44 kasiluokkalaisesta kukaan ei tiennyt, mitä huokea, juoheva, hepsankeikka, huikentelevainen, semminkin, repsikka ja kohmelo tarkoittavat
Lähelle nollaa jäivät myös ynseä ja penseä sekä aulis, parahultainen ja tokko.
Tunnetko sinä merkitykset?
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
Juohevaa en ole kuullut, jouheva taas on käsittääkseni rento.
Oulussa puhutaan juohevasta ja siellä liukas on luikas, luikas katu. Kyseessä on ns. metateesi, eli kaksi kirjainta sanan sisällä vaihtaa paikkaa.
Eipä noita enää missään käytetä niin ihmekö tuo että ei tiedä.
Hepsankeikka, huikentelevainen.. No mitkä noiden nykypäivän vastineet sitten on?
Semminkin?
Miksi pitäisi tuntea? Eivät ole mitään yleisiä sanoja.
Repsikka, tokko ja semminkin enemmänkin murresanoja, joita käytetään puhekielessä. Harvoin noita yksikään kirjoissa tulee vastaan, vaikka lukisikin klassikoita (tokko poikkeuksena). Jouhevaa käytetään kirjakielessä huomattavasti enemmän, kuin juohevaa. Parahultainen on muisto ajalta, jolloin parahuus tarkoitti parhaana olemista.
Kieli muuttuu ja Suomi on jakautunut eri kielialueisiin. Välillä tuntuu, että yhtä hyvin voisi pyytää ihmistä, joka ei ole ikinä autoa korjannut, nimeämään sen moottorin kaikki osat, sitten ihmetellään, kun meni osien nimet väärin.
Aion kyllä tarkoituksella tulevalle lapselleni puhua näitä ja muita perinteikkäitä sanoja käyttäen. 😀 Stadin slangia en toivo hänen oppivan. No, eipä monet enää sillä aidolla stadin slangilla puhukaan, mutta meinaan sitä tapaa kun kaikki sanat jätetään kesken ”must tuntuu et” yms. Ärsyttävän kuuloista. Olen Keski-Suomesta ja mielestäni siellä puhutaan aidointa, asiallisimman kuuloista suomen kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Siirrymme koulussa kohti selkosuomea. Äidinkielen uudessa oppikirjassa on kaikki kappaleet kuunneltavassa muodossa, koska oppilaat eivät enää pysty lukemaan A4-kokoista tekstiä. Monella oppilaalla kirjoitustaito on tokaluokkalaisen tasolla kasiluokalla. T. Yläkoulun äikän ope
Ei haittaa. Lukiossa voi sitten luettaa noille Shakespearea hymiöiden avulla. Hänen näytelmään on oikeasti "käännetty" hymiöiksi, mikä naurattaisi ellei itkettäisi.
Ei kukaan ei maalainen tuollaisia käytä. Sivistykseen kuuluu käyttää sanoja mitkä on yleisessä tiedossa. Jossakin Savossa nyt voi perheen kesken puhua miten haluaa.
Jouhevan tiedän, mutta mikä on juoheva. Tokko myös outo, ellei kyse apusanasta "Tokkopa"=tuskinpa. Muut tuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieli se vaan köyhtyy ja joidenkin mielestä se on vielä "kehitystä", vaikka oikeasti mennään takapakkia. Suomea kun ei muualla puhuta kuin Suomessa, niin se on suomalaisten vastuulla ylläpitää sitä. Sitten kun kielemme lopullisesti kuihtuu niin se on sitä myöden selvä.
Nämä historiaa lukemattomat ihmiset ärsyttävät eniten. Otapa vaikka mikä tahansa kirja käteen 1700 tai 1800-luvulta. Tai edes 1900-luvun alusta ja huomaat että teksti on hyvin erilaista. Kieli on kehittynyt huikeasti ja nimenomaan parempaan suuntaan. Se, että murresanoja eivät kaikki tunne, ei merkitse että kieli köyhtyisi.
Murteita kannattaa ylläpitää jo maanpuolustuksenkin vuoksi.
Toisessa maailmansodassa navajot nousivat lähes legendaariseen maineeseen viestintätyöskentelyllään Yhdysvaltain merijalkaväessä. Navajojen omaan kieleen perustunut koodikieli osoittautui ylipääsemättömäksi ongelmaksi joita vihollinen ei pystynyt avaamaan.
Savolaisukko vain puhelimen molempiin päihin niin yhteyttä ei tarvitse salata.
Vierailija kirjoitti:
Aion kyllä tarkoituksella tulevalle lapselleni puhua näitä ja muita perinteikkäitä sanoja käyttäen. 😀 Stadin slangia en toivo hänen oppivan. No, eipä monet enää sillä aidolla stadin slangilla puhukaan, mutta meinaan sitä tapaa kun kaikki sanat jätetään kesken ”must tuntuu et” yms. Ärsyttävän kuuloista. Olen Keski-Suomesta ja mielestäni siellä puhutaan aidointa, asiallisimman kuuloista suomen kieltä.
Se on joku muoti teinien parissa, pitää puhua hesaa.
Ja onhan se hauskan kuuloista kun teini Ranualta kyselee pokkana "annatsä tost noit vaatteit" 😂
Eihän nää millenniaaliplantut käsitä enää suomalaisia sananlaskujakaan. Kuten vaikka "Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan"
Vierailija kirjoitti:
Aion kyllä tarkoituksella tulevalle lapselleni puhua näitä ja muita perinteikkäitä sanoja käyttäen. 😀 Stadin slangia en toivo hänen oppivan. No, eipä monet enää sillä aidolla stadin slangilla puhukaan, mutta meinaan sitä tapaa kun kaikki sanat jätetään kesken ”must tuntuu et” yms. Ärsyttävän kuuloista. Olen Keski-Suomesta ja mielestäni siellä puhutaan aidointa, asiallisimman kuuloista suomen kieltä.
Jep jep. Aidointa suomea: yykki, kaakki, kolkki, nelkki, viikki, kuukki...
Kieli muuttuu ja elää jatluvasti kuten muukin yhteiskunta. Emme elä emmekä tarvitse 1800-luvun aikaa maaseudulla hevoskyntöisessä maatalousyhteiskunnassa! On turha nostaa nokkaa, jos digiajan lapsi ei tunne ikivanhoja sanoja. T.äidinkielen ope
Vierailija kirjoitti:
Kermapersekakarat. Isi vääntää kotona setämiesinsinöörinä englannin ja suomen sekasotkua ja kuvittelee olevansa cool. Tässä on lopputulos.
Voi Jeesus mitä urputusta, ei tässä ole kermaperseydestä kyse vaan maailma ja kieli muuttuu koko ajan. Nuo nuoret tietää paljon sanoja joita te ette tajua.
Vierailija kirjoitti:
Kieli se vaan köyhtyy ja joidenkin mielestä se on vielä "kehitystä", vaikka oikeasti mennään takapakkia. Suomea kun ei muualla puhuta kuin Suomessa, niin se on suomalaisten vastuulla ylläpitää sitä. Sitten kun kielemme lopullisesti kuihtuu niin se on sitä myöden selvä.
Se on myöten eikä myöden, senkin köyhäkielinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieli se vaan köyhtyy ja joidenkin mielestä se on vielä "kehitystä", vaikka oikeasti mennään takapakkia. Suomea kun ei muualla puhuta kuin Suomessa, niin se on suomalaisten vastuulla ylläpitää sitä. Sitten kun kielemme lopullisesti kuihtuu niin se on sitä myöden selvä.
Nämä historiaa lukemattomat ihmiset ärsyttävät eniten. Otapa vaikka mikä tahansa kirja käteen 1700 tai 1800-luvulta. Tai edes 1900-luvun alusta ja huomaat että teksti on hyvin erilaista. Kieli on kehittynyt huikeasti ja nimenomaan parempaan suuntaan. Se, että murresanoja eivät kaikki tunne, ei merkitse että kieli köyhtyisi.
Varmaan kannattaisi sinunkin kohentaa tuota sisälukutaitoasi...
Eikä varmaan olisi historiankaan kertaaminen pahitteeksi, koska silloin tietäisi kuinka kova työ on nähty kansamme sivistämiseksi. Aloittaen nyt siitä että on saatu koko kansa edes lukutaitoiseksi.
Nykyään kuvittelemme että hyvä luku- ja kirjoitustaito pysyy automaattisesti ja kehittyy lapsille kuin kävelytaito ja siten annamme sen rapautua. Lopuksi palataan tuonne menneiden aikojen karkeaan kieleen.
Vierailija kirjoitti:
Tokko on esimerkiksi porotokko.
Tokkopa vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kermapersekakarat. Isi vääntää kotona setämiesinsinöörinä englannin ja suomen sekasotkua ja kuvittelee olevansa cool. Tässä on lopputulos.
Voi Jeesus mitä urputusta, ei tässä ole kermaperseydestä kyse vaan maailma ja kieli muuttuu koko ajan. Nuo nuoret tietää paljon sanoja joita te ette tajua.
Miksi kielen pitää muutta primitiivisemmäksi ja karkeammaksi? Miksi se ei voisi kehittyä elävämmäksi ja muutenkin paremmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kermapersekakarat. Isi vääntää kotona setämiesinsinöörinä englannin ja suomen sekasotkua ja kuvittelee olevansa cool. Tässä on lopputulos.
Voi Jeesus mitä urputusta, ei tässä ole kermaperseydestä kyse vaan maailma ja kieli muuttuu koko ajan. Nuo nuoret tietää paljon sanoja joita te ette tajua.
Esimerkiksi mitä?
tokko=tuskin