Pitkä avioliitto ja miehen jatkuva seksin haluaminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kuvitteli seksin loppuvan tai ainakin hiipuvan iän myötä. Mies haluaa seksiä melkein joka aamu, illalla ei koskaan. Olemme olleet naimisissa liki 50 vuotta, mies on 74v, minä 72v.

Onko nämä pakkomielteiset joka päivä seksiä haluavat miehet yleisesti ottaen keski-iän ylittäneitä? Mietin, että onko se heille jotenkin niitä harvoja "huomioimisen" tai läheisyyden keinoja, ajanviettotapa johon on totuttu kun aikaa ei ole kulutettu tietokoneella ja kännykällä olemiseen..? Kun en ole näin innokkaista miehistä omassa ikäluokassa (30-40v) kuullut eikä ole kokemusta tuollaisista, jotka jaksaisi joka päivä jyystää.

Eihän kerran päivässä haluaminen ole mitenkään pakkomielteistä. Jos jostain asiasta pitää kovasti, miksi ihmeessä sitä ei tekisi joka päivä. Tuo vielä puuhaa, joka tekee keholle ja mielelle hyvää, luo yhteenkuuluvuutta, eikä edes lihota.

N41

Pakkomieleistä on, jos toinen kääntää jutut koko ajan seksiin ja vonkaa aamusta alkaen, kourii ja tökkii. Lisäksi vielä katsoo pornoa. Ei ihme, että naisen halut häviävät.

Pistä mies hommiin. Joka kouraisua seuraa se, että mies saa luvan tuottaa sinulle orkut. Jos mies on laiska, loppuu kouriminen nopeasti ja jos taas intoa piisaa vielä, saat sinä läjän orkkuja.

Ps. mitä pahaa on pornossa?

Siis eihän sitä turhaan puhuta, että parisuhteessa haluamisen määrä ja ns seksuaalinen yhteensopiminen on aika oleellinen osa sitä parisuhdetta. Miksi jatkatte suhdetta ja liittoa, jos halut on noin erilaiset? Kumppanin valinnassa kyllä kannattaa kiinnittää huomiota tällaiseenkin seikkaan. Kyllä se vaan latistaa suhdetta, jos halut on ihan eripariset ja toinen vonkaa ja toinen kieltäytyy koko ajan ja ahdistuu seksista, koska vähempikin riittää hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eikö ap ja ap:n kalaiset naiset voi sanoa miehelle suoraan, että saa hakea seksin muualta?

No kuulostaa vähän epäreilulta!

Jos mun mies sanoisi, että hae seksisi muualta niin hakematta jäisi. Miten perheellinen hankkii seksiseuraa "siististi", eli siten, että kukaan ei katso kieroon tai arvostele?

Minulla ei olisi siihen edes mahdollisuutta kun käyn täyspäiväisesti töissä ja normaalia perhearkea pyöritämme. Hyppäisinkö siitä sitten väsyneenä illalla auton rattiin seksiä hakemaan?

Sopimuskysymys miehen kanssa. Voihan yhdyntä tapahtua vaikka sun kotona. Mies ulkoilemaan lasten kanssa tms.

Miten siihen sen toisen miehen "värvää"? Pitäisi ensin lähteä hakemaan sellaista miestä joka kutsusta tulisi meille kun muu perhe ulkoilee?

En todellakaan vierasta miestä ottaisi meille kotiin ja kuulostaa kyllä aika "likaiselta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monelle parisuhde näyttää olevan sama kuin seksi. Minä en ole kovin seksuaalinen ihminen, ei esim ole koskaan ollut vaikeuksia olla ilman sinkkuna. Suhteessa arvostan enemmän henkistä yhteyttä, yhteistä arkea ja sitä että eletään yhdessä tasapuolisina kumppaneina. Tietenkin varsinkin uudessa suhteessa seksuaalisuuskin on tärkeää, mutta rehellisesti moni muu asia elämässä kiinnostaa enemmän.

Miehillä taas tuntuu olevan oma elämä kaverit, harrastukset, työ ja sitten kotona hyvään parisuhteeseen riittää seksi ja myötäilevä vaimo. Tuntuu myös ettei siihen seksiin saisi vaikuttaa mikään, vaikka olisi mikä kriisi päällä niin pitäisi haluttaa, niinhän täälläkin moni ajattelee. Mutta vaikea on haluta, jos on henkilökohtaisessa elämässä ollut paljon stressiä, surua ja vaikeuksia. Jos päivät on enemmän selviytymistä velvollisuuksista ja mies ei osaa henkisesti tukea. Jos miehelle puhuu niin hän ei vaan osaa mennä syvälliselle tasolle, vaan vastaus on tyyliin kaikki järjestyy ja sitten voitais jatkaa elämää normaalisti.

Miehille vaan vinkkinä tämä, että moni nainen tarvitsee sen henkisen yhteyden, keskustelua ja kuulluksi tulemista. Jos mies haluaa vaan seksiä niin helposti naisella halut hupenee. Sitten lisätään vielä tämä korona-aika, kun sitä kumppania ei näe kun pieruverkkareissa kotona.

Nyt on jo lopulta päästy siihen pisteeseen, että olen ihan lukossa, en voi pakottaa itseäni haluamaan ja toisen painostus vaan lisää ahdistusta. Minusta molempien pitää nauttia seksistä enkä näe hyvänä vaihtoehtona, että toinen vain sietää sitä toisen vuoksi - ei ne halut ainakaan sillä tavalla kasva...

Näin me naisetkin ollaan erilaisia (huom. erilaisia, ei parempia tai huonompia). Minua haluttaa ahdistavina ja stressaavina aikoina normaalia enemmän, sillä seksi vie ajatukset hetkeksi muualle ja orgasmin jälkeiset välittäjäaineet piristävät vielä paremmin kun liikunta. Toisaalta minulle riittää kiihottumiseen lähes pelkästään tietynlainen mekaaninen kosketus, enkä tarvitse henkisesti mitään sen kummempaa (siis seksin osalta), ainoastaan taitavat kädet tai suun. Lisäksi tulen nopeasti, eli aikaakaan ei tarvitse käyttää paljon, jos ei juuri sillä hetkellä halua.

Niin ihmiset on erilaisia monessa asiassa. Mut varmasti on muitakin tälläisiä niin kuin minä. Jos elämässä on paljon muuta menossa niin en keskity seksiin lainkaan, en saa siitä mitään ja ajatukset sen aikana harhailee. Joten ei se minusta välttämättä kerro parisuhteesta aina mitään eikä kaikilla seksuaalisuus pysy läpi elämän samanlaisena. Toisaalta, jos suhteessa saa paljon henkistä tukea ja voi puhua aidosti niin se tietenkin vähentää niiden muiden asioiden aiheuttamaa stressiä tai ahdistusta ja voi edesauttaa halujen palautumista. Ja siksi tahtoisin tuoda tämän esille, että aina ei ahdistuttaisi toisen halujen puuttumisesta vaan yritettäisiin puhua ja varsinkin kuunnella, ehkä taustalla onkin jotain ihan muuta kuin ongelmat kumppanissa tai suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Siis eihän sitä turhaan puhuta, että parisuhteessa haluamisen määrä ja ns seksuaalinen yhteensopiminen on aika oleellinen osa sitä parisuhdetta. Miksi jatkatte suhdetta ja liittoa, jos halut on noin erilaiset? Kumppanin valinnassa kyllä kannattaa kiinnittää huomiota tällaiseenkin seikkaan. Kyllä se vaan latistaa suhdetta, jos halut on ihan eripariset ja toinen vonkaa ja toinen kieltäytyy koko ajan ja ahdistuu seksista, koska vähempikin riittää hänelle.

Melkein kaikilla halut on kovat suhteen alussa ja jos ei ole kokemusta pidemmistä suhteista niin mistä sen voi tietää miten omat halut vuosien saatossa muuttuu. Jos on todella seksuaalinen tai täysin aseksuaali niin sen varmaan tietää, mutta moni on jotain siltä väliltä...

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisko teidän haluttomien tehdä asialle jotain? Seksi on hiton kivaa ja rentouttavaa. Jos mies ei osaa tyydyttää, opettakaa niitä. Joka ikinen ukon rötjäke oppinut oikeat liikkeet kun on jaksanut opettaa. Jos te tyydytte johonkin puolivillaiseen, niin eihän se ihme ole, jos ei haluta.

Sama pätee tietty naisiin, opetelkaa, mistä juuri teidän ukkonne saa kiksit. Tulee ihan uutta vipinää punkkaan.

N41

"Seksi on hiton kivaa ja rentouttavaa" Se voi olla sitä sinun mielestäsi ja se ei todellakaan tarkoita, että se on sitä joka ikisen muunkin mielestä!

Vierailija kirjoitti:

Aika monelle parisuhde näyttää olevan sama kuin seksi. Minä en ole kovin seksuaalinen ihminen, ei esim ole koskaan ollut vaikeuksia olla ilman sinkkuna. Suhteessa arvostan enemmän henkistä yhteyttä, yhteistä arkea ja sitä että eletään yhdessä tasapuolisina kumppaneina. Tietenkin varsinkin uudessa suhteessa seksuaalisuuskin on tärkeää, mutta rehellisesti moni muu asia elämässä kiinnostaa enemmän.

Miehillä taas tuntuu olevan oma elämä kaverit, harrastukset, työ ja sitten kotona hyvään parisuhteeseen riittää seksi ja myötäilevä vaimo. Tuntuu myös ettei siihen seksiin saisi vaikuttaa mikään, vaikka olisi mikä kriisi päällä niin pitäisi haluttaa, niinhän täälläkin moni ajattelee. Mutta vaikea on haluta, jos on henkilökohtaisessa elämässä ollut paljon stressiä, surua ja vaikeuksia. Jos päivät on enemmän selviytymistä velvollisuuksista ja mies ei osaa henkisesti tukea. Jos miehelle puhuu niin hän ei vaan osaa mennä syvälliselle tasolle, vaan vastaus on tyyliin kaikki järjestyy ja sitten voitais jatkaa elämää normaalisti.

Miehille vaan vinkkinä tämä, että moni nainen tarvitsee sen henkisen yhteyden, keskustelua ja kuulluksi tulemista. Jos mies haluaa vaan seksiä niin helposti naisella halut hupenee. Sitten lisätään vielä tämä korona-aika, kun sitä kumppania ei näe kun pieruverkkareissa kotona.

Nyt on jo lopulta päästy siihen pisteeseen, että olen ihan lukossa, en voi pakottaa itseäni haluamaan ja toisen painostus vaan lisää ahdistusta. Minusta molempien pitää nauttia seksistä enkä näe hyvänä vaihtoehtona, että toinen vain sietää sitä toisen vuoksi - ei ne halut ainakaan sillä tavalla kasva...

Kyllä nyt joidenkin miesten kans pystyy ihan keskustelee ja sanoo asiat suoraan,et miks ei halua seksiä. sanot et kaipaat tukea,henkistä yhteyttä jne ja alatte tehdä töitä sen eteen. mut jos et mitään sano ni mies miettii et onko sillä joku toinen,ku ei halua ? ja siitä ne ongelmat alkaa. jos pystyy puhuu ni ei tuu ongelmia ja molemmat on halukkaita näkee vaivaa suhteen eteen

Meillä on pitkässä liitossa halut ohi molemmin puolin

Vierailija kirjoitti:

Mun on kovin vaikea ymmärtää, miten se on huono asia, että oma mies haluaa seksiä ja läheisyyttä. Luulisi sen olevan ihanaa, että on haluttu toiselle vielä vuosien ja vuosikymmenten jälkeen? Jotenkin karua, että joillekin ajan myötä se puoliso onkin muuttunut sen sijaan sitten vastenmieliseksi.

Jos asia menisikin niin, että halutaan läheisyyttä ja toisinaan, jos toiselle sopii, harrastetaan myös seksiä. Seksin vonkaajalla läheisyyteen liittyy aina odotus seksistä. Kieltäytyjä saattaa olla ihan yhtä isossa läheisyysvajeessa, kun ei uskalla halata tai mennä kainaloon istumaan, koska se tarkoittaa joko seksiä tai siitä kieltäytymistä ja toisen pahaa mieltä. 

Omassa, nyt jo päättyneessä, pitkässä suhteessani raskasta oli myös jatkuva tarve seksiin, kumppanilla ei ollut aitoa ymmärrystä sille, että väsyttää, stressaa, sattuu jne. ja silloin ei huvita.

Ja se että kaikki kietoutui seksiin. "Ostin kukkia, saanko illalla seksiä?" "Laitoin ruokaa, eikö ole kiva, mites olisi jos?"

Ja jos seksiä ei ollut viiteen päivään mies oli aina eroamassa, koska meidän suhde on niin huono. Aina. Ei edes itse tajunnut yhteyttä. Kolmen päivän jälkeen muuttui kärttyisäksi, ärhenteli minulle ja lapsille ja viidentenä päivä oli eroamassa. Todella ärsyttävää ajoittaa seksi kalenterin, ei omien halujen mukaan. Rakastelimme ehkä pari kertaa vuodessa niin, että minäkin todella halusin, muuten jouduin oman ja perheen hyvinvoinnin takia aikaistamaan seksiä. 

Olen niin, niin paljon mielummin yksin. Ne, jotka pitävät tätä hyvänä varoitusketjuna miehille (ja naisille) siitä miten avioliitossa seksi loppuu, miten kuvittelitte, että tilanne paranee, jos valtaosa meistä harvemmin seksiä haluavista on sinkkuja? Tod.näk. emme silloin koskaan harrasta seksiä, joten seksin määrä vähenee kaikilla. 

Vierailija kirjoitti:

Aina jaksan ihmetellä, että miksi tuollaiset pariskunnat pysyvät yhdessä? Jos kerran toinen ketuttaa aamusta iltaan. 

Meinaat, että elämässä ainoa asia, joka merkkaa ja jonka perusteella tehdään valintoja, on seksi. Just. Taidat olla tosi nuori tai tosi yksinkertainen.

Vierailija kirjoitti:

Meitä on moneen junaan, se oma näkökulma ei ole kaikille sopiva ja oikea. Joten älkää vängätkö!

Joku haluaa joka päivä, toista ahdistaa. Vonkaava mies on vastenmielinen ja rasittava. Seksillä kiristäminen, uhkailu ja kiukuttelu ei ainakaan lisää naisen haluja!

kyllä ongelma on siinä et väärät ihmiset keskenää menee naimisii. pitää olla rehellinen ja sanoo mistä ei pidä jo suhteen alussa,eikä vasta sit ku on naimisis,as lainaa,lapset yms, jos sit ei enää löydykkää aikaa kumppanille,ni pieleen on menny

Vierailija kirjoitti:

Teille joille seksi on pelkkä velvollisuus tai jopa vastenmielistä: menkää terapiaan ja/tai lääkärille. Tutkikaa asiaa. MIKSI näin on?

Etkö rakasta puolisoasi enää? Vai miksi nautinnon tuottaminen hänelle, intiimiys hänen kanssaan, on vastenmielistä tai edes epäkiinnostavaa?

Kerropa miksi ihmisen (tai naisen) pitäisi haluta jatkuvasti seksiä? Nainen on lisääntymiskykyinen pienen hetken kuukaudessa ja silloin on luontaista tuntea seksuaalista halua. Muutoin teorian mukaan ei.

Missä vaiheessa on tullut oletus, että ihmisten pitää jörniä kuin kanit aamuin illoin ja vielä keskellä päivää? Ihan helvetin ahdistavaa.

Katsotaan liikaa pornoa ja kadotetaan tietoisuus normaalista läheisyydestä, joka EI tarkoita automaattisesti seksiä. Seksitön läheisyys on jopa syvempää intiimimpää kuin himokas kiehnääminen.

Hirvittää ajatella paljonko Suomessakin on pariskuntia, joissa vaimo ei uskalla koskettaa tai halata miestään tai hakeutua lähelle, koska mies tulkitsee tämän automaattisesti kutsuksi yhdyntään. Hyi hitto.

Mikä siinä on niin kurjaa, että se oma kumppani haluaa fyysisesti lähelle? Naisena vielä, kun ei tarvitse muuta tehdä kuin jalat avata. Vai eikö se kumppani kiinnosta enää muutenkaan, miksi olette yhdessä?

Seksi kiinnostaisi enemmän jos se olisi muutakin kuin miehen halujen tyydyttämistä. Minun nautinto tai mukavuus on liian usein toissijaista.

Sen verran itsekunnioitusta on etten suostu panonukeksi enää, runkata voi kädellä tai lelulla, ei siihen toista ihmistä tarvitse. Itse osaan ottaa miehenkin huomioon, mutta vastavuoroisuuden puuttuessa ei todellakaan huvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun on kovin vaikea ymmärtää, miten se on huono asia, että oma mies haluaa seksiä ja läheisyyttä. Luulisi sen olevan ihanaa, että on haluttu toiselle vielä vuosien ja vuosikymmenten jälkeen? Jotenkin karua, että joillekin ajan myötä se puoliso onkin muuttunut sen sijaan sitten vastenmieliseksi.

Jos asia menisikin niin, että halutaan läheisyyttä ja toisinaan, jos toiselle sopii, harrastetaan myös seksiä. Seksin vonkaajalla läheisyyteen liittyy aina odotus seksistä. Kieltäytyjä saattaa olla ihan yhtä isossa läheisyysvajeessa, kun ei uskalla halata tai mennä kainaloon istumaan, koska se tarkoittaa joko seksiä tai siitä kieltäytymistä ja toisen pahaa mieltä. 

Omassa, nyt jo päättyneessä, pitkässä suhteessani raskasta oli myös jatkuva tarve seksiin, kumppanilla ei ollut aitoa ymmärrystä sille, että väsyttää, stressaa, sattuu jne. ja silloin ei huvita.

Ja se että kaikki kietoutui seksiin. "Ostin kukkia, saanko illalla seksiä?" "Laitoin ruokaa, eikö ole kiva, mites olisi jos?"

Ja jos seksiä ei ollut viiteen päivään mies oli aina eroamassa, koska meidän suhde on niin huono. Aina. Ei edes itse tajunnut yhteyttä. Kolmen päivän jälkeen muuttui kärttyisäksi, ärhenteli minulle ja lapsille ja viidentenä päivä oli eroamassa. Todella ärsyttävää ajoittaa seksi kalenterin, ei omien halujen mukaan. Rakastelimme ehkä pari kertaa vuodessa niin, että minäkin todella halusin, muuten jouduin oman ja perheen hyvinvoinnin takia aikaistamaan seksiä. 

Olen niin, niin paljon mielummin yksin. Ne, jotka pitävät tätä hyvänä varoitusketjuna miehille (ja naisille) siitä miten avioliitossa seksi loppuu, miten kuvittelitte, että tilanne paranee, jos valtaosa meistä harvemmin seksiä haluavista on sinkkuja? Tod.näk. emme silloin koskaan harrasta seksiä, joten seksin määrä vähenee kaikilla. 

No, onhan tuo ikävää, mutta itsehän miehesi valitsit, niin kuin moni hirveän vonkaajamiehensä uhri täällä. En itse katselisi tuollaista pätkääkään. Jos nämä miehet eivät keskustelujen jälkeenkään ymmärrä korjata toimintatapojaan, niin miten viitsitte olla suhteissa typerysten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun on kovin vaikea ymmärtää, miten se on huono asia, että oma mies haluaa seksiä ja läheisyyttä. Luulisi sen olevan ihanaa, että on haluttu toiselle vielä vuosien ja vuosikymmenten jälkeen? Jotenkin karua, että joillekin ajan myötä se puoliso onkin muuttunut sen sijaan sitten vastenmieliseksi.

Jos asia menisikin niin, että halutaan läheisyyttä ja toisinaan, jos toiselle sopii, harrastetaan myös seksiä. Seksin vonkaajalla läheisyyteen liittyy aina odotus seksistä. Kieltäytyjä saattaa olla ihan yhtä isossa läheisyysvajeessa, kun ei uskalla halata tai mennä kainaloon istumaan, koska se tarkoittaa joko seksiä tai siitä kieltäytymistä ja toisen pahaa mieltä. 

Omassa, nyt jo päättyneessä, pitkässä suhteessani raskasta oli myös jatkuva tarve seksiin, kumppanilla ei ollut aitoa ymmärrystä sille, että väsyttää, stressaa, sattuu jne. ja silloin ei huvita.

Ja se että kaikki kietoutui seksiin. "Ostin kukkia, saanko illalla seksiä?" "Laitoin ruokaa, eikö ole kiva, mites olisi jos?"

Ja jos seksiä ei ollut viiteen päivään mies oli aina eroamassa, koska meidän suhde on niin huono. Aina. Ei edes itse tajunnut yhteyttä. Kolmen päivän jälkeen muuttui kärttyisäksi, ärhenteli minulle ja lapsille ja viidentenä päivä oli eroamassa. Todella ärsyttävää ajoittaa seksi kalenterin, ei omien halujen mukaan. Rakastelimme ehkä pari kertaa vuodessa niin, että minäkin todella halusin, muuten jouduin oman ja perheen hyvinvoinnin takia aikaistamaan seksiä. 

Olen niin, niin paljon mielummin yksin. Ne, jotka pitävät tätä hyvänä varoitusketjuna miehille (ja naisille) siitä miten avioliitossa seksi loppuu, miten kuvittelitte, että tilanne paranee, jos valtaosa meistä harvemmin seksiä haluavista on sinkkuja? Tod.näk. emme silloin koskaan harrasta seksiä, joten seksin määrä vähenee kaikilla. 

eli siis kun eroo ja jää sinkuks, ni sinkku markkinoilla on vaa naisii,jotka ei haluu seksii ? täähän on ihan älytöntä. yksin parempi,tilaa tekovaginan ja sillä hoitaa hommat,eipähän vaivaa ketään enää. turha sitä on ees naista ettii,jos ne ei seksii haluu.

Vierailija kirjoitti:

Ajatteletteko koskaan, onkohan 60+ vanhemmillanne vielä seksiä?

Yritän parhaani mukaan olla ajattelematta. Muutenkin ajattelen näin, että nuoruus on sitä varten, että kokeillaan kaikki ja jyystetään pahimmat innot alta pois. On jotenkin tosi säälittävää ja kertoo jonkinlaisesta henkisestä kypsymättömyydestä, jos pitää vielä viiskymppisenä todistaa omaa "kyvykkyyttään" sillä nouseeko jorma tai kostuuko toosa. Aika aikaa kutakin.

Jos teidän miehet pakottaa teidät henkisesti seksiin, vaikkette itse halua, kyseessähän on raiskaus. Miten te pystytte? Mulla itselläni loppui kaikki halut siihen kun yritettiin niin pitkään lasta, että se oli sitä pakkonaintia oviksen aikaan kuukausitolkulla. Tuli niin oksettava olo loppujen lopuksi, että lapsen jälkeen seksielämämme loppui kokonaan. Ei kyllä siis ukkokaan vonkaa eikä osoita mitään kiinnostusta asiaan, onneksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisko teidän haluttomien tehdä asialle jotain? Seksi on hiton kivaa ja rentouttavaa. Jos mies ei osaa tyydyttää, opettakaa niitä. Joka ikinen ukon rötjäke oppinut oikeat liikkeet kun on jaksanut opettaa. Jos te tyydytte johonkin puolivillaiseen, niin eihän se ihme ole, jos ei haluta.

Sama pätee tietty naisiin, opetelkaa, mistä juuri teidän ukkonne saa kiksit. Tulee ihan uutta vipinää punkkaan.

N41

"Seksi on hiton kivaa ja rentouttavaa" Se voi olla sitä sinun mielestäsi ja se ei todellakaan tarkoita, että se on sitä joka ikisen muunkin mielestä!

Hyvä ja nautinnollinen seksi on asia, jota voi myös opetella. Jotenkin sinun suhtautumisesta paistaa jopa vihamielisyys seksiä kohtaan. Niin ja mitä järkeä tuollaisessa tilanteessa on jatkaa parisuhdetta sen ihmisen kanssa, joka sitä seksiä haluaa? Kaikilla on paha mieli.

AP mainitsit, että seksi tuntuu kotityöltä. Miksi se tuntuu kotityöltä? Eikö seksi ole sinulle nautinnollista tai etkö ole viehättynyt mieheesi vai mikä homma.

Mietin myös kuinka usein teillä harrastetaan seksiä ja kuinka usein mies koittaa tehdä aloitteen. Meillä on nimittäin kotona sama tilanne, mutta niinpäin, että minä haluaisin enemmän kuin mies. Jos keskustelin hänen kanssaan asiasta 3 kertaa vuoden sisällä niin hän oli tuskastunut, että miksi asiasta jankataan "taas". Onko miehesi siis ihan oikeasti kokoajan sun kimpussa vai onko se vain sun kokemus tilanteesta?

Jos mies joka päivä vinkuu, niin ehkä voisitte käydä keskustelun, että se on todella luotaantyöntävää.  Jos taas sitä rehellisesti tapahtuu harvemmin, niin sitten kannattaa miettiä sitä omaa parisuhdetta ja sitä miksi seksi ei kiinnosta. (Esim. stressi kotitöistä ja pyytää miestä auttamaan enemmän kotona, stressi töistä, terveydelliset asiat, parisuhteen ongelmat, itsetunto-ongelmat yms.)