Asioita, jotka tuntuvat kiusallisilta, vaikka eivät ole
Itselle tuli tämä mieleen, joten tulkaa kertomaan onko muillakin jotain.
Kun nousen melko täyteen bussiin, ja alan etsiä itselleni istumapaikkaa, tulee itselleni tosi kiusallinen olo, pitää löytää paikka nopeasti. En tiedä mikä siinä on muka niin kiusallista 😁 sama toimii elokuvateatterissa, kun tulen sinne "kaikki tuijottaa" kun etsin omaa paikkaani.
Kommentit (661)
Mahtavia juttuja, samaistun niin moneen :D
- Kun törmäät kaupassa johonkin tuttuun/naapuriin, tervehditte ja ehkä vaihdatte muutaman sanan ja sitten jatkatte ostosten tekemistä. Kurkin aina hyllyjen väliin ettei se tuttu vaan tule uudestaan vastaan, kun on jotenkin kiusallista sitten tervehtiä uudestaan tai hymähtää väkinäisesti jotain..
- Hiihtoladulla joku hitaampi menee edessä mutta et tiedä kehtaatko ohittaa koska jos et jaksakaan painaa ohi kunnolla niin sitten hiihdät siinä vierellä tai pahimmassa tapauksessa menetät ohittaessa tasapainosi ja lopulta ohitettava painaa sinusta ohi, hidastaa ja taas ollaan lähtötilanteessa.
En tiedä voiko kukaan samaistua tähän. Mutta minusta toisen herättäminen on todella kiusallista. Etenkin silloin jos he nukkuvat oikein syvää unta. Mikä mua vaivaa :D
Tupakointi, missä tahansa julkisella paikalla..
Kaikilla kauppareissuilla ei tarvitse ostaa juuri ollenkaan vihanneksia tai hedelmiä. Olen saattanut ostaa edellisellä kerralla sen verran enemmän tai on vaikka tehty ruokasuunnitelmiin muutos, jolloin ruokaan tarkoitetut kasvikset jää muuten syötäväksi.
Hävettää aina kun on tällainen kauppakerta! Etenkin jos just silloin pitää ostaa jotain jauhelihaa, nakit keittoon, leikkelettä leivän päälle, eines nopeaksi evääksi... Ja takana jonossa tietty just joku jonka kärry on puolillaan hevi-osaston tuotteita. Tekis mieli selitellä että kyllä meilläkin syödään kasviksia muutakin kuin tämä yksittäinen kurkku, mutta nyt ei tarvinnut täydentää...
itä-helsingin lähiöstä kirjoitti:
Kun on korona aika,jo kestänyt lähes 1v. korona väsymys! Asun yksin ulkoilen paljon,saan hyvän mielen ja hyvät yö unet.Ulkoilen siisi yksin. Kaikki alkaa jo siitä,vien roska katos roskia.Siellä on tai sen kulmilla: 1-2 henkilöä.Kohtelijaasti vanhana mummona tervehdin ja se alkaa itseäni vanhemilta mummoilta.Korona valitukset, rajotukset kukaan ei käy,mihinkään ei pääse! Tietysti ovat maskitomina!Minä asun yksin, sen he tietävät,heillä asuu joku kotona! Herran pieksut sentään,en todella jaksa kuunella.Minun seinät ei osaa puhua. Se että heitä ei kiinosta minun asiat, ei mitään vuorovaikutusta.Ovat kuin saarnajia.!Sama koskee posti posti kirje jos saan? Saan ikäisiltäni joilla puoliso, valitus virren korona.Sama asia muilta s-posti. Ilman vuorovaikutusta.Minun pitäisi antaa empatia .En anna: kohta laitan itseeni kyltin varokaa vaaraa. En kuuntele enää yhtään korona valitus. Valitakoon nille,jotka koti asuu.Niin kuin tohtisi sanoo PÄIN NÄKÖÖ KAIKILLE: EN OLE ROSKALAATIKKONNE!
Sama tia-a.67v täälläkin jo ihastuttamassa meitä kirjoituskukkasillaan? Pyydän, säästä meidät näiltä sepustuksilta, joista ei saa mitään tolkkua. Tai opettele edes kirjoittamaan ja pitämään ajatuksenjuoksu muille seurattavana.
Kun huomaa kotioven ulkopuolella unohtaneensa ottaa avaimen mukaan ja täytyy soittaa isännöitsijälle, että tulisiko hän avaamaan oven. Vielä jos naapuri sattuisi näkemään tilanteen. Jotenkin kiusallista.
Vierailija kirjoitti:
Nimenhuuto esim. koulussa.
Tämä on erittäin kiusallista myös opettajana. Sijaisuuksia tehdessä tunnin hirvein osuus oli aina läsnäolijoiden kirjaaminen. Perinteisesti oppilaslistat ovat muotoa Sukunimi-etunimi-toinen nimi, ja minä huutelen sieltä etunimiä, mutta sitten on oppilaita joiden kutsumanimi on toinen tai kolmas nimi, jolloin vastaukseksi tulee "ei meidän luokalla oo ketään tollasta!" ja sitten pitää arvuutella että mitähän nimeä tässä pitäisi käyttää. Tai sitten on oppilaita, joilla on kaksi sukunimeä (ulkomaalaistausta), jolloin minä huudan vahingossa toisen sukunimen etunimen sijasta, puhumattakaan siitä että lausun nimen vielä väärin. Eihän siinä periaattessa mitään, mutta aina hävettää niin p*******sti.
Edessäsi kävelee joku hitaammin kuin sinä ja se kiusallinen hetki, kun ohitat ja kävelette hetken vierekkäin.
On tosi kiusallista mennä johonkin liikkeeseen, jossa olet ainoa asiakas.
Vierailija kirjoitti:
Suklaalevyn ostaminen. On pakko ostaa kassillinen terveellisiä ruokatarvikkeita, pesuainetta ym., jottei kukaan hoksaa, että tulin vain sen pakollisen suklaaostokseni tekemään.
Tämä on ihan tyypillistä, jos on jonkin moinen syömishäiriö. Itsekin ostan kaikkea muuta, vaikka Tarvisin vain sen suklaan.
Ahmin paljon, kun tarvitsen jotain paistopisteestä, ostan myös Kahvin ja semmoisen vain Kahviin tarkoitetun maidon. Näyttää että :
"kylään tässä menossa, tuliaisena nämä 3 pasteijaa, 3 dallaspullaa ja keksipaketti"
Ja sitten tunnin päästä ne on syöty kotona yksinään.
N 100kg
Karkkipussin rapina leffassa. Pakko aina yrittää kovien äänien kohdalla ottaa useampi karkki, niin ei tarvii koko ajan olla kaivelemassa.
Hikka julkisella paikalla, etenkin ravintolassa tai baarissa.
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: kolikot voi viedä Talletus-automaattiin ja tallettaa omalle tilille, niin ei tarvitse nolostella.
On syitä miksi ihmiset eivät voi tallettaa tilille ja ne joutuu tuomaan kolikoina, joku muu voi selittää tarkemmin ne tilanteet miksi.
Feissarit! Superkiusallisia! Oikeastihan sitä voi vain marssia ohi vaikka sanomatta sanaakaan tai sanoa ei kiitos tai en osta mitään, mutta silti aika moni pysähtyy selittämään, että emmää kun mulla on kiire eikä oikein olis rahaakaan ja niin edelleen. Silloin siitä feissarista ei meinaa päästä millään eroon, kun niille on opetettu, miten reagoida kaikkiin mahdollisiin vastauksiin.
Piti oikein erikseen opetella se, että painelen menemään vain ohi enkä välitä.
Vierailija kirjoitti:
Kun kahvilassa pitäisi valita mitä ottaa kahvin kanssa ja se kassahenkilö seisoo jo siinä tiskin toisella puolella kohdallasi odottavan näköisenä. Tuntuu, että on kiire päättää eikä pysty ajattelemaan ja lopulta ottaa paniikissa umpimähkään jotain, mitä ei yhtään haluaisi.
Kävisin kahviloissa, jos niissä olisi ikkunassa lista mitä siellä on tarjolla, niin että voisin päättää mitä otan jo ennen kuin pitää mennä sisälle.
Tää on kiusallista. Mulle käy myös aina niin, että siinä tiskin alkupäässä valitsen hätäpäissäni vitriinistä ensimmäisen kivan näköisen kakkupalan. Sitten kun pääsen siihen kassan kohdalle huomaan että kassan vieressä olisikin ollut kivan näköisiä viinereitä ja haluaisin mieluummin sellaisen. Mutta en kehtaa enää vaihtaa. Olenkin opetellut tekemään niin että katsastan ihan rauhassa koko tarjonnan ennen kuin menen edes jonottamaan. Typerän näköistä ja varmaan ärsyttävää muille, mutta ei haittaa.
Bussissa ikkunapaikalla istuminen. Pelkäät koko ajan, että joku änkeää viereen istumaan, ja aina kun kyytiin nousee joku ja se valitsee jonkun toisen paikan kuin sen sun vieressä olevan, ajattelet että mitä he lkkarin vikaa tässä paikassa muka oli, haisenko mä pahalta vai mitä!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukkumaan meno aikaisemmin kuin muut menevät. Minusta ei ole valvomaan yömyöhään, silmät alkaa mennä väkisin kiinni.
Oletko sinä myös niitä, joiden mielestä kaikkien pitää nousta klo 5.30, ettei päivä mene hukkaan?
Valitettavasti olen myös aamuuninen, niin ei todellakaan mene päivä hukkaan, jos ei nouse 5.30. Terveisin ilta - ja aamuuninen.
Suntio kirjoitti:
Kun ruoka menee väärään kurkkuun yleisellä paikalla tai "vetäsee henkeen" juomaa...
Tämä! Ei tapahdu usein mutta silloin kun tapahtuu, niin on ekat treffit tai työhaastattelu.
Vierailija kirjoitti:
Se myötähäpeä, jos joku puhuu väärällä nimellä läsnäolevasta henkilöstä (Miina vs Minna). En pysty korjaamaan!
Mun lääkärillä ja kampaajalla on hyvin samanlaiset nimet ja elän jatkuvasti pienessä pelossa, että käytän väärää nimeä vastaanotolla tai kampaajalla. En tajua miksi, mitä haittaa siitä olisi? Silti tuntuu hyvin kiusalliselta.
Missäköhän tiloissa saisi piereskellä ja paskoa, äänekkäämin tai vähemmän äänekkäämmin kun vessassa? Eiköhän myös sinne menijä lähtökohtaisesti ajattele että siellä voi tuoksahtaa muukin kun pullantuoksu.