siistiä, tavallista ja sitten on niitä erikoisempia, esim. nykyiset Lolita-tyyliset ovat mun silmään aivan ihania.
Tiedän, että näissä jutuissa on tapana kertoa miten hirveä meikki itsellä oli, mutta kun katson sitä rillipäistä permanentattua luokkakuvaa näen vain älyttömän nätin, hyväihoisen, terveen näköisen ja hoikan tytön, joka piti itseään rumana ja lihavana. Ja kun katson nykynuorisoa niin näen kauniita ihmisiä, jotka ovat usein kovin epävarmoja.