Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten ne kotityöt räjähtää käsiin, kun lapsi syntyy?
27.01.2021 |
Meillä pestään vaatepyykkiä pari koneellista viikossa, lakanat pestään 1,5-2 viikon välein. Siivotaan n. kerran viikossa imuroiden ja pestään vessa, tavaroita järjestellään vähän sitä mukaa kun kotona tulee sotkua. Ei harrasteta mitään isoja lattiasta kattoon siivouksia kuin ehkä kerran vuodessa, ihan siistiä on silti. Ruokaa laitetaan keskimäärin kerran päivässä, toisinaan syödään valmisruokaa esim. lounaalla. Astianpesukone pyörii kerran päivässä tai kerran kahdessa päivässä. Asutaan talossa, jossa pihatöitä ei ole. Autoissa ei ole säännöllistä huoltamista vaativia vikoja.
Toki, pyykin määrä lisääntyy jne, mutta miten ne kotityöt räjähtää käsiin lapsen syntyessä? Entä jos kodin ei tarvitse aikuisten mielestä olla tiptop ja lapsen syödä itsetehtyjä luomusoseita, eikö silloin vähempikin kotityömäärä riitä?
Kommentit (145)
No meillä esikoinen oli todella kova pulauttelemaan. Usein kasteli omat ja välillä aikuisenkin vaatteet pyykkikuntoon. Äitini epäili minua hysteeriseksi vaatteiden vaihtajaksi mutta kun näki käytännössä tilanteita jossa olin juuri saanut vauvan ja itseni valmiiksi lähtemään kylään ja vauva oksensi niin että kummankin kaikki vaatteet pesuun ja uudet vaatteet päälle ja kahden tunnin kuluttua taas vauva oksensi vaatteensa pyykkiin. Ihan oikeasti meillä tuli 1-2 koneellista pyykkiä joka päivä pelkästään vauvalta kun usein oksensi sänkyvaatteensakin pesuun.
Lattioita joutui pesemään jopa pari kertaa päivässä oksennusten jäljiltä. Ym ym
Ja lasketaanko lastenhoito kotityöksi? Sitä hoitamistakin nimittäin riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Univajeessa ei jaksa aina tiskailla tai imuroida. Leikki-ikäiset lapset sotkee lelut sikinsokin ja niihin sitten kompuroidaan.
Kaikki te "ei meillä vaan"-ihmiset - hyvä te.
Tee lapsi tai pari pienellä ikäerolla niin näet.
Tavaramäärä lisääntyy reippaasti mikä hankaloittaa siivousta ja tavaroiden paikoilleen laittoonkin saa varata aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä pyykkimäärä räjähti kun lapsi puklasi vuoden. Univajeen takia olin kuin zombi, joten vähäisetkin kotihommat oli työläitä ja otti 3 kertaisen ajan. Ja kyllä se koti sotkuuntuu eri tavalla, kun siellä ollaan 24/7.
Mitäs, jos on valmiiksi kotona jo 24/7 koronan takia eikä koti ole sen sotkuisempi kuin ennenkään? Ruokaa saa laittaa vähän useammin, kun työpaikkalounaat jää pois ja vessapaperia kuluu enemmän, kun ei käytä työpaikan vessaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi vauva ei ehkä varsinaisesti kotitöitä lisää räjähdysmäisesti, mutta arki muuttuu. Nukutaan ja herätään vauvan ehdoilla, heräillään yölläkin ja ollaan sitä kautta usein väsyneempiä kuin ennen. Väsyneenä ei jaksa samalla tavalla kuin pirteänä. Kaikki meneminen pitää ajoittaa vauvan aikataulujen mukaan ja miettiä, koska on syöty ja koska seuraavan kerran syödään ja koska nukutaan. Lähteminen mihin vaan ei tapahdu niin helposti kuin ennen vauvaa.
Kun vauva sitten vähän kasvaa ja alkaa syödä normiruokaa, vaatii sekin tarkempaa rytmitystä kuin tyypillisessä aikuisten taloudessa. Kun lapsella on nälkä, ruoka on oltava nyt just. Ja sitä on oltava säännöllisesti. Jos haluaa syödä itse tehtyä ruokaa, sitä on laitettava aika lailla koko ajan.
Kun lapsi alkaa liikkua, hän vaatii tosi paljon huomiota, mikä väsyttää ja aika on pois kotitöistä. Sitten aletaan myös kuljettamaan leluja ja tavaroita koko ajan minne sattuu ja penkomaan kaappeja jne. 1-2 -vuotias on hankalin, kun voi tehdä mitä vaan eikä ole vielä yhtään ymmärrystä päässä mistään.
Pyykin määrä lisääntyy kyllä merkittävästi siinä vaiheessa, kun aletaan liikkumaan ja aletaan opettelemaan kuivaksi. Usein vauvakin pullauttelee ja vaipat falskaa tms. joten kyllä pyykin määrä lisääntyy.
Kuinka kauan te oikein käytätte pyykkäämiseen aikaa? Vaikka joka päivä olisi pari koneellista pyykkiä, niin ei niiden vieminen pyykkiin, koneen laitto, kuivumaan laitto ja laskostelu vie kuin max. puoli tuntia per päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva sitoo yhden ihmisen aika totaalisesti, jos on sen tyyppinen, joka ei viihdy kuin sylissä. Jos on yksin sen vauvan kanssa päivät kotona, ei oikeasti pääse esim vessaan silloin kuin haluaisi. Alat tehdä ruokaa, otat tarvikkeet esille ja sitten istutkin nojatuolissa seuraavat pari tuntia. Myös omat vaatteet menee pesuun usein, niissä on maitoa, puklua, hikeä, samoin petivaatteet.
Ja jos vauva valvottaa vielä yötkin, päivällä ottaa mieluummin torkut kuin imuroi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pyykkimäärä räjähti kun lapsi puklasi vuoden. Univajeen takia olin kuin zombi, joten vähäisetkin kotihommat oli työläitä ja otti 3 kertaisen ajan. Ja kyllä se koti sotkuuntuu eri tavalla, kun siellä ollaan 24/7.
Mitäs, jos on valmiiksi kotona jo 24/7 koronan takia eikä koti ole sen sotkuisempi kuin ennenkään? Ruokaa saa laittaa vähän useammin, kun työpaikkalounaat jää pois ja vessapaperia kuluu enemmän, kun ei käytä työpaikan vessaa.
Samassa kämpässä on kuitenkin yhden ihmisen tavarat lisää ja hän ei itse niitä järjestä. Viikkaa vaatteitaan, pese tuttipulloja, vie vaipparoskiksia, pyyhi pukluja, jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Univajeessa ei jaksa aina tiskailla tai imuroida. Leikki-ikäiset lapset sotkee lelut sikinsokin ja niihin sitten kompuroidaan.
Kaikki te "ei meillä vaan"-ihmiset - hyvä te.
Univajeesta voi kärsiä muutkin kuin pienten vauvojen/lasten vanhemmat. Itse olen vuosia kärsinyt unettomuudesta ja hoituu ne kotityöt silti. Pahimpina aamuina lykkään jotain pyykin pesua muutamalla tunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Univajeessa ei jaksa aina tiskailla tai imuroida. Leikki-ikäiset lapset sotkee lelut sikinsokin ja niihin sitten kompuroidaan.
Kaikki te "ei meillä vaan"-ihmiset - hyvä te.
Univajeesta voi kärsiä muutkin kuin pienten vauvojen/lasten vanhemmat. Itse olen vuosia kärsinyt unettomuudesta ja hoituu ne kotityöt silti. Pahimpina aamuina lykkään jotain pyykin pesua muutamalla tunnilla.
Joo, hyvä sä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin ihmettelin, miten puolen metrin mittainen saa pyykkiä paljon enemmän aikaiseksi mitä aikuiset ihmiset. Omat lapset oli kovia puklaamaan ja hampaiden tulovaiheessa kuola valui kastellen kaikki vaatteet.
Sotkua tulee siitä, jos jossain vaiheessa ei ehdi eikä jaksa laittaa kaikkea paikoilleen. Jotkut vauvat eivät tee muuta kuin nukkuvat ja välillä heräävät syömään, jotkut vaativat jatkuvaa sylissä pitämistä. Pyykkiä ei ehdi viikata kaappiin, lattialla on vauvan peitto, harsoja on siellä täällä ja vauvan leluja myös.
Eiköhän monella mammalla ole vaan liian korkealla tavoitetaso. Kodin pitäisi näyttää sisustuslehtimäisen siistiltä, ruoan olla itsetehtyä ja arjen sosiaalistelua. Ihan hyvin sitä vauva-arkea voi elää niin, että pyykit kuivuu kylppärissä, tiskit odottaa altaassa tiskausta tms. Eihän lapsettomillakaan kaikilla ole "täydellinen" koti, miksi perheellisellä pitäisi olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun saat koliikkivauvan niin ymmärrät.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan te oikein käytätte pyykkäämiseen aikaa? Vaikka joka päivä olisi pari koneellista pyykkiä, niin ei niiden vieminen pyykkiin, koneen laitto, kuivumaan laitto ja laskostelu vie kuin max. puoli tuntia per päivä.
Ne vauvan vaatteet on pieniä ja silti niistä tulee täysi koneellinen. Sellaisten ripustaminen kuivumaan vie paljon enemmän aikaa mitä aikuisten vaatteiden. Sen lisäksi meillä kylppäriin mahtui vain yksi pyykkiteline. Toinen oli jatkuvasti liputtamassa olohuoneessa. Jo se saa aikaan sotkun tunteen.
No ihan siten, että sitä pyykkiä ja tiskiä tulee enemmän ja vauvan hoito vie tosi paljon aikaa muilta kotitöiltä. Siihen vielä päälle väsymys ja huonosti nukkuva lapsi, niin kyllä vaan kaatuu arki päälle. Ei kai kotityöt sinänsä järjettömästi lisäänny, mutta se niihin käytettävä aika vähenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Univajeessa ei jaksa aina tiskailla tai imuroida. Leikki-ikäiset lapset sotkee lelut sikinsokin ja niihin sitten kompuroidaan.
Kaikki te "ei meillä vaan"-ihmiset - hyvä te.
Univajeesta voi kärsiä muutkin kuin pienten vauvojen/lasten vanhemmat. Itse olen vuosia kärsinyt unettomuudesta ja hoituu ne kotityöt silti. Pahimpina aamuina lykkään jotain pyykin pesua muutamalla tunnilla.
Sillä on eroa, saako itse nukuttua tai ei vai herättääkö joku usein kesken syvimmän unen.
Ehkä eniten "sotkee" tosiaan se, että sitä tavaraa tarvitaan.
Lattialla on sitteri ja jumppamatto. Ja niitä rättejä ja peitteitä pitää olla joka paikassa, suojaamassa joko mattoa, sohvaa tai vauvaa. Rintapumppu on joko pesussa tai kuivumassa, tutteja lojuu siellä täällä.
Pyykkiä riittää. Joka pää vuotaa, paidat on maidossa ja puklussa, tai ruuassa, koska yrität syödä samalla kun hyssytät vauvaa.
Vaunut on eteisessä, ja makuupussi, toppavaatteet, töppöset ja tumput...
Tai ehkä se on, että prioriteetit muuttuu? Tulee ihan uusia juttuja ja sen jälkeen kun on istunut puoli tuntia imettämässä ja vauva ottaa pienet tirsat, ei tee ensimmäisenä mieli sännätä täyttämään pyykkikonetta, tyhjäämään tiskikonetta eikä todellakaan imuroimaan.
Ja tiiätkö AP mitä? Viis siitä, että taaperon lempitouhua oli vetää pyykkitelineestä puhtaat vaatteet lattialle ja taputella puuroa pitkin pöytää. Ne oli hyviä aikoja. Siivota ehtii sen jälkeenkin.
Ap. Kuvittele että otat mummosi teille asumaan. Ei syö itse, sun on tehtävä ruuat myös hänelle ja syötettävä ja sitten siivottava sotkut. Sun pitää riisua ja pukea hänet, pestä, pestä pyykit, siivota hänenkin huoneensa. Vaippa falskaa ja oksu tulee kerran päivässä. Mummo myös viskoo tavaransa pitkin lattioita heti kun silmä välttää. Lisääntyykö työmäärä, vai ei?
Alue: Aihe vapaa
Meillä pyykkimäärä räjähti kun lapsi puklasi vuoden. Univajeen takia olin kuin zombi, joten vähäisetkin kotihommat oli työläitä ja otti 3 kertaisen ajan. Ja kyllä se koti sotkuuntuu eri tavalla, kun siellä ollaan 24/7.