44 kasiluokkalaisesta kukaan ei tiennyt, mitä huokea, juoheva, hepsankeikka, huikentelevainen, semminkin, repsikka ja kohmelo tarkoittavat
Lähelle nollaa jäivät myös ynseä ja penseä sekä aulis, parahultainen ja tokko.
Tunnetko sinä merkitykset?
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aion kyllä tarkoituksella tulevalle lapselleni puhua näitä ja muita perinteikkäitä sanoja käyttäen. 😀 Stadin slangia en toivo hänen oppivan. No, eipä monet enää sillä aidolla stadin slangilla puhukaan, mutta meinaan sitä tapaa kun kaikki sanat jätetään kesken ”must tuntuu et” yms. Ärsyttävän kuuloista. Olen Keski-Suomesta ja mielestäni siellä puhutaan aidointa, asiallisimman kuuloista suomen kieltä.
Jep jep. Aidointa suomea: yykki, kaakki, kolkki, nelkki, viikki, kuukki...
Hah, arvasin kirjoittajan saavan kimppuunsa taas sen täältä tutun Jyväskylään kaunaisesti suhtautuvan tyypin. Valitettavasti väärin meni, pitäisi olla: eppu, toppu, kolkki... 😊
Vierailija kirjoitti:
Ja yhtälailla lauma nuoria pystyisi heittämään meille 40+ kukkahattutädeille parikymmentä sanaa, joista meillä ei ole mitään hajua!
Minusta nuoret on mahtavia. Heitä haukkuvat ovat yleensä itse kyynisiä ja omaan elämäänsä kyllästyneitä. Saamme paljon paremman tulevaisuuden aikaan kun kannustamme nuoria. Jopa niissä "toivottomissa" on toivoa kun näytämme sitä heille.
Voisimme myös kannustaa heitä lukemaan enemmän ja laajentamaan sanavarastoaan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni repsikka on täysin arkipäiväinen sana, en ole edes ajatellut että siinä olisi jotain kummaa. Hassua miten kieli voikin olla niin erilaista eri alueilla!
Pelkkää repsikka sanaa ei ole kai käytetty nykyään erillisenä, yleensä siinä on yhdistelmä: mene istumaan "repsikan puolelle", jolloin toinen tajuaa että se on apukuskin penkki.
Tuu mulle repsikaksi pitäis heittää kuorma kaatikselle
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyl jouheva, ei juoheva.
Enkä minäkään tiedä mikä on repsikka.
Ja äitinä ja suomentajana totean jälleen kerran, että luetuttakaa lapsillanne akkaria. Siellä nuo on kaikki. Ja moni muu laajan sanavaraston sana.
Olen tilannut Aku Ankan ja Hesarin Lasten uutiset.
Kukaan lapsistani ei niitä lue.
Tai autistinen ja keskivaikeasti kv esikoinen lukee Akua.
Se siitä.
Meillä suorastaan tapeltiin siitä, kuka saa lukea uuden akkarin ekana.
Oliko tämä ennen älypuhelinaikaa?
Itse lapsena luin paljon.
Aku oli suosikkini kyllä, lasten tietokirjat, Nuorten toivekirjaston seikkailukirjat, 3 etsivää- sarja, Jules Vernen kirjat...
Olen yrittänyt siirtää lukuinnostusta lapsiini turhan huonolla menestyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aion kyllä tarkoituksella tulevalle lapselleni puhua näitä ja muita perinteikkäitä sanoja käyttäen. 😀 Stadin slangia en toivo hänen oppivan. No, eipä monet enää sillä aidolla stadin slangilla puhukaan, mutta meinaan sitä tapaa kun kaikki sanat jätetään kesken ”must tuntuu et” yms. Ärsyttävän kuuloista. Olen Keski-Suomesta ja mielestäni siellä puhutaan aidointa, asiallisimman kuuloista suomen kieltä.
Jep jep. Aidointa suomea: yykki, kaakki, kolkki, nelkki, viikki, kuukki...
Hah, arvasin kirjoittajan saavan kimppuunsa taas sen täältä tutun Jyväskylään kaunaisesti suhtautuvan tyypin. Valitettavasti väärin meni, pitäisi olla: eppu, toppu, kolkki... 😊
Nämä ovat todella oksettavia.
Muuten olen murteiden ystävä. Mutta eivät taida murretta ollakaan, vaan väkisin väännettyä vauvakieltä🤢
Kun lapset olivat pieniä, tilasimme mm. Lasten parhaat kirjat- kerhosta kirjoja.
Iltaisin luettiin kirjaa, em. kirjoja ja mm. Tove janssonin sekä Astrid Lingrenin klassikoita.
Nuorimaiselleni12v poika)luen edelleen iltakirjaa.
Ei. Kuin vesi hanhen selästä on se valunut.
Ei kirjojen ahmijoita ole lapsista kasvanut.
Nuorimmaisellani toki on lukivaikeus, joka hankaloittaa lukuharrastusta.
Pitää olla jokin vahva motivaattori aiheessa.
Tällä hetkellä se on sudet.
Moni on tässä sanonut kohmelon viittaavan krapulaan. Minulle se on tarkoittanut toista sanakirjan antamaa merkitystä, kylmyydestä johtuva kankeus.
Vaikka ei kysyttäessä osaisi vastata, mitä joku sana ymmärtää, sen voi ymmärtää kontekstissa. Hepsankeikka kuulostaa etäiseltä, mutta osaan sen kuitenkin yhdistää huikentelevaan persoonallisuuteen, joka ei ole vastuullinen ja harkitseva.
Repsikka ja parahultainen olivat oikein vieraita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni repsikka on täysin arkipäiväinen sana, en ole edes ajatellut että siinä olisi jotain kummaa. Hassua miten kieli voikin olla niin erilaista eri alueilla!
En ole ikinä kuullut koko sanaa. Ikinä. Se kuulostaa venäjän kielestä tulleelta. Mitään muuta en pysty siitä sanomaan. Ainakaan pk-seudulla se ei kyllä ole mitenkään viljalti käytössä.
t. helsinkiläinen jonka juuret Länsi-Suomessa
Olisikohan ne kasiluokkalaiset tienneet, mitä tarkoittaa "viljalti"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aion kyllä tarkoituksella tulevalle lapselleni puhua näitä ja muita perinteikkäitä sanoja käyttäen. 😀 Stadin slangia en toivo hänen oppivan. No, eipä monet enää sillä aidolla stadin slangilla puhukaan, mutta meinaan sitä tapaa kun kaikki sanat jätetään kesken ”must tuntuu et” yms. Ärsyttävän kuuloista. Olen Keski-Suomesta ja mielestäni siellä puhutaan aidointa, asiallisimman kuuloista suomen kieltä.
Jep jep. Aidointa suomea: yykki, kaakki, kolkki, nelkki, viikki, kuukki...
Hah, arvasin kirjoittajan saavan kimppuunsa taas sen täältä tutun Jyväskylään kaunaisesti suhtautuvan tyypin. Valitettavasti väärin meni, pitäisi olla: eppu, toppu, kolkki... 😊
Sori. Noinhan se menikin, eli oli vieläkin tyhmemmän kuuloista.
En ymmärrä, mistä on lähtenyt liikkeelle sellainen käsitys, että Keski-Suomen murteet olisi lähinnä suomen kirjakieltä. Mitä olen eri paikoissa asunut, niin väittäisin hämäläismurteiden olevan lähempänä, etenkin pääkaupunkiseudun pohjoispuolella puhutut, kunhan siihen ei ole sekoittunut stadia. Joku Hyvinkää-Mäntsälä akseli on lähinnä kirjakieltä, ne ei sano edes mie, mä mää, mnää, vaan käyttävät puheessaankin muotoa minä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aion kyllä tarkoituksella tulevalle lapselleni puhua näitä ja muita perinteikkäitä sanoja käyttäen. 😀 Stadin slangia en toivo hänen oppivan. No, eipä monet enää sillä aidolla stadin slangilla puhukaan, mutta meinaan sitä tapaa kun kaikki sanat jätetään kesken ”must tuntuu et” yms. Ärsyttävän kuuloista. Olen Keski-Suomesta ja mielestäni siellä puhutaan aidointa, asiallisimman kuuloista suomen kieltä.
Jep jep. Aidointa suomea: yykki, kaakki, kolkki, nelkki, viikki, kuukki...
Hah, arvasin kirjoittajan saavan kimppuunsa taas sen täältä tutun Jyväskylään kaunaisesti suhtautuvan tyypin. Valitettavasti väärin meni, pitäisi olla: eppu, toppu, kolkki... 😊
Sori. Noinhan se menikin, eli oli vieläkin tyhmemmän kuuloista.
En ymmärrä, mistä on lähtenyt liikkeelle sellainen käsitys, että Keski-Suomen murteet olisi lähinnä suomen kirjakieltä. Mitä olen eri paikoissa asunut, niin väittäisin hämäläismurteiden olevan lähempänä, etenkin pääkaupunkiseudun pohjoispuolella puhutut, kunhan siihen ei ole sekoittunut stadia. Joku Hyvinkää-Mäntsälä akseli on lähinnä kirjakieltä, ne ei sano edes mie, mä mää, mnää, vaan käyttävät puheessaankin muotoa minä
Ei Hyvinkää ole Hämeessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kermapersekakarat. Isi vääntää kotona setämiesinsinöörinä englannin ja suomen sekasotkua ja kuvittelee olevansa cool. Tässä on lopputulos.
Voi Jeesus mitä urputusta, ei tässä ole kermaperseydestä kyse vaan maailma ja kieli muuttuu koko ajan. Nuo nuoret tietää paljon sanoja joita te ette tajua.
Esimerkiksi mitä?
Omg lol wtf meitsi ownaa CS:säs.
Sitäpä ei boomerit tiedä mitä tuossa sanotaan. Pitää osata käyttää tietokonetta muuhunkin kuin laskujen maksamiseen ja facebookkiin että tietää.
Sori, mut noi ei ole sanoja vaan lyhenteitä ja anglismeja. Lähes jokainen nuorten kanssa tekemisissä oleva nuo tietää ja osa käyttää itsekin. Sopivat kuitenkin vain puhekieleen ja vapaamuotoiseen kirjoitteluun. Oikeita esimerkkejä kaipaillaan vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Aku Ankan lukijat tietävät nuo kaikki.
Minä luen paljon, enkä tiennyt kuin yhden.
On nuorisollakin liuta sanoja käytössä, joiden merkitystä minä en tiedä. Näin se kieli muuttuu ja kehittyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeps. Naapurustossani asui supisuomalainen "kermapers e"perhe. Äiti puhui lapsilleen englantia ihan arjessa ulkonakin leikkipuistossa. Halusi kuulemma opettaa ajoissa kieltä. Kun toinen tyttäristä alkoi saada numerotodistuksia, oli äidinkieli 6. Kovaan ääneen tätä ihmetteli....
Kielikylpyvanhemmuus 😂
Elämä On Runo ❤️
Kyllä siitä englannista on paljon enemmän hyötyä kuin jostain vanhoista suomalaisista sanoista.
Repsikka oli ihan outo sana minulle. Mieleen tulee lipstikka ja rehvakka tuon kka- päätteen takia.
Voisiko ison takapuolen omaava olla pehvakka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aion kyllä tarkoituksella tulevalle lapselleni puhua näitä ja muita perinteikkäitä sanoja käyttäen. 😀 Stadin slangia en toivo hänen oppivan. No, eipä monet enää sillä aidolla stadin slangilla puhukaan, mutta meinaan sitä tapaa kun kaikki sanat jätetään kesken ”must tuntuu et” yms. Ärsyttävän kuuloista. Olen Keski-Suomesta ja mielestäni siellä puhutaan aidointa, asiallisimman kuuloista suomen kieltä.
Jep jep. Aidointa suomea: yykki, kaakki, kolkki, nelkki, viikki, kuukki...
Hah, arvasin kirjoittajan saavan kimppuunsa taas sen täältä tutun Jyväskylään kaunaisesti suhtautuvan tyypin. Valitettavasti väärin meni, pitäisi olla: eppu, toppu, kolkki... 😊
Sori. Noinhan se menikin, eli oli vieläkin tyhmemmän kuuloista.
En ymmärrä, mistä on lähtenyt liikkeelle sellainen käsitys, että Keski-Suomen murteet olisi lähinnä suomen kirjakieltä. Mitä olen eri paikoissa asunut, niin väittäisin hämäläismurteiden olevan lähempänä, etenkin pääkaupunkiseudun pohjoispuolella puhutut, kunhan siihen ei ole sekoittunut stadia. Joku Hyvinkää-Mäntsälä akseli on lähinnä kirjakieltä, ne ei sano edes mie, mä mää, mnää, vaan käyttävät puheessaankin muotoa minä
Keskisuomen murretta: Kaveri ol puottana avvaimens eikä löytänä sit enä
Ei kaikkea (vanhan) sanavaraston köyhyyttä voi selittää kielen muuttumisella. Toki kieli muuttuu, mutta se voi myös yksipuolistua. Vivahteikas ja monipuolinen kieli on tärkeää eikä sen säilyminen ole itsestäänselvyys. Jos tämän päivän teini osaa kymmenen uutta sanaa, mutta ei tunnista tai pysty käyttämään viittäkymmentä arkikieleen kuuluvaa vanhempaa sanaa, niin hän häviää siinä kaupassa.
Luulisi tämän olevan itsestäänselvyys.
Ihan sama tilanne, jos joku selittäisi kirjafilmatisointien jokaisen muutoksen alkuperäiseen kirjaan nähden johtuvan siitä, että kirja ja elokuva/tv-sarja ovat erilaiset mediat ja se mikä toimii kirjassa, ei välttämättä toimi elokuvassa. Tottahan se on, että ne ovat erilaiset mediat. Jokainen tehty muutos ei kuitenkaan ole oikeutettu tai perusteltu sillä perusteella.