Mikälainen anoppi sinulla on?

Alko maistuu, ei oikein lapsien mummo, enemmän touhuu ja hoitaa kotia. Nauravainen ,kaikki jutut on hauskoja. Sosiaalinen ja kaikken kaa tulee toimeen. Mut vähä daiju.

Nainen onko sulle onkelma jos miehesi käy saunassa mökillä äitisi (anoppinsa) kanssa samaan aikaan ??

Tullaan mainiosti toimeen. Ei yhteistä kieltä.

Itsekäs, katkera omaneduntavoittelija ollut aina.

On aikoinaan kieltänyt isän lapsiltaan ja niin että isä ei saa olla lastensa kanssa missään tekemisissä ja näin on menty 40v. Harmi.

Anoppi on tosi tuulella käypä.

Välillä on ollut jaksoja että meillä menee hyvin, mutta sitten yhtäkkiä onkin vähän töksäyttävä minua kohtaan, eikä koskaan oikein kysele miten minulla menee, paitsi pojaltaan.

Se on outoa että soittelee melkein päivittäin miehelleni ja saatan olla vieressä ja alkaa udella ja arvostella minun asioitani, mutta ikinä ei soita tai kysy minulta asioistani vaikka ne koskisivat terveyttäni.

Lisäksi on tosi kova arvostelemaan. Meidän lapsi on kasvatettu väärin, koti on liian siisti ja väärällä värillä sisustettu.

Nykyään yritän pitää vähän etäisyyttä, aluksi ensimmäiset vuodet yritin miellyttää ja tutustua syvemmin, sitten huomasin että on vain katkera ja hankala luonteeltaan.

Tulipa haikea mieli että monella on niin huono anoppisuhde.

Oma anoppini on ehkä parhain mitä voi kuvitella. Hänestä on tullut kakkosäitini (ruvettiin seurustelemaan 19v) kun oma äitini ei osaa olla äiti

Toisella kierroksella ollaan ja molemmat anopit olleet helkkarin mukavia, ei mitään moitittavaa.

Ykkösvaimon vaimon äiti oli pahoillaan erostamme, olin kuulemman lempi vävy :)

Mukava,ja ajan mittaan huomannut,että pidetään samanlaisista asioista. Ja alusta asti,että olla kuin kotonaan,eli ei passaamista/hössäämistä tms.

Ei minkäänlainen enää. Plörönäpiikista nukkui ikiuneen.

Passiivinen elämäntapatyötön. Oikeasta elämästä vieraantunut ja juntti. Appiukon kuoltua yhteydenpidot vähenivät.

Tullaan kuitenkin toimeen. En edes yritä ymmärtää hänen ratkaisujaan (passiivisuuttaan), kuten ei miehenikään.

nykyisen kanssa ei ole enää anoppia...se nukkuu jo manalan majoilla. edellisen kanssa kun oli anoppi niin se soitteli pojalleen ja kun mä vastasin ..niin kyllä ärsytti kun se sössötti siellä ties kännissä..."kaija täällä terve...onko poika kotona?" mulle ei puhunut yhtään mitään. no eipä siinä pitkään tarvinnut sössötystä kuunnella kun erosin koko suvusta. muutenkin ärsyttävä anoppi kun alkoi heti häiden jälkeen toitottaa että jos ero tulee niin poika on aina tervetullut kotiin. no sinne se joutikin kasvamaan. heh :) 

Minulla anoppeja on ollut kaksi, kumpikaan heistä ei enää elossa mutta kuitenkin. Se ensimmäinen tykkäsi aina vertailla minua edelliseen miniäänsä ja aina jäin toiselle sijalle näissä vertailuissa. En sinänsä välittänyt. Saatoin toisinaan sanoa että olihan se sinulle varmaan vaikea paikka kun et saanut pitää sitä miniää. Seuraava anoppi oli ystävällinen, hyvin tultiin toimeen. Tosi hieno ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hiljainen on, ollut kuolleena kohta 20 vuotta.

No,eipä ole sitten anopista mitään ongelmaa.

Minusta kaikkein tärkein rooli on puolisolla näissä hirviöanoppijutuissa. Jos puoliso ei asetu oman vaimonsa/miehensä puolelle ristiriitatilanteissa, niin silloin anoppi on onnistunut rikkomaan pariskunnan parisuhteen ja katkeruus ottaa vallan ja ero häämöttää. Puolisoiden tulee aina pitää yhtä!

Ei päde aina. Nimittäin kun se miniäkin voi olla hirviö. Kokemusta on. Ei hoitanut lapsiaan, puoliso toi ne äidilleen hoitoon eli sen hirviön anopille. Ei siinä auttanut hirviölle sanoa, että anoppi ei jaksa hoitaa, sai raivokohtauksia, jos ei mennyt hirviö-miniän mukaan asiat. Onneksi tuli ero, helpottui väsyneen anopin elämä. Tosin uusi miniä on niin laiska, että mielellään kutsuu anopin kylään siivoaa ja pyykkiä pesee, mutta vain silloin, kun mies on poissa. Mies kun ei halua, että äiti heillä siivoaa. Nykynaiset jaksavat naamaansa pakkeloida, kynsiänsä lakata ja jumpata päivät pitkät, mutta se muu tekeminen kotona ei juuri toimi.

Ihana!

Hänen ansiostaan lapsillani ja minulla on velaton omakotitalo ja hyvä auto, anoppi nimittäin on maksanut velat pois kun poikansa lähti toisen naisen mukaan. Ehtona anopillani oli, että talo laitetaan yksin minun nimiini. Ex-mieheni suostui, niin kova kiire oli naisiin, eikä halunnut elää tässä lastensa kanssa. Äitinsä kyllä suoraan sanoi hänelle, ettei luota poikaansa isänä. Lapset voivat milloin tahansa mennä anopille tai anoppi voi tulla meille. Hän on paras tukeni ja turvani. Minulla on miesystävä, mutta naimisiin en enää koskaan mene. Olen kerännyt omaisuutta, jonka lapseni perivät, he perivät myös anoppini. Ex-mieheni on ainoa lapsi, joka toki saa lakiosansa.

Minulla on paras anoppi koskaan. Vietetään paljon aikaa keskenämme ja käymme paljon lasten kanssa leikkipuistoissa yms. Maailman epäitsekkäin ja hyväsydämisin ihminen, jonka olen tavannut. Vietän aikaani useasti ennemmin hänen kanssaan kuin vaikka oman äitini ja tuntuu, että tulee ihan ikävä, jos ei nähdä vaikka viikkoonkaan. Asutaan lähellä, 10 min automatkan päässä ja usein piipahdetaan kylässä arkipäivänäkin. 

Anoppi myös rakastaa lapsenlapsiaan todella paljon. Tekisi mitä vain heidän puolestaan ja haluaa ottaa oma-aloitteisesti kylään. Toki on vähän hössöttävä ja tekee liikaakin välillä meidän puolesta. Esim lomallaan kun me olimme töissä ja päikyssä, hän saattoi käydä tekemässä meille ruokaa valmiiksi ja siivoamassa. Kävi hakemassa mattoja pestäväksi ja siivoili keittiön kaappeja. Toisaalta vähän tungettelevaa, mutta ajatus hänellä hyvä ja tekee sen hyvää hyvyyttään. Sydän puhdasta kultaa 

Itsepäinen haukan silmä, joka töksäyttelee ajattelemattomuuttaan asiat suoraan olematta yhtään hienotunteinen.

Kaipaa joka asiassa apua ja vouhottaa pienistäkin asioista.

Oikein auttavainen ja kiva ynnä lapsirakas varsinkin sen jälkeen kun oli hyväksynyt minun suomenkielisyyteni, .hänen äidinkielensä oli ruotsi. Rauha hänelle, muistelen hyvällä. Kuten appeanikin, joka itseasiassa sitten toi ruotsinkielisyyttään enemmän esiin. Välillä tulee ikävä vaikka ovat menehtyneet kauan sitten. En tiedä ikävöinkö heitä vai sitä ihanaa aikaa kun lapset olivat pieniä. Ja läheisiä ympärillä, varmasti sekä että. Koettakaahan pärjätä läheisten kanssa.

Ihan ok. Mulla ei ole ollut mitän odotuksia häntä kohtaan näinä 30 vuotena.

Pari kertaa vuodessa nähdään pari tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen onko sulle onkelma jos miehesi käy saunassa mökillä äitisi (anoppinsa) kanssa samaan aikaan ??

On se vähän kun panevat siellä.

Eikun ihan normisaunomista joukolla ilman mitään sexi-viritelmiä alasti mutta ilman mitään pornoo ihan vaan tavan löylyymistä ja uimista .

Ei onneksi ole enää kun erottiin. Kohdalleni on sattunut vain kaksi ns anoppikokelasta mutta mies ehdokkaat ryssi suhteet. Pahimpia ovat olleet kellä on esikoispoika.