Suurin yksittäinen syy sinkkuuteesi?
Kommentit (2581)
Vierailija kirjoitti:
Työelämän kuluttavuus, joka imee seksuaalisen energian.
Hankin puolison ja perheen sitten kun olen taloudellisesti riippumaton päivätöistä.
Tämä yhtenä tekijänä kun suomalainen kansa kroonisella itsemurhalla kuihtumassa historian hämärään.
Pidän baareissa & klubeissa yms. käymistä erittäin tylsänä ja ryyppäämistä ja känniääliöitä vastenmielisinä. Monille naisille ainoa paikka missä voi tutustua miehiin on baarit yms., missä en käy koskaan.
Olen 172 cm pitkä, se ei kelpaa enemmistölle naisista.
Vierailija kirjoitti:
Pidän baareissa & klubeissa yms. käymistä erittäin tylsänä ja ryyppäämistä ja känniääliöitä vastenmielisinä. Monille naisille ainoa paikka missä voi tutustua miehiin on baarit yms., missä en käy koskaan.
Olen 172 cm pitkä, se ei kelpaa enemmistölle naisista.
Tää pituus höpötys on kyl aika säälittävää.
Mä olen 173 ja olen seurustellut mallin, fitness naisen ja itseäni 6cm pidemmän naisen kanssa.
Rambooo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän baareissa & klubeissa yms. käymistä erittäin tylsänä ja ryyppäämistä ja känniääliöitä vastenmielisinä. Monille naisille ainoa paikka missä voi tutustua miehiin on baarit yms., missä en käy koskaan.
Olen 172 cm pitkä, se ei kelpaa enemmistölle naisista.
Tää pituus höpötys on kyl aika säälittävää.
Mä olen 173 ja olen seurustellut mallin, fitness naisen ja itseäni 6cm pidemmän naisen kanssa.
Niin, siihen varmaan liittyy usein muutakin. Komealla ja supliikilla ~170-senttisellä tuskin on suurta "hätää", mutta rumalla tuo lyhyys on kuin piste i:n päälle.
Vierailija kirjoitti:
Rambooo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän baareissa & klubeissa yms. käymistä erittäin tylsänä ja ryyppäämistä ja känniääliöitä vastenmielisinä. Monille naisille ainoa paikka missä voi tutustua miehiin on baarit yms., missä en käy koskaan.
Olen 172 cm pitkä, se ei kelpaa enemmistölle naisista.
Tää pituus höpötys on kyl aika säälittävää.
Mä olen 173 ja olen seurustellut mallin, fitness naisen ja itseäni 6cm pidemmän naisen kanssa.Niin, siihen varmaan liittyy usein muutakin. Komealla ja supliikilla ~170-senttisellä tuskin on suurta "hätää", mutta rumalla tuo lyhyys on kuin piste i:n päälle.
Supliikkia pystyy kehittämään. Ulkonäköä ja varsinkin tyyliä voi kehittää.
Tosi monet naiset taas ei halua pitkää miestä tai heille pituus on ihan sama.
Mä olen komea ja treenattu mies. Mulla ei ole ikinä tullut naista vastaan joka olisi dumpannut tai ei olisi lähtenyt mun kanssa treffeille koska olen 173cm.
Gjfjkfj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rambooo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän baareissa & klubeissa yms. käymistä erittäin tylsänä ja ryyppäämistä ja känniääliöitä vastenmielisinä. Monille naisille ainoa paikka missä voi tutustua miehiin on baarit yms., missä en käy koskaan.
Olen 172 cm pitkä, se ei kelpaa enemmistölle naisista.
Tää pituus höpötys on kyl aika säälittävää.
Mä olen 173 ja olen seurustellut mallin, fitness naisen ja itseäni 6cm pidemmän naisen kanssa.Niin, siihen varmaan liittyy usein muutakin. Komealla ja supliikilla ~170-senttisellä tuskin on suurta "hätää", mutta rumalla tuo lyhyys on kuin piste i:n päälle.
Supliikkia pystyy kehittämään. Ulkonäköä ja varsinkin tyyliä voi kehittää.
Tosi monet naiset taas ei halua pitkää miestä tai heille pituus on ihan sama.Mä olen komea ja treenattu mies. Mulla ei ole ikinä tullut naista vastaan joka olisi dumpannut tai ei olisi lähtenyt mun kanssa treffeille koska olen 173cm.
Netin perusteella mun ei olisi ikinä pitönyt päästä treffeillekkään.
Kuitenkin esim Suomi 24 treffisuvuilla paukku osumia vaikka kerroin olevan lyhyt ja musta oli tasan 1 huono kuva.
Rambooo kirjoitti:
Tää pituus höpötys on kyl aika säälittävää.
Mä olen 173 ja olen seurustellut mallin, fitness naisen ja itseäni 6cm pidemmän naisen kanssa.
No ketä siitä pitäisi muka sääliä, ja minkä vuoksi? Voit olla "supliikki" mutta sisällöllisesti ulosantisi ontuu.
No kyllä se on ihan puhdas fakta, että naiset kirjoittavat usein deitti-profiileihinsa "alle 180cm miehet älkää vaivautuko", listaavat ykköskriteerikseen pituuden ja suhtautuvat pitkiin miehiin aivan eri tavalla. Ihan täältä vauva.fi:stakin löytyy paljon esimerkkejä siitä ja paljon lyhyempien miesten haukuntaviestejä.
Vierailija kirjoitti:
Rambooo kirjoitti:
Tää pituus höpötys on kyl aika säälittävää.
Mä olen 173 ja olen seurustellut mallin, fitness naisen ja itseäni 6cm pidemmän naisen kanssa.No ketä siitä pitäisi muka sääliä, ja minkä vuoksi? Voit olla "supliikki" mutta sisällöllisesti ulosantisi ontuu.
No kyllä se on ihan puhdas fakta, että naiset kirjoittavat usein deitti-profiileihinsa "alle 180cm miehet älkää vaivautuko", listaavat ykköskriteerikseen pituuden ja suhtautuvat pitkiin miehiin aivan eri tavalla. Ihan täältä vauva.fi:stakin löytyy paljon esimerkkejä siitä ja paljon lyhyempien miesten haukuntaviestejä.
Mä oon pyörinyt tinderit, peilikuvat, Suomi24 ymym. Äärettömän harvassa on ilmoitukset joissa lukee ei alle 180cm..
Ja jos lukee niin yleensä sillon on kyseessä vähemmistöön kuuluva nainen eli itsellåän pituutta keskiverto naista enemmän..
Täällä ja ylilaudalla on paljon manlet ketjuja mitkä on miesten kirjoittamia.
Vierailija kirjoitti:
Uskovaisuus. Kristittyjä naisia tuntuu olevan kirkot tulvillaan, miehiä tosi vähän. Itse olen työssäkäyvä, urheileva, melko hyvännäköinenkin nainen (kommenteista päätellen), tuntuu etteivät uskovat miehet osaa ottaa sellaista miehistä menoa vaan kaikki on aina kaveruutta :( Vaikea on toisaalta löytää ei-kristityistä piireistä miestä joka haluaisi odottaa seksiä avioliittoon asti :D Tai edes kristityistä piireistä. Olen myös keskimääräistä pidempi nainen. Eli kaikinpuolin turn off olen, onneksi nyt 32-vuotiaana aika ok sinkkuuteni kanssa jo :)
Vaikuttaa ettet itse ole aloitteellinen, edes niitten harvojen mahdollisten suhteen. Edesmennyt lähetyssaarnaaja Jukka Rokka vastasi nuorena miehenä paluupostissa myöntävästi kun hänen tuleva vaimonsa kosi häntä kirjeitse. No vaatii varmaan jonkinlaista jonkinlaista johdatusta ja sisäistä varmuutta tai ainakin hyvin suurta positiivisen mahdollisuutta ennen kuin aivan suoraan tuollaiseen ryhtyy.
Vierailija kirjoitti:
Ainiin 222 lisää, olen kristitty mutta äo kuitenkin yli 140 :D Eli siinä varmaan viimeinen naula arkkuun, oikeasti etsin itsekin varmaan sitä unelmien yksisarvista ja melkomoiset deal breakerit tässä on itsekin tullut saatua geenilotossa.
ÄLKÄÄ käyttäkö tuota järjestysnumeroa (222) kommenttiinne viittaamaan sillä jos välistä poistetaan kommentteja niin tuo numero muuttuu aivan ilmeisesti, nytkin tuo 222 on suurempi nro kuin mitä myöhempi kommentti eikä oikein muitakaan vihjeitä mikä tuo tarkoitettu kommentti olisi.
KÄYTTÄKÄÄ
KELLONAIKAA ja PÄIVÄMÄÄRÄÄ.
Vierailija kirjoitti:
Ex teki itsemurhan noin viikko eron jälkeen. En uskalla luottaa enää.
Mihin sä luotit aiemmin...
En ole koskaan ollut tarpeeksi kiinnostunut kenestäkään, että olisin luopunut sinkkuuden eduista. Viihdyn yksin, en jaksa oikein edes ystävyyssuhteita, eikä mulla ole mitään motivaatiota ollut koskaan parisuhdetta etsiä. Jokunen vuosi sitten tutustuin yhteen, joka oli ensimmäinen ja ainoa mielenkiintoni oikealla tavalla herättänyt, mutta häntä en saa. Joten olen sitten yksin koko elämäni, ei se mulle oikeasti edes ole mikään negatiivinen juttu, päinvastoin.
Painan 125 kg ja olen ruma kuin riihipiru (naama äärimmäisen epäsymmetrinen ja oudon muotoinen). Olen nainen. En ole saanut koskaan edes yhden illan seksiä, edes humalaiset ei ole huolineet.
Tukkdiis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkdkd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Djjdjdjjd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kerrolisää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin se, etten halua parisuhdetta, ja sen vuoksi en myöskään hakeudu sellaisiin.
Lähes aina tälläisen vastauksen takana on trauma.
On hyvin harvinaista että ihminen toimisi biologisia tarpeitaan vastaan.Anteeksi, että suuntautumiseni ei miellytä sinua. En mahda mitään sille, että olen synnynnäisesti epäkiinnostunut molemmista sukupuolista.
Ihan mielenkiinnosta, hakeutuvatko homotkin homosuhteisiin traumojen vuoksi? Ihmisen biologinen tarvehan on lisääntyä, ja homosuhteessa ei tuota tarvetta pääse toteuttamaan, eli eihän homous siis voi olla terveen ihmisen luonnollinen piirre.
Lähes aina, ei aina.
Ihminen on lauma eläin. Ihminen haluaa yleensä kokea parisuhteen tuomaa, turvaa, rakkautta, läheisyyttä ym. Jotkut ihmiset eivät saa noista mitään mutta hyvin usein kyseessä on trauma tai luonnehäiriö.
Tutkimusten mukaan sinkkunaiset ovat onnellisempia ja terveempiä kuin miesten kanssa parisuhteessa olevat naiset, joten tässä suhteessa luonto on mennyt metsään.
Voi olla, että tutkimus pitää paikkansa, mutta kohdallani kyseenalaistan tämän tuloksen. Olisin huomattavasti onnellisempi parisuhteessa, kuin näin sinkkuna. Toki tarkoitan onnellista parisuhdetta, mutta se lienee itsestään selvää.
No jos ajatellaan järkevästi..
Ihmiset on tutkimuksissa väittäneet että seksi on ollut parasta oman kumppanin kanssa.Toisen ihmisen kanssa nukkuminen, läheisyys, seksi, halailu yms nostaa sun onnellisuus hormoneja " tutkitusti".
Parisuhteessa sä saat tukea ja apua tarvitsemiisi asioihin.
Sun työkuorma vähenee.
Sun taloudellinen tilanne paranee.
Se vaan vaatii sen oikean parisuhteen niin onnellisuus on varmasti korkeampi parisuhteessa kuin sinkkuna.
Tuota tutkimusta on kritisoitu myös siitä että iän vaikutista ei ole otettu huomioon.
18-25v nainen vs 30+ nainen asenne on aikalailla erilainen.
niin, monessako parisuhteessa homma oikeasti menee näin? itse pitkän suhteen kokeneena ja nyt vapaaehtoisesti sinkkuna. Läheisyys? Olin parisuhteessa yksinäisempi kun koskaan sinkkuaikoina. Taloudellinen puoli? Exä pyrki hyötymään rahoistani koko rahalla. Kotityöt? mun hommaa..että juu, jos löytyy se oikea niin varmaan onnellisuustaso nousee. Moni joka on meistä jo kerran tai useammankin sen ei niin onnellisen parisuhteen kokenut, valitsee mieluummin sen oman seuran :) Moni kavereistanikin pitkässä suhteessa valittaa läheisyyden puutteesta, siitä että saa tehdä itse kaiken kotona, siitä että mies haluaa ylläpitää tiettyä tulokulissia vaikka itse pienempituloinen. Onhan näitä. Ja voi olla että se oikea löytyy joskus mullekin, mutta en jaksa sen etsimisestä toista päivätyötä tehdä.
Tämä avaa taas hyvin keskustelua. Luin joskus tutkimusta niin suurin osa suomalaisista +30v ihmisistä oli tyytyväisiä parisuhteeseensa.
Sitten on just nämä epätasa arvoiset suhteet, epätasapainoisten ihmisten kanssa.. Onhan se päivänselvää että huonossa suhteessa sä et voi hyvin. Mutta se ei tarkoita ettetkö olisi onnellisimmillaan hyvässä suhteessa.
mutta siitä huolimatta joka 2. avioliitto päätyy eroon. Ei silleen, saa sitä olla onnellinen suhtessaan jos hyvän kumppanin on löytänyt. Se ei vain kaikille osuu kohdalleen ja muukin elämä vaikuttaa tilanteisiin/haluun ruveta edes etsimään kumppania. Saatikaan jos on takkiin ottanut sillä saralla.
Ulkonäkö, ja että en ollut kiinnostunut seurustelusta sen ikäisenä jolloin valtaosa tapaa kumppaninsa. Olen myös ehkä aika hankala persoona. Varmasti myös tavallista korkeampi äly, koulutus ja tulotaso vaikuttavat asiaan. Olen keski-ikäinen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Tukkdiis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkdkd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Djjdjdjjd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kerrolisää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin se, etten halua parisuhdetta, ja sen vuoksi en myöskään hakeudu sellaisiin.
Lähes aina tälläisen vastauksen takana on trauma.
On hyvin harvinaista että ihminen toimisi biologisia tarpeitaan vastaan.Anteeksi, että suuntautumiseni ei miellytä sinua. En mahda mitään sille, että olen synnynnäisesti epäkiinnostunut molemmista sukupuolista.
Ihan mielenkiinnosta, hakeutuvatko homotkin homosuhteisiin traumojen vuoksi? Ihmisen biologinen tarvehan on lisääntyä, ja homosuhteessa ei tuota tarvetta pääse toteuttamaan, eli eihän homous siis voi olla terveen ihmisen luonnollinen piirre.
Lähes aina, ei aina.
Ihminen on lauma eläin. Ihminen haluaa yleensä kokea parisuhteen tuomaa, turvaa, rakkautta, läheisyyttä ym. Jotkut ihmiset eivät saa noista mitään mutta hyvin usein kyseessä on trauma tai luonnehäiriö.
Tutkimusten mukaan sinkkunaiset ovat onnellisempia ja terveempiä kuin miesten kanssa parisuhteessa olevat naiset, joten tässä suhteessa luonto on mennyt metsään.
Voi olla, että tutkimus pitää paikkansa, mutta kohdallani kyseenalaistan tämän tuloksen. Olisin huomattavasti onnellisempi parisuhteessa, kuin näin sinkkuna. Toki tarkoitan onnellista parisuhdetta, mutta se lienee itsestään selvää.
No jos ajatellaan järkevästi..
Ihmiset on tutkimuksissa väittäneet että seksi on ollut parasta oman kumppanin kanssa.Toisen ihmisen kanssa nukkuminen, läheisyys, seksi, halailu yms nostaa sun onnellisuus hormoneja " tutkitusti".
Parisuhteessa sä saat tukea ja apua tarvitsemiisi asioihin.
Sun työkuorma vähenee.
Sun taloudellinen tilanne paranee.
Se vaan vaatii sen oikean parisuhteen niin onnellisuus on varmasti korkeampi parisuhteessa kuin sinkkuna.
Tuota tutkimusta on kritisoitu myös siitä että iän vaikutista ei ole otettu huomioon.
18-25v nainen vs 30+ nainen asenne on aikalailla erilainen.
niin, monessako parisuhteessa homma oikeasti menee näin? itse pitkän suhteen kokeneena ja nyt vapaaehtoisesti sinkkuna. Läheisyys? Olin parisuhteessa yksinäisempi kun koskaan sinkkuaikoina. Taloudellinen puoli? Exä pyrki hyötymään rahoistani koko rahalla. Kotityöt? mun hommaa..että juu, jos löytyy se oikea niin varmaan onnellisuustaso nousee. Moni joka on meistä jo kerran tai useammankin sen ei niin onnellisen parisuhteen kokenut, valitsee mieluummin sen oman seuran :) Moni kavereistanikin pitkässä suhteessa valittaa läheisyyden puutteesta, siitä että saa tehdä itse kaiken kotona, siitä että mies haluaa ylläpitää tiettyä tulokulissia vaikka itse pienempituloinen. Onhan näitä. Ja voi olla että se oikea löytyy joskus mullekin, mutta en jaksa sen etsimisestä toista päivätyötä tehdä.
Tämä avaa taas hyvin keskustelua. Luin joskus tutkimusta niin suurin osa suomalaisista +30v ihmisistä oli tyytyväisiä parisuhteeseensa.
Sitten on just nämä epätasa arvoiset suhteet, epätasapainoisten ihmisten kanssa.. Onhan se päivänselvää että huonossa suhteessa sä et voi hyvin. Mutta se ei tarkoita ettetkö olisi onnellisimmillaan hyvässä suhteessa.
mutta siitä huolimatta joka 2. avioliitto päätyy eroon. Ei silleen, saa sitä olla onnellinen suhtessaan jos hyvän kumppanin on löytänyt. Se ei vain kaikille osuu kohdalleen ja muukin elämä vaikuttaa tilanteisiin/haluun ruveta edes etsimään kumppania. Saatikaan jos on takkiin ottanut sillä saralla.
Se että avioliitto päättyy ei tarkoita sitä etteikö ihminen olisi avioliitossa ollut onnellinen. Mun erittäin onnellinen avioliitto päättyi puolison mt ongelmiin. En kadu päivääkään ja olin todella onnellinen.
Fjjffjfjj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rambooo kirjoitti:
Tää pituus höpötys on kyl aika säälittävää.
Mä olen 173 ja olen seurustellut mallin, fitness naisen ja itseäni 6cm pidemmän naisen kanssa.No ketä siitä pitäisi muka sääliä, ja minkä vuoksi? Voit olla "supliikki" mutta sisällöllisesti ulosantisi ontuu.
No kyllä se on ihan puhdas fakta, että naiset kirjoittavat usein deitti-profiileihinsa "alle 180cm miehet älkää vaivautuko", listaavat ykköskriteerikseen pituuden ja suhtautuvat pitkiin miehiin aivan eri tavalla. Ihan täältä vauva.fi:stakin löytyy paljon esimerkkejä siitä ja paljon lyhyempien miesten haukuntaviestejä.
Mä oon pyörinyt tinderit, peilikuvat, Suomi24 ymym. Äärettömän harvassa on ilmoitukset joissa lukee ei alle 180cm..
Ja jos lukee niin yleensä sillon on kyseessä vähemmistöön kuuluva nainen eli itsellåän pituutta keskiverto naista enemmän..
Täällä ja ylilaudalla on paljon manlet ketjuja mitkä on miesten kirjoittamia.
No toisinaan saatan sanoa että vähintäänkin kymmenen senttiä pidempi mies kiinnostaa, koska olen liian monta kertaa kuullut kommentin, jonka mukaan pitäisi olla samanmittainen. Toisaalta koen itseni isokokoiseksi ja epäviehättäväksi itseäni lyhyemmän miehen kanssa, joten osittain pituusraja pitää paikkansa ja osittain ei. Samalla tavoin ylipainoisena naisena saan kuulla ettei lihava kelpaa, joten miksi esimerkiksi pituudella ei saisi olla merkitystä?
Vierailija kirjoitti:
Fjjffjfjj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rambooo kirjoitti:
Tää pituus höpötys on kyl aika säälittävää.
Mä olen 173 ja olen seurustellut mallin, fitness naisen ja itseäni 6cm pidemmän naisen kanssa.No ketä siitä pitäisi muka sääliä, ja minkä vuoksi? Voit olla "supliikki" mutta sisällöllisesti ulosantisi ontuu.
No kyllä se on ihan puhdas fakta, että naiset kirjoittavat usein deitti-profiileihinsa "alle 180cm miehet älkää vaivautuko", listaavat ykköskriteerikseen pituuden ja suhtautuvat pitkiin miehiin aivan eri tavalla. Ihan täältä vauva.fi:stakin löytyy paljon esimerkkejä siitä ja paljon lyhyempien miesten haukuntaviestejä.
Mä oon pyörinyt tinderit, peilikuvat, Suomi24 ymym. Äärettömän harvassa on ilmoitukset joissa lukee ei alle 180cm..
Ja jos lukee niin yleensä sillon on kyseessä vähemmistöön kuuluva nainen eli itsellåän pituutta keskiverto naista enemmän..
Täällä ja ylilaudalla on paljon manlet ketjuja mitkä on miesten kirjoittamia.
No toisinaan saatan sanoa että vähintäänkin kymmenen senttiä pidempi mies kiinnostaa, koska olen liian monta kertaa kuullut kommentin, jonka mukaan pitäisi olla samanmittainen. Toisaalta koen itseni isokokoiseksi ja epäviehättäväksi itseäni lyhyemmän miehen kanssa, joten osittain pituusraja pitää paikkansa ja osittain ei. Samalla tavoin ylipainoisena naisena saan kuulla ettei lihava kelpaa, joten miksi esimerkiksi pituudella ei saisi olla merkitystä?
Mitkä sun mitat on?
Heivaisitko oikeasti ihmisen syrjään joka vaikuttaa muuten hyvältä jos hän olisi sinun pituinen
Älä puhu höpöjä sä olet juuri täydellinen minä 36v poitsu huolisin sinut heti ja hyvänä pitäisin
aika tavallinen oon,en missi,miehet etsii superkauniita :) ja ehkä miehille liian tylsä :) ei vaan ole sopivaa tullut vastaan,itselläkin toki tietyt raamit,joiden puitteissa etsin