Lue keskustelun säännöt.
Kuinka hyvin nykymuotoinen koulutusjärjestelmä palvelee yhteiskuntaa?
02.02.2021 |
Tarvitsisiko nykyistä koulutusjärjestelmää jotenkin parantaa? Entä pitäisikö koulutusaikoja lyhentää?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen järjestelmä tuottaa ison volyymin keskinkertaisuutta. Kansainvälisessä kilpailussa pärjätäksemme tarvitsemme enemmän huippuja. Tätä pitäisi lähteä kehittämään jo peruskoulusta lähtien. Viimeistään yläkouluun tarvitaan mahdollisuus valita laaja oppimäärä esim. luma-aineissa ja vaatimustasoa pitäisi muutoinkin korottaa kautta linjan. Jokaisen normaaliälyisen peruskoulun käyneen on osattava lukea ja laskea sillä tasolla, että pärjää jatko-opinnoissa. Lukiosta pitää karsia pois pakollisia aineita ja antaa mahdollisuus keskittyä omiin vahvuuksiin.
Toisaalta on älytöntä, että oikkseen vaikuttaa pitkä matikka.
Arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin menestymisessä yliopisto-opinnoissa. Hyväksyit faktan taikka et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen järjestelmä tuottaa ison volyymin keskinkertaisuutta. Kansainvälisessä kilpailussa pärjätäksemme tarvitsemme enemmän huippuja. Tätä pitäisi lähteä kehittämään jo peruskoulusta lähtien. Viimeistään yläkouluun tarvitaan mahdollisuus valita laaja oppimäärä esim. luma-aineissa ja vaatimustasoa pitäisi muutoinkin korottaa kautta linjan. Jokaisen normaaliälyisen peruskoulun käyneen on osattava lukea ja laskea sillä tasolla, että pärjää jatko-opinnoissa. Lukiosta pitää karsia pois pakollisia aineita ja antaa mahdollisuus keskittyä omiin vahvuuksiin.
Toisaalta on älytöntä, että oikkseen vaikuttaa pitkä matikka.
Arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin menestymisessä yliopisto-opinnoissa. Hyväksyit faktan taikka et.
Eikai tuota kukaan kiistä? Mutta pointti on se, että ns. hyvää ainesta saadaan varmasti oikikseen myös ilman tuota. Tai ainakin ennen saatiin.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa miksi pelkästään matematiikka ja luonnontieteet ovat avain onneen? Kun tätä ketjua lukee ei voi muuta totta, kuin että järki ei paljon päätä pakota. Teistä juuri kukaan ei osaa edes selittää mitä tarkoittaa luonnontiede ja mihin niiden tieteellinen tutkiminen perustaa.
Arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin menestymisessä yliopisto-opinnoissa. Tämä on pedagogisissä tutkimuksissa todettu ja siksi se on otettu yhdeksi todistusvalinnan perusteeksi. Muilla yo-arvosanoilla ei näyttäisi olevan samanlaista selitysastetta.
Silti kannustan opiskelemaan myös kieliä vaikkeivat samalla tavalla näy pisteytyksissä. Uudet/lisäkielet voisivat avata sitten erilaisia työpaikkoja "monikielisille"
/yliopistomies
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen järjestelmä tuottaa ison volyymin keskinkertaisuutta. Kansainvälisessä kilpailussa pärjätäksemme tarvitsemme enemmän huippuja. Tätä pitäisi lähteä kehittämään jo peruskoulusta lähtien. Viimeistään yläkouluun tarvitaan mahdollisuus valita laaja oppimäärä esim. luma-aineissa ja vaatimustasoa pitäisi muutoinkin korottaa kautta linjan. Jokaisen normaaliälyisen peruskoulun käyneen on osattava lukea ja laskea sillä tasolla, että pärjää jatko-opinnoissa. Lukiosta pitää karsia pois pakollisia aineita ja antaa mahdollisuus keskittyä omiin vahvuuksiin.
Älykkyys lisää epätasa-arvoa. Sen salliminen ja edistäminen on kapitalismia.
- Sanna M
Peruskoulu teki minusta sosialismin vihaajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulupuolelta pitäisi karsia runsaasti aloituspaikkoja pois. Näin saataisiin vain ns. paras aines sisään.
Voitko tarkentaa, mitä tarkoitat tällä kommentilla.
Itse hain pari kertaa keskinkertaisilla yo-papereilla pk-seudulla tradenomiopintoihin. En päässyt koskaan koulutukseen.
Myöhemmin pääsin yliopistoon pelkällä pääsykokeella.
Missä aineissa sinusta amk:ssa on heikko opiskelija-aines? Entä mihin koulutukseen heidät pitäisi laittaa?
No esimerkiksi juuri maakuntien tradenomilinjat. Kannattaako heitä pitää amk:ssa kolmea ja puolta vuotta? Mitä lisäarvoa he tuottavat vs. parivuotinen merkonomin koulutus?
Et ole itse tainnut käydä kumpaakaan, kun tuollaisia kyselet. Tradenomin koulutus on laajempi ja esim. valtioolle vaaditaan moniin hommiin vähintään ammattikorkeakoulun tutkinto. Taidat olla sitä väkeä jonka mielestä koko maakunnat joutaisi jättää hyväosaisten retkeilykohteiksi ja ajaa maanviljelijät ym. ällötykset johonkin muualle.
Tradenomin koulutus on aika laaja käsite, ja monessakin mielessä aika turha. Ammattikorkeakoulujen opetus pitäisi keskittää juuri esimerkiksi sairaanhoitajiin ym. Nuo keskijohdon paikat vähenevät koko ajan, ja ihmisistä on ylitarjontaa. Mutta kuitenkaan sinne korkeimpaan johtoon ei AMK anna valmiuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulupuolelta pitäisi karsia runsaasti aloituspaikkoja pois. Näin saataisiin vain ns. paras aines sisään.
Voitko tarkentaa, mitä tarkoitat tällä kommentilla.
Itse hain pari kertaa keskinkertaisilla yo-papereilla pk-seudulla tradenomiopintoihin. En päässyt koskaan koulutukseen.
Myöhemmin pääsin yliopistoon pelkällä pääsykokeella.
Missä aineissa sinusta amk:ssa on heikko opiskelija-aines? Entä mihin koulutukseen heidät pitäisi laittaa?
No esimerkiksi juuri maakuntien tradenomilinjat. Kannattaako heitä pitää amk:ssa kolmea ja puolta vuotta? Mitä lisäarvoa he tuottavat vs. parivuotinen merkonomin koulutus?
Et ole itse tainnut käydä kumpaakaan, kun tuollaisia kyselet. Tradenomin koulutus on laajempi ja esim. valtioolle vaaditaan moniin hommiin vähintään ammattikorkeakoulun tutkinto. Taidat olla sitä väkeä jonka mielestä koko maakunnat joutaisi jättää hyväosaisten retkeilykohteiksi ja ajaa maanviljelijät ym. ällötykset johonkin muualle.
Tradenomin koulutus on aika laaja käsite, ja monessakin mielessä aika turha. Ammattikorkeakoulujen opetus pitäisi keskittää juuri esimerkiksi sairaanhoitajiin ym. Nuo keskijohdon paikat vähenevät koko ajan, ja ihmisistä on ylitarjontaa. Mutta kuitenkaan sinne korkeimpaan johtoon ei AMK anna valmiuksia.
Sulla on niin kova pätemisen tarve täällä vauvapalstalla. Tämä nyt ei kuitenkaan aja sun asiaa yhtään eteenpäin. Joten kannattaisko sun nyt vauvapalstailun sijaan keskittää mielenkiintosi
A) töihin hakemiseen
B) opiskelujen jatkamiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulupuolelta pitäisi karsia runsaasti aloituspaikkoja pois. Näin saataisiin vain ns. paras aines sisään.
Voitko tarkentaa, mitä tarkoitat tällä kommentilla.
Itse hain pari kertaa keskinkertaisilla yo-papereilla pk-seudulla tradenomiopintoihin. En päässyt koskaan koulutukseen.
Myöhemmin pääsin yliopistoon pelkällä pääsykokeella.
Missä aineissa sinusta amk:ssa on heikko opiskelija-aines? Entä mihin koulutukseen heidät pitäisi laittaa?
No esimerkiksi juuri maakuntien tradenomilinjat. Kannattaako heitä pitää amk:ssa kolmea ja puolta vuotta? Mitä lisäarvoa he tuottavat vs. parivuotinen merkonomin koulutus?
Et ole itse tainnut käydä kumpaakaan, kun tuollaisia kyselet. Tradenomin koulutus on laajempi ja esim. valtioolle vaaditaan moniin hommiin vähintään ammattikorkeakoulun tutkinto. Taidat olla sitä väkeä jonka mielestä koko maakunnat joutaisi jättää hyväosaisten retkeilykohteiksi ja ajaa maanviljelijät ym. ällötykset johonkin muualle.
Tradenomin koulutus on aika laaja käsite, ja monessakin mielessä aika turha. Ammattikorkeakoulujen opetus pitäisi keskittää juuri esimerkiksi sairaanhoitajiin ym. Nuo keskijohdon paikat vähenevät koko ajan, ja ihmisistä on ylitarjontaa. Mutta kuitenkaan sinne korkeimpaan johtoon ei AMK anna valmiuksia.
Sulla on niin kova pätemisen tarve täällä vauvapalstalla. Tämä nyt ei kuitenkaan aja sun asiaa yhtään eteenpäin. Joten kannattaisko sun nyt vauvapalstailun sijaan keskittää mielenkiintosi
A) töihin hakemiseen
B) opiskelujen jatkamiseen
Väittääkö kirjoittaja keskijohdon työpaikkojen lisääntyvän tulevaisuudessa?
valinnat yliopistoihin valtakunnallisen kokeen arvosanojen perusteella ja ehkä joku motivaatioessee lisäksi. Pärstäkertoimen neutralointi ala- ja yläkoulussa pois, projekteissa lisää mahdollisuuksia toteuttaa opinnäyte omien vahvuuksien mukaan. Arvosanojen nimeäminen realistisesti, arvosana 8 ei ole "hyvä"; se tuudittaa lapset alisuorittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
valinnat yliopistoihin valtakunnallisen kokeen arvosanojen perusteella ja ehkä joku motivaatioessee lisäksi. Pärstäkertoimen neutralointi ala- ja yläkoulussa pois, projekteissa lisää mahdollisuuksia toteuttaa opinnäyte omien vahvuuksien mukaan. Arvosanojen nimeäminen realistisesti, arvosana 8 ei ole "hyvä"; se tuudittaa lapset alisuorittamaan.
Valtakunnallisen valintakokeen vai?
No sen tradenomikoulutuksen pääasiallinen tarkoitus ei kuitenkaan liene tuottaa niitä valtion virkamiehiä. Ei tosin niitä kylpylän kassojakaan. Vaan sitä ns. suorittavaa keskijohtoa.