Mikälainen anoppi sinulla on?

Vierailija kirjoitti:

Kerskuu jatkuvasti vahvasti liioitellen tuttaviensa rahoilla ja koulutuksella, vaikka itse on kouluttamaton ja aina peeaa. Paasaa etikettisäännöistä, vaikka itse on äärimmäisen tahditon. Haukkuu aina paikallaolijat ja kehuu niitä jotka eivät ole paikalla. Kuvittelee olevansa kovin älykäs ja kaunis. Ei ole kumpaakaan. Lapsenlapselleen tiuskii ja arvostelee ja vähättelee tätä päin naamaa. Selän takana toki kehuu.

Yleensä otan huumorilla, mutta on niin raskas hahmo, että mieluiten pidän etäisyyttä.

Eipä ole mukava anoppi sinulla.

Tyhmä kuin vasemman jalan saapas, mutta silti kovakalloinen ja järkähtämätön mielipiteissään. Hänen koulutuksensa on peräti merkantti eli oli liian tyhmä opiskelemaan edes merkonomiksi. Silti on aina tietävinään kaikesta kaiken ja jos esittää todisteita toiseen suuntaan, vastaus on "ei sitä tiiä" ja hiljeminen. On pari kertaa pitänyt lähteä kesken vierailun pois, kun ei ole hermo kestänyt tuota asennetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerskuu jatkuvasti vahvasti liioitellen tuttaviensa rahoilla ja koulutuksella, vaikka itse on kouluttamaton ja aina peeaa. Paasaa etikettisäännöistä, vaikka itse on äärimmäisen tahditon. Haukkuu aina paikallaolijat ja kehuu niitä jotka eivät ole paikalla. Kuvittelee olevansa kovin älykäs ja kaunis. Ei ole kumpaakaan. Lapsenlapselleen tiuskii ja arvostelee ja vähättelee tätä päin naamaa. Selän takana toki kehuu.

Yleensä otan huumorilla, mutta on niin raskas hahmo, että mieluiten pidän etäisyyttä.

Eipä ole mukava anoppi sinulla.

Mulla hyvin samantyyppinen. Kylmä, kiero ja pahansuopa. Kesti kauan, ennenkuin tajusin. Mukana myös alkoholi ja sen tuomat muut ongelmat.

Voiko anopille sanoa se on moro ja näkemiin?

Kerrassaan hieno ihminen!

Rajaton, katkera ja alkoholismiin taipuvainen. Kaikki ihmiset tuntuvat olevan hänelle vain välineitä jonkun oman tarpeen täyttämiseen. Haukkuu kaikki vähintään selän takana ja joskus naamatusten, aina riidoissa ainakin muutaman ihmisen kanssa.

Meillä oli joskus mehevä riita, kun en antanut anopin hyppiä silmilleni miten sattuu, mutta nyt ollaan kohteliaissa ja etäisissä väleissä. Haukkuu kyllä edelleen minua miehelle (mies aina kertoo näitä juttuja minulle ja ihmetellään niitä yhdessä, sen verran mielikuvituksellisia ovat välillä), mutta ainakaan ei itse tarvitse enää kuunnella miehen ja kaikkien muiden ihmisten haukkumista. Anoppi ehkä jollain tavalla kunnioittaa minua, vaikkei minusta pidäkään, kun pystyy käyttäytymään asiallisesti silloin harvoin kun nähdään.

Tästä kaikesta huolimatta on meidän lapsille kiva mummo, jaksaa puuhailla ja järjestää kaikkea hauskaa, ja lapset viettävät mielellään hänen kanssa aikaa. Tosin hyvin tarkasti seurataan että käyttäytyy lapsia kohtaan asiallisesti, miehen sisaruksen lapsiin on nimittäin katkonut välit kun eivät syystä tai toisesta ole mieleisiä.

Itseä vähän säälittää anoppi. Hänellä on varmaan joku persoonallisuushäiriö tai muuta ongelmaa ja on tosi tyytymätön elämäänsä, koska eihän kukaan normaali ihminen noin käyttäydy.

Alkoholisti (ei itse myönnä), jatkuvasti putki päällä. Kokee olevansa jotenkin parempi ihminen, selän takana puhuu paskaa ja arvostelee. Eronnut vuosikymmeniä sitten, ei puolisoa, välit omaan sukuun poikki, katkera, yksinäinen, kiittämätön ihminen.

Itse en enää jaksa olla tekemisissä. Monta kertaa olen anopille järjestänyt joulupöydän viimeisen päälle, kiitokseksi saan hapanta naamaa ja mustamaalaamista. Minulle riitti, mies saa pitää äitiinsä yhteyttä siinä määrin kuin itse haluaa, kovin usein ei halua hänkään.

Kuten tästäkin ketjusta saa lukea, alkoholilla läträämisestä ei seuraa kuin pelkkää pahaa. Mikä siinä on että pitää jatkuvasti olla tillin tallin??

Vierailija kirjoitti:

Sellainen anoppi kuin on miniä.

Ai miten niin? Anoppi dokaa, puuttuu asioihin jotka eivät hänelle kuulu, puhuu pahaa jne. Itse käytän alkoa minimaalisti enkä puutu toisten asioihin saatikka puhu paskaa ja kiusaa.

Vierailija kirjoitti:

Voiko anopille sanoa se on moro ja näkemiin?

Monesti, tai oikeastaan aina kun nähdään sanon moro. Meillä on kyllä hyvät välit ja heitellään useinkin vitsiä ja ehkä vähän lievää vittuilua huumorilla. Mukava se on, voispa sanoa omasta äidistä samoin.

Vierailija kirjoitti:

Alkoholisti (ei itse myönnä), jatkuvasti putki päällä. Kokee olevansa jotenkin parempi ihminen, selän takana puhuu paskaa ja arvostelee. Eronnut vuosikymmeniä sitten, ei puolisoa, välit omaan sukuun poikki, katkera, yksinäinen, kiittämätön ihminen.

Itse en enää jaksa olla tekemisissä. Monta kertaa olen anopille järjestänyt joulupöydän viimeisen päälle, kiitokseksi saan hapanta naamaa ja mustamaalaamista. Minulle riitti, mies saa pitää äitiinsä yhteyttä siinä määrin kuin itse haluaa, kovin usein ei halua hänkään.

Eipä ole mukava anoppi sinulla.

Anoppi on alkoholisti ja uskomattoman tyhmä. Mukava ja hienotunteinen ihminen kuitenkin noin muuten, ei tunkeile yhtään. Mitään puhuttavaa ei ole, koska anoppi ei pysy kärryillä juuri missään puheenaiheissa, mutta tosiaan ilkeä tai muuten ikävä hän ei ole koskaan.

Hän on turpeen alla. Anoppi oli hyvä ja jossain asiassa hyvä. Rauha hänen sielulleen.

Kuollut. Onneksi.

Paras anoppi eli kuollut. Kuoli jo ennenkuin miehen kanssa tavattiin.

Tosi kiva. Kun vaimo on työmatkoilla, niin auttaa lasten kanssa ja välillä saunomme yhdessä iltamyöhällä. Antaa tuolloin myös monesti rentouttavan hieronnan.

Ex-anoppini oli mahtava ihminen. Olisipa hän vielä anoppini. Välit menivät kuitenkin poikki hänen poikansa kanssa pahasti, joten voin vain muistella häntä lämmöllä.

Nykyinen anoppini n. 15 vuoden ajalta taas on ikävä tyyppi. Hän on läheisriippuvainen. Hän hoivaa aikuista toista poikaansa kotona, joka elää alkoholistin elämää. Anopilla on likaista ja inhottavaa kotonaan, mutta hänen mielestään siivous on "raskasta". Hän aina jaksaa valittaa minulle siitä, että siivoan?! Mielestäni pöydän pyyhkiminen ruoan jälkeen on ihan normaalia, mutta hänen mielestään pröystäilyä. Heillä on aina "virtahepo olohuoneessa"-tunnelma. Anoppi on halunnut lapsemme jo 6kk iästä aina yökylään, koska ei halua viettää lapsen kanssa aikaa meillä tai ulkona. Vain lapsen pitää tulla hänen luokseen yksin. Toivon vain hänen kuolemaansa, sori.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin hiljainen, kuollut.

Samoin. Mutta oli kuulemma hiljainen eläissäänkin. Merkkipäivinä kyllä puhui ainakin yhden kuukauden edestä. Eikä ollut mikään ongelmainen, oli vain sellainen luonto. Merkkipäivinä jutteli kyllä ihan asiaa, ja asiallisesti. Ei kutenkaan mitään surullisia juttua tai valittamista tai pilkkaa.

Eivät kaikki ihmiset ole samassa muotissa valettuja, onneksi.

Nykyinen on Kuollut. Melko ongelmaton. Ensimmäinen anoppi taas dementoitunut, lautoshoidossa, ongelmaton hänkin nykyisin.

Edellinen mahtava, nykyinen mielenterveysongelmainen.