Seksiterapeutti antoi ohjeeksi harrastaa seksiä

Jep, ei kai sitä vastentahtoisesti pidä tehdä.

Mutta on kyllä ongelma, jos toisella on kovat halut, toisella nollassa.

Ei ne koskaan olleet aluperin nollassa, mutta nykyään ovat. Sen sijaan kumppani oli seksuaalisesti ylikierroksilla AINA kun hänellä oli elämässään jonkinlaista stressiä. Silloin edes kerran päivässä ei riittänyt.

Mielestäni liian epäsuhtaisilta pareilta ei pidä nyhtää satoja euroja lupailemalla apua ongelmaan. Silloin minulla ei ollut ongelmaa. Miehellä oli. "Hoito" tuhosi vähitellen koko seksuaalisuuteni aiheuttamalla vaikean aversion seksiä kohtaan. Sitä en anna ikinä anteeksi tälle ammattiauttajalle.

Varoitan vain haluttomia naisia ja miehiä: Älkää suostuko. Sanokaa ei senkin uhalla, että edessä on ero. Sopiviakin kumppaneita löytyy.

Ja sama varoitus kaltaisilleni, joilla keskiverrot halut, mutta josta yritetään muotoilla suhteen ongelma, vain koska kumppanilla haluja monin verroin enemmän.

Jos kumppanilla pyörii seksi mielessä pakonomaisesti joka päivä, on mietittävä hieman tarkemmin kuka on se, jota lähdetään hoitamaan ja millä tavalla.

Täällä pervojen palstalla ei kyllä ymmärrystä heru. Täällä seksi oman mummonkin kanssa on terveempää kuin se, ettei seksi huvita. Uskovaisia hakemassa ryhmäseksiseuraa sun muuta. 😂😂😂

Onhan sinullakin ollut ongelma, miksi miestäsi syytät? Miksi sinusta ei ole ongelma vaatia toista elämään sinun tahtosi mukaan?

Itse elin samanlaisessa parisuhteessa yli 20 vuotta, mutta sinä haluavana osapuolena. Elämäni oli todella hankalaa asian takia. Lopulta en kestänyt enää vaan erosin. Onneksi exäni hahmottaa ettei tuosta ongelmasta voi ketään syyttää. Jos halut eivät kohtaa ollenkaan ja toiselle ei käy esimerkiksi suhteen avaaminen niin on kaikille osapuolille (parisuhde + lapset) parempi erota.

Ikävää, että olet saanut sopimattoman neuvon.

Neuvoa ei ole pakko noudattaa. Minäkin sain fysioterapeutilta jumppaohjeet, jotka pahensivat ongelmaani. Vaihdoin toiselle ja sain ongelman korjattua.

Vierailija kirjoitti:

Onhan sinullakin ollut ongelma, miksi miestäsi syytät? Miksi sinusta ei ole ongelma vaatia toista elämään sinun tahtosi mukaan?

Itse elin samanlaisessa parisuhteessa yli 20 vuotta, mutta sinä haluavana osapuolena. Elämäni oli todella hankalaa asian takia. Lopulta en kestänyt enää vaan erosin. Onneksi exäni hahmottaa ettei tuosta ongelmasta voi ketään syyttää. Jos halut eivät kohtaa ollenkaan ja toiselle ei käy esimerkiksi suhteen avaaminen niin on kaikille osapuolille (parisuhde + lapset) parempi erota.

En syytä miestä, missä niin olen väittänyt? Syytän terapeuttia siitä, että hän ei tehnyt mitään sen eteen, että tänä päivänä haluaisin vaan esitti helpon keinon, jolla mies saisi aina kun häntä sattui panettamaan. Terapeutti oli arvostettu, tunnetun, Suomen johtavan asiaan perehtyneen yrityksen palveluksessa, joten ei käynyt edes mielessä kyseenalaistaa ohjetta.

Miestä syytän vain ehkä siinä kohtaa, että ei suostunut hoitamaan ongelmaansa esim sivusuhteen kanssa, mihin olisin suostunut ja jonka seuraus ei olisi ollut oman seksuaalisen kyvyn menetys. Yhtä lailla tietysti hänkin koki tekevänsä oikein, kun oli siihen asiaan perehtyneen siunauksen saanut.

Siinä vaiheessa kun sinulla ei enää muna seiso, vaikka haluaisit, eikä Viagra auta, kun syynä on 15v alistumista epämieluisaan seksiin, ymmärrät minua. Luuletko, että katson toiveikkaana tulevaisuuteen, ajatuksissa elämä yksin, vanhenevana naisena.

Olin kuitenkin yhdessä elämäni rakkauden kanssa ja selvää on, etten häntä voi seksittömäån suhteeseen sitoa. Mutta en kyllä kykene enää yhtäkään kertaa myöskään olemaan pantavana ilman, että sitä itse oikeasti haluan. Vaihdevuosista ei ole kyse. On kyse siitä, että uskallan viimein sanoa ääneen: Nyt riittää!

Ja olen 100% varma, että tilanne olisi täysin toinen, jos terapeutti olisi vaikka sanonut, että yhdyntään ei pidä koskaan suostua, jos ei ole aidosti kiihottunut.

Nykyään tämän ohjeen saa jo valistuneilta seksiterapeuteilta.

Käytännössä maksoimme pitkän pennin neuvosta, jonka olisi voinut antaa ilmaiseksi yhdessä lauseessa: "Suljet silmät ja ajattele isänmaata". Tämä vain kuului tyyliin "Joskus seksi on tylsempää maksalaatikkoseksiä. Sitä voi silti harrastaa, pitääkseen suhdetta yllä. Rakkaudesta."

Älkää IKINÄ suostuko yhdyntään ilman aitoa, todellista ja vahvaa intohimoa. Se on neuvo, jonka haluan antaa ihan jokaiselle. Tärkein neuvo seksin saralle on, että oppii sanomaan EI ja pitämään siitä kiinni mihin se sitten ikinä johtaakaan.

Meillä ei seksittömiä kausia ollut, sillä pidin kiltisti kiinni aviovelvollisuudesta. Mutta nykyään en vain enää pysty. Vuosien alistuminen on tehnyt tuhoaan ja tunne seksiä kohtaan on enää yksiselitteisesti inho, vastenmielisyys ja viha.

Olen varma, että tilanne olisi täysin toinen, kun mies olisi hoitanut jyystämisentarpeensa (käytännössähän hän masturboi minulla) vaikka maksullisissa naisissa ja parisuhdeseksiä olisi sen sijaan harrastettu intohimoisesti.

Ex- intohimoinen:

Ymmärrän Sinua hyvin. Olen itse se "liian halukas" mies avioliitossamme, jossa vaimolleni riittää hyvä seksi kerran kuussa (=ovulaatio). Kunnioitan ja rakastan vaimoani yli kaiken, enkä KOSKAAN vaatisi/pakottaisi häntä rakastelemaan kanssani, jos hän ei sitä halua.

Ongelma on vain siinä, että oma mielenterveyteni tuntuu välillä järkkyvän, koska seksuaalinen haluni ja tarve intohimoiseen läheisyyteen on valtava - ja kaikesta keskusteluista ja pariterapiasta huolimatta vaimoni ei näe mahdolliseksi esim. sitä, että minulla olisi sivusuhde vastaavassa tilanteessa omassa liitossaan elävän naisen kanssa. Avioero tuntuisi kovin radikaalilta ratkaisulta tilanteessa, jossa kaikki muu yhteiselon osa-alueet toimivat hyvin!

Juho kirjoitti:

Ex- intohimoinen:

Ymmärrän Sinua hyvin. Olen itse se "liian halukas" mies avioliitossamme, jossa vaimolleni riittää hyvä seksi kerran kuussa (=ovulaatio). Kunnioitan ja rakastan vaimoani yli kaiken, enkä KOSKAAN vaatisi/pakottaisi häntä rakastelemaan kanssani, jos hän ei sitä halua.

Ongelma on vain siinä, että oma mielenterveyteni tuntuu välillä järkkyvän, koska seksuaalinen haluni ja tarve intohimoiseen läheisyyteen on valtava - ja kaikesta keskusteluista ja pariterapiasta huolimatta vaimoni ei näe mahdolliseksi esim. sitä, että minulla olisi sivusuhde vastaavassa tilanteessa omassa liitossaan elävän naisen kanssa. Avioero tuntuisi kovin radikaalilta ratkaisulta tilanteessa, jossa kaikki muu yhteiselon osa-alueet toimivat hyvin!

Surullista. :( itse taas pidin itsestäänselvänä, että minun on parasta sanoa, että mene vain vieraisiin, en tuomitse. Mutta jostain syystä hän ei suostunut.

Tällä hetkellä uskon, että olen niin lopullisesti traumatisoitu, että seksielämä oli nyt tässä. En vain voi edes kuvitella ryhtyväni siihen. Elämässäni ei ole mitään, mitä kohtaan tuntisin näin paljon vihaa.

Tässä hyvä kirjoitus.

https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000006703415.html

Hei!

Olen vilpittömästi järkyttynyt kirjoituksestasi. En muista aikoihin lukeneeni mitään noin paljasta, rehellistä ja murtunutta tekstiä. Olen puolestasi hyvin surullinen ja pahoillani. Kunpa joskus voisit olla taas ehjä. Voimia. En osaa sanoa muuta 😔❤️

Viestisi tuli tarpeeseen, kiitos.

Oma vaimoni suostuu usein haluamatta itse (sanoo haluavansa vain läheisyyttä), koska omat haluni ovat huomattavat. Asiaa pitää näköjään alkaa varomaan, ettei käy samoin. Tiedän, että minua tämä tulee sattumaan, mutta eipä tuo vaihtoehtokaan kuulosta houkuttelevalle.

Asialla on monta puolta. Itse en ole halunnut rakastella kuin halukkaan naisen kanssa, enkä vieläkään. Jos parisuhteessa olisi käynyt niin, että alun n. 3krt viikossa seksikerrat olisi jostain syystä muuttunut 1 kk vaimon halujen mentyä, olisi ero ollut ainut vaihtoehto jos ei vaimon haluja olisi saanut takaisin. Itselle viikottainen seksi on alusta lähtien ollut ns pakko. En olisi syyttänyt vaimoa, vaan sitä että olisin epäonnistunut ylläpitämään vaimon halut ja siten myös rakkauden minua kohtaan. On rakastaa toista myös haluaa häntä. Muu selitys on itsensä pettämistä.

Älä Ap yleistä, eivät kaikki ole niin kuin sinä. Meillä tämä neuvo toimi, ei tuhonnut kummankaan osapuolen seksuaalisuutta ja sai liiton pysymään kasassa myös läpi vaikeamman ajan. 

Vierailija kirjoitti:

En olisi syyttänyt vaimoa, vaan sitä että olisin epäonnistunut ylläpitämään vaimon halut ja siten myös rakkauden minua kohtaan. On rakastaa toista myös haluaa häntä. Muu selitys on itsensä pettämistä.

Höps. Kommenttisi kertoo vain siitä, että et juurikaan ymmärrä miten kompleksi olento ihminen on - tai sitten siitä, että haluat pettää asiassa itseäsi mieleiselläsi tavalla. Kaikenlaisia variaatioita on, ja tulee olemaan. Ihmiset rakastavat toisiaan myös ilman seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi syyttänyt vaimoa, vaan sitä että olisin epäonnistunut ylläpitämään vaimon halut ja siten myös rakkauden minua kohtaan. On rakastaa toista myös haluaa häntä. Muu selitys on itsensä pettämistä.

Höps. Kommenttisi kertoo vain siitä, että et juurikaan ymmärrä miten kompleksi olento ihminen on - tai sitten siitä, että haluat pettää asiassa itseäsi mieleiselläsi tavalla. Kaikenlaisia variaatioita on, ja tulee olemaan. Ihmiset rakastavat toisiaan myös ilman seksiä.

Varmasti on rakkautta ilman seksiäkin, mutta se ei toimi pidemmän päälle että yhtäkkiä puoliso vain lopetaa seksielämän eikä kuitenkaan ole valmis antamaan puolisolleen lupaa harrastaa seksiä jonkun muun kanssa. Minusta on aika kummallista että on paljon suhteita joissa aluksi seksiä ja sitten pitäisi vaan hyväksyä että seksi loppui kuin seinään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi syyttänyt vaimoa, vaan sitä että olisin epäonnistunut ylläpitämään vaimon halut ja siten myös rakkauden minua kohtaan. On rakastaa toista myös haluaa häntä. Muu selitys on itsensä pettämistä.

Höps. Kommenttisi kertoo vain siitä, että et juurikaan ymmärrä miten kompleksi olento ihminen on - tai sitten siitä, että haluat pettää asiassa itseäsi mieleiselläsi tavalla. Kaikenlaisia variaatioita on, ja tulee olemaan. Ihmiset rakastavat toisiaan myös ilman seksiä.

Jos toinen ei isoita halua läheisyyteen ja seksiin, niin tulkitsen sen rakkauden loppumiseksi, enkä kaverisuhteeseen jäisi. Parisuhteeseen kuuluu seksi, jota molemmat haluaa, ilman seksiä jää jäljelle vain kaverisuhde. Muu on pelkkää selitystä. Ei olisi tullut mieleenkään jäädä seksuaalisena ihmisenä seksittömään ja siten myös ilman läheisyyttä olevaan suhteeseen. Ei toiselle voi sanoa, että kärvistele siinä itseksesi, ei kiinnosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi syyttänyt vaimoa, vaan sitä että olisin epäonnistunut ylläpitämään vaimon halut ja siten myös rakkauden minua kohtaan. On rakastaa toista myös haluaa häntä. Muu selitys on itsensä pettämistä.

Höps. Kommenttisi kertoo vain siitä, että et juurikaan ymmärrä miten kompleksi olento ihminen on - tai sitten siitä, että haluat pettää asiassa itseäsi mieleiselläsi tavalla. Kaikenlaisia variaatioita on, ja tulee olemaan. Ihmiset rakastavat toisiaan myös ilman seksiä.

Varmasti on rakkautta ilman seksiäkin, mutta se ei toimi pidemmän päälle että yhtäkkiä puoliso vain lopetaa seksielämän eikä kuitenkaan ole valmis antamaan puolisolleen lupaa harrastaa seksiä jonkun muun kanssa. Minusta on aika kummallista että on paljon suhteita joissa aluksi seksiä ja sitten pitäisi vaan hyväksyä että seksi loppui kuin seinään.

Minä ymmärrån, että on kidutusta vaatia uskollisuutta kun seksihaluissa on iso epäsuhta. Siksi halusin tarjota miehelle tätä vaihtoehtoa. Toki siinä on iso riski, että suvusuhde ei olekaan kohta pelkkää panemista vaan syvenee joksikin muuksi. Mutta olisi ainakin yritetty. Ja ehkä minullakin olisi ollut vielä joku mahdollisuus löytää uusi kumppani.

Nyt en voi kuvitella mitään muuta kuin suhteen jonkun aseksuaalin kanssa. Ja toivoa, etteivät omat halut enää koskaan palaa, jos sellaisen löydän.

Mutta se, että rakkaus olisi loppunut, sen kiistän jyrkästi. Se ei ole loppunut vieläkään. Jos olisi, olisin lähtenyt aika päiviä sitten ja olisin vain onnellinen kuin kaikki päättyy.