Kuinka hyvin nykymuotoinen koulutusjärjestelmä palvelee yhteiskuntaa?

Ammattikoulujärjestelmä oli hyvä 2000 luvun alussa. Nykyään koulutusjärjestelmä luo epätasa-arvoa, ja suunta pitää tietää jo liian nuorena.

Ensikertalaiskiintiöt lisäävät paineita.

Suomalainen järjestelmä tuottaa ison volyymin keskinkertaisuutta. Kansainvälisessä kilpailussa pärjätäksemme tarvitsemme enemmän huippuja. Tätä pitäisi lähteä kehittämään jo peruskoulusta lähtien. Viimeistään yläkouluun tarvitaan mahdollisuus valita laaja oppimäärä esim. luma-aineissa ja vaatimustasoa pitäisi muutoinkin korottaa kautta linjan. Jokaisen normaaliälyisen peruskoulun käyneen on osattava lukea ja laskea sillä tasolla, että pärjää jatko-opinnoissa. Lukiosta pitää karsia pois pakollisia aineita ja antaa mahdollisuus keskittyä omiin vahvuuksiin. 

Amispuoli tarvitsee tehokkaan oppisopimustyyppisen koulutuksen rinnalle. Saksassa on käytetty sitä vuosikymmenet. Lukiota pitää kehittää, vähemmän pilipalia, enemmän luonnontietoa ja matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen järjestelmä tuottaa ison volyymin keskinkertaisuutta. Kansainvälisessä kilpailussa pärjätäksemme tarvitsemme enemmän huippuja. Tätä pitäisi lähteä kehittämään jo peruskoulusta lähtien. Viimeistään yläkouluun tarvitaan mahdollisuus valita laaja oppimäärä esim. luma-aineissa ja vaatimustasoa pitäisi muutoinkin korottaa kautta linjan. Jokaisen normaaliälyisen peruskoulun käyneen on osattava lukea ja laskea sillä tasolla, että pärjää jatko-opinnoissa. Lukiosta pitää karsia pois pakollisia aineita ja antaa mahdollisuus keskittyä omiin vahvuuksiin. 

Toisaalta on älytöntä, että oikkseen vaikuttaa pitkä matikka.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulujärjestelmä oli hyvä 2000 luvun alussa. Nykyään koulutusjärjestelmä luo epätasa-arvoa, ja suunta pitää tietää jo liian nuorena.

Aina koko koulutuksen aikana (ikäluokka n. 1962 syntyneistä alkaen) on pitänyt tietää samanikäisenä mille alalle lähtee. Joko 15 v tai lukion jälkeen 18 v.

Ei parhaalla mahdollisella tavalla.

Joillekin aloille koulutetaan liikaa väkeä, kuten esim taidepuolelle, tanssiin jms. ja kuitenkin se erittäin vähän työllistävä ala.

Enemmän täsmä koulutusta tietyille aloille, niille joissa työllistyminen on suht.koht. varmaa.

Peruskouluhan on jo muutoksessa tietyllä tavalla, jää nähtäväksi millaisia nuoria siitä kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Amispuoli tarvitsee tehokkaan oppisopimustyyppisen koulutuksen rinnalle. Saksassa on käytetty sitä vuosikymmenet. Lukiota pitää kehittää, vähemmän pilipalia, enemmän luonnontietoa ja matematiikkaa.

Olet oikeassa, että Saksassa tuo toimii hyvin.

Mutta siellä onkin paljon mm. teollisuutta, johon oppisopimuksessa olevat työllistyvät hyvin valmistuttuaan.

Siellä on muutenkin erilainen koulu-ja työelämä systeemi.

Suomessa myös yritykset itse ovat nihkeitä ottamaan oppisopimuksella oppilaita, se nimittäin vaatii paljon myös työnantajalta: Ohjaus ja opettaminen, aina pitää olla joku lähihenkilö oppilaalla jne.

Pelkällä matikalla ja luonnontieteillä ei ihan pärjää lukiossakaan, myös kielitaitoa ja yleissivitystä tarvitaan työelämässä.

Yliopistolaitoksen tehtävä on kouluttaa valtiolle byrokraatteja. Nyt niitä koulutetaan niin tehokkaasti että maksajia ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amispuoli tarvitsee tehokkaan oppisopimustyyppisen koulutuksen rinnalle. Saksassa on käytetty sitä vuosikymmenet. Lukiota pitää kehittää, vähemmän pilipalia, enemmän luonnontietoa ja matematiikkaa.

Olet oikeassa, että Saksassa tuo toimii hyvin.

Mutta siellä onkin paljon mm. teollisuutta, johon oppisopimuksessa olevat työllistyvät hyvin valmistuttuaan.

Siellä on muutenkin erilainen koulu-ja työelämä systeemi.

Suomessa myös yritykset itse ovat nihkeitä ottamaan oppisopimuksella oppilaita, se nimittäin vaatii paljon myös työnantajalta: Ohjaus ja opettaminen, aina pitää olla joku lähihenkilö oppilaalla jne.

Pelkällä matikalla ja luonnontieteillä ei ihan pärjää lukiossakaan, myös kielitaitoa ja yleissivitystä tarvitaan työelämässä.

Oppisopimuksen käyttämistä rajoittaa meillä jäykkä TES-järjestelmä, jonka mukaan opiskelijallekin on maksettava lähes ammattimiehen palkkaa, vaikka hänestä on työnantajalle lähinnä vain kuluja. Oppisopimusta pitäisi ehdottomasti kehittää niin, että nykyistä selvästi useampi nuori pääsisi työelämään tätä kautta.

Ammattikorkeakoulupuolelta pitäisi karsia runsaasti aloituspaikkoja pois. Näin saataisiin vain ns. paras aines sisään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen järjestelmä tuottaa ison volyymin keskinkertaisuutta. Kansainvälisessä kilpailussa pärjätäksemme tarvitsemme enemmän huippuja. Tätä pitäisi lähteä kehittämään jo peruskoulusta lähtien. Viimeistään yläkouluun tarvitaan mahdollisuus valita laaja oppimäärä esim. luma-aineissa ja vaatimustasoa pitäisi muutoinkin korottaa kautta linjan. Jokaisen normaaliälyisen peruskoulun käyneen on osattava lukea ja laskea sillä tasolla, että pärjää jatko-opinnoissa. Lukiosta pitää karsia pois pakollisia aineita ja antaa mahdollisuus keskittyä omiin vahvuuksiin. 

Toisaalta on älytöntä, että oikkseen vaikuttaa pitkä matikka.

Joo, pelkillä papereilla hakemisen sivuvaikutuksena lukioaineiden painoarvo on merkittävästi muuttunut. Riippumatta jatko-opiskelualasta, eniten pisteitä saa pitkästä matikasta ja fysiikasta. Toisaalta taas terveystiedon kaltaisten aineiden opiskelusta on tullut lähes turhaa. En usko että tätä puolta ymmärrettiin  kunnolla kun asiaa valmisteltiin yliopistoissa.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaitoksen tehtävä on kouluttaa valtiolle byrokraatteja. Nyt niitä koulutetaan niin tehokkaasti että maksajia ei riitä.

Älä unohda tarhatätejä ja sukupuolentutkijoita

Tärkeintä on saada naiset korkeakouluun, hinnalla millä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulujärjestelmä oli hyvä 2000 luvun alussa. Nykyään koulutusjärjestelmä luo epätasa-arvoa, ja suunta pitää tietää jo liian nuorena.

Aina koko koulutuksen aikana (ikäluokka n. 1962 syntyneistä alkaen) on pitänyt tietää samanikäisenä mille alalle lähtee. Joko 15 v tai lukion jälkeen 18 v.

Itse asiassa ala pitää tietää jo 15 v, vaikka menisikin lukioon. Kaikki aineet on lukiossa valittava sitä tulevaa alaa silmällä pitäen ja saatava vielä kohtuullinen arvosana. Todistusvalintaa arvotetaan.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulupuolelta pitäisi karsia runsaasti aloituspaikkoja pois. Näin saataisiin vain ns. paras aines sisään.

Voitko tarkentaa, mitä tarkoitat tällä kommentilla.

Itse hain pari kertaa keskinkertaisilla yo-papereilla pk-seudulla tradenomiopintoihin. En päässyt koskaan koulutukseen.

Myöhemmin pääsin yliopistoon pelkällä pääsykokeella.

Missä aineissa sinusta amk:ssa on heikko opiskelija-aines? Entä mihin koulutukseen heidät pitäisi laittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulupuolelta pitäisi karsia runsaasti aloituspaikkoja pois. Näin saataisiin vain ns. paras aines sisään.

Voitko tarkentaa, mitä tarkoitat tällä kommentilla.

Itse hain pari kertaa keskinkertaisilla yo-papereilla pk-seudulla tradenomiopintoihin. En päässyt koskaan koulutukseen.

Myöhemmin pääsin yliopistoon pelkällä pääsykokeella.

Missä aineissa sinusta amk:ssa on heikko opiskelija-aines? Entä mihin koulutukseen heidät pitäisi laittaa?

No esimerkiksi juuri maakuntien tradenomilinjat. Kannattaako heitä pitää amk:ssa kolmea ja puolta vuotta? Mitä lisäarvoa he tuottavat vs. parivuotinen merkonomin koulutus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaitoksen tehtävä on kouluttaa valtiolle byrokraatteja. Nyt niitä koulutetaan niin tehokkaasti että maksajia ei riitä.

Älä unohda tarhatätejä ja sukupuolentutkijoita

Tärkeintä on saada naiset korkeakouluun, hinnalla millä hyvänsä.

Ilmeisesti jotakuta harmittaa, että yliopiston ovet eivät hänelle koskaan avautuneet.

 Mutta mielestäni joillain korkeakoulualoilla on paljon aloituspaikkoja suhteessa siihen, että niistä valmistuu työttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaitoksen⁹ tehtävä on kouluttaa valtiolle byrokraatteja. Nyt niitä koulutetaan niin tehokkaasti että maksajia ei riitä.

Älä unohda tarhatätejä ja sukupuolentutkijoita

Tärkeintä on saada naiset korkeakouluun, hinnalla millä hyvänsä.

Oletettavasti kuitenkin tarvitsemme näitä tarhantätejä, että lapsemme voivat kehittyä ja kasvaa. Noita sukupuolentutkijoitakin tarvitsemme sivistysyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Tuo on kyllä muutenkin huono esimerkki, koska heitä ei kovin paljoa valmistu. Yliopistossa pitäisi muutenkin teroittaa lukemaan jotain ns. varmaa sivuainetta, jos pääaineen työllistävyys näyttää heikolta.

Siis eihän näköjään ala asteella ole muutakuin ryhmä tehtäviä yms laitteiden kanssa esim näpertämistä, lukutaito katoaa, jonka myötä älykkyys ja kädentaidot esim katoaa.

Nykyinen koulutusjärjestelmä on hyvä, pisa-pisteet on tasaisessa laskutrendissä. Tämä järjestelmä tuottaa liki lukutaidottomia lampaita, jotka eivät kyseenalaista auktoriteettia. Ihmisten hallitseminen on helpompaa, kun kansa ei ymmärrä lukemaansa.

Lapsella, jolle luetaan, tai joka itse lukee on n. 70 000 sanan sanavarasto.

Lapsella, jolle ei lueta, tai joka ei itse lue on n. 15 000 sanan sanavarasto.

Lukemisen tärkeyttä vähätellään ja ihmiset eivät "jaksa" lukea. Tärkeintä kuitenkin on se, että vähäisellä sanavarastolla ei ole sanoja, millä ajatella, tai ymmärtää lukemaansa. Jos ei ole kykyä ajatella, ihminen taantuu vaistoilla toimivaksi olioksi. Ja nämä yleistyvät.