Olen ihminen jonka perään itketään vuosia
Toisaalta nämä ihmiset vihaavat mua, mutta silti eivät vain pääse jatkamaan omaa elämäänsä, vaan odottavat että palaan heidän elämäänsä, mitä ei ikinä tule tapahtumaan ja olen tämän heille kertonutkin. Eikö tuollainen ole outoa?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä hakeudutkin tekemisiin läheisriippuvaisten ja takertuvien ihmisten kanssa.
Saat heiltä sopivasti ego boostia ja itsevarmuutta.
Varmaan noin. Olen huomannut olevani hulluus/narsisti/reppana-magneetti. Normaalit ja tasapainoiset ihmiset eivät noteeraa mua ollenkaan. Ap
Parasta on kun opettelee kelpaamaan itse itselleen. Silloin ei tarvitse koko ajan hyväksyntää ja palvontaa toisilta ihmisiltä.
Itsetunto-ongelmiin kannattaa hakea ammatti - apua, oikeasti, siitä on todella hyötyä!
Minäkin tunnen vastaavia takertujia.
Yksi heistä oli diagnosoitu narsisti. Toisaalta hän rakasti ja sitten vihasi. Oli myös stalkkeri.
Kyllä ihan tekojensakin puolesta heissä on vika. Jokainen on itse vastuussa omasta käytöksestään, ei voi muita syyttää. Kuten tämä narsistikin teki.
Kuvainnollisesti puhuen, olisin voinut vaikka vaan istua paikallani, hänen siinä kiusatessa. Ja hän olisi aidosti uskonut minun olevan syyllinen.
Ei auta muu kuin poistaa tuollaiset ihmiset elämästä.
Mä olen puolestaan huomannut, että mä olen parantanut ex-poikaystävieni elämäntilanteita. Ovat ikäänkuin löytäneet paremmat puolet itsestään: hyvät opiskelupaikat, hyvät työpaikat, lopettaneet tupakoinnin jne. Ja jatkaneet uusilla teillään suhteen päättymisen jälkeenkin. Asia on ilahduttanut.
Mullekin tuntuu käyvän miesten kanssa näin. En tiedä miksi, sillä mielestäni en ole mitenkään ihmeellinen, vaan ihan tavallinen tallukka.
Mut ehkä mulla on traumaattisesta menneisyydestä johtuen taipumus vetää puoleeni näitä pakkomielteisiä ja epävakaita tapauksia.
Toisaalta imartelee, toisaalta ihmetyttää eikö tosiaan ole muuta elämää ja mikä mussa tekee niin suuren vaikutuksen? Ap
Oletat, että sinuun vuosien jälkeen yhteyttä ottavat exät ovat itkeneet perääsi kaikki ne vuodet? Heh, eiköhän suurimmalla osalla ole kyseessä tilanne, kun on tullut jätetyksi ja sydän särkyneenä ja itsetunto murskana otetaan yhteyttä johonkuhun entiseen.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta imartelee, toisaalta ihmetyttää eikö tosiaan ole muuta elämää ja mikä mussa tekee niin suuren vaikutuksen? Ap
Karisma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessakin kun muutin kuulin jälkikäteen , että kaverini äiti oli kertonut lapsensa surevan kuin joku olisi kuollut, kun muutin. Ap
Jotkut jättävät suuremman jäljen. Sussa on jotain erikoista.
Tämä ei suinkaan ole aloittajan kirjoittama vastaus 😏
Vierailija kirjoitti:
Olet narsisti?
Sama tuli mieleen, ap kuulostaa narsistilta. Ehkä saa jotain nautintoa siitä että vain käyttää ihmisiä hyväksi silloin kun hänelle sopii. Sitten ihmettelee kun joku on pitänyt häntä ystävänä ja olisi yhteydessä vaikka ap saanut haluamansa.
Jaha, ketju täyttyy näistä "kuka luulet olevasi", kai sen nyt kuka vaan aivoilla varustettu huomaa jos exät jää roikkumaan ja stalkkaamaan eikä kykene etenemään elämässään. Tyyliin muuttaa perässä samoille kulmille asumaan ja muutenkin pyrkii jatkuvasti tunkemaan takaisin omaan elämään vaikka ollaan olevinaan erottu.
Ai kamala mikä myötähäpeä näistä avauksista, joissa ihmiset pohtivat omaa olematonta ylivertaisuuttaan ja vastailevat itselleen ottaen esille "karisman" ja "erityisyyden" 🙈
Vierailija kirjoitti:
Junttius loistaa.
Hesan juntti?
Appeni oli todellinen sähköjänis, monessa mukan.
Yhdistystoiminnasa, kunnallispolitiikassa, monenlaisten hankkeiden puuhamies.
Hänen kuoltuaan lyhyen sairauden jälkeen minulle oli järkytys, kuinka vähällä puheella hänen poismenonsa kuitattiin.
Ei nekrologia paikallislehdessä, ei mitään...
Ei sota yhtä miestä kaipaa...
Vierailija kirjoitti:
Jaha, ketju täyttyy näistä "kuka luulet olevasi", kai sen nyt kuka vaan aivoilla varustettu huomaa jos exät jää roikkumaan ja stalkkaamaan eikä kykene etenemään elämässään. Tyyliin muuttaa perässä samoille kulmille asumaan ja muutenkin pyrkii jatkuvasti tunkemaan takaisin omaan elämään vaikka ollaan olevinaan erottu.
Kehuja omasta ylivertaisuudestaan kalastelevat ihmiset ovat noloja. Siinä syy, miksi "ketju täyttyy" muistakin kuin aloittajan itse itselleen kirjoittamista karismaviesteistä.
Trolleilla on narsistisia ja psykopaattisia piirteitä tutkitustikin
Minäkin vielä 25-vuotiaana luulin olevani jotain suurta ja ihmeellistä kuten ap:kin itsestään luulee. Sitten aivot kehittyivät ja tajusin missä todellisuudessa sitä elinkään. Tunnen ap:ta kohtaan myötähäpeää, mutta myös myötätuntoa.
Jos siinä kestää vaan aikaa, jos se oli ensimmäisiä vakavia suhteita. Jossain vaiheessa pääsevät eteenpäin. Sano heille että kysyvät palstalta neuvoa, miten päästä eteenpäin, niin ehkä joku keksii ratkaisun. Yleensä jotkut kaipaavat lähtijältä syitä, heillä saattoi olla tunteita ja odotuksia, ehkä joku kuva ettei toinen lähtisi. Mutta sitten tilanne muuttui.
Junttius loistaa.