8v lapsi antoi kaverilleen lahjaksi hienot värikynät, kaveri oli sanonut, että muut toivat kyllä kalliimpia lahjoja

Lohdutukseni ap:lle että omalla samanikäiselle lapselleni kävi samanmoinen juttu kesällä. Poikani vei naapurin tytölle ns. trendilahjan ja halusi vielä ostaa tämän OMILLA rahoillaan, mutta kun tämä ei ollut oikeanlainen niin tyttö oli muiden vieraiden edessä sanonut lapseni lahjasta ilkeästi. Välit ovat viilenneet nyt syksyn aikana, mutta järkytyin että jotkut tosiaan ovat noin kiittämättömiä. Sano, että tuolla lapsella ei ole käytöstapoja.

Meille ainakin valkeni juuri tämän lapsen käytöksestä muutakin sellaista minkä takia eivät enää leiki yhdessä.

Lapseni luokkakaveri piti vanhanaikaiset synttärit eli kotona tarjolla kakkua ym. Ei mitään ohjelmaa.

Seuraavia vuosina sinne ei sitten enää mennyt juuri kukaan. Ehkä nolla tai yksi. (Omani oli kipeenä, vein sinne lahjan)

Ikävää, että vanhemmat suostuvat siihen, että lapsen ohittavat ei-kiinnostavat kotisynttärit.

Mitäpä siihen sanoa, jos äiti on köyhä ja/tai ahne, ja lahjan saaja avoin?

Ei tullut selväksi, mikä harmittaa: köyhyys? ahneus? äänensävy? oma huonommuuden tunne?

Vierailija kirjoitti:

Suosittelisin katkaisemaan välit noin huonotapaiseen lapseen. 

Ja koska ne lasten tavat tulevat sieltä vanhemmilta, on tuon tavat jo menetetty. Kammottava lapsi.

Jos lahja oli vanhemman kanssa pohdittu ja oikeaksi ajateltu tuon ikäiselle lapselle. Pitäisi riittää.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelisin tuon kaverin vanhempien kanssa käytöstavoista. 

Käytöstavoista voi toki keskustella, mutta on hyvin todennäköistä, että itse ajattelutapa on periytynyt kotoa.

Eräs äiti ilmoitti armollisesti että nimipäivälahjaksi kelpaa halvempikin lahja. Toinen taas toi aina muiden kummien lahjat näytille periaatteella että näin hienoja lahjoja lapsensa sai heiltä. Koskaan ei kiittänyt joten ei ole opettanut lastaankaan kiittämään.

Lapsista on tullut nykyään vain entistä kiittämättömämpiä, etenkin niiden perheiden jossa on varaa kaikkeen. Kiitos materialististen vanhempien... Ei näytetä lapselle millä on todellinen arvo, aina pitää olla parempaa, kalliimpaa, isompaa. Kun lapsi elää tällaisten arvojen kanssa niin ei ihme ettei olla kiitollisia siitä mitä saa vaan maristaan sitä mitä puuttuu. Jotkut vanhemmat tekevät niin että jos joku kallis merkkivaate katoaa (jonka lapsi hävittää) on helppo korvata uudella... Ei sillä niin väliä.

Ovatko ne sellaiset pakkaustussit missä mukana viivotin, kumi ja kynä... ovat huonolaatuisia, tussitkin kuivuvat kahdessa viikossa. Ei laadukkaat.

Vierailija kirjoitti:

Lapsista on tullut nykyään vain entistä kiittämättömämpiä, etenkin niiden perheiden jossa on varaa kaikkeen. Kiitos materialististen vanhempien... Ei näytetä lapselle millä on todellinen arvo, aina pitää olla parempaa, kalliimpaa, isompaa. Kun lapsi elää tällaisten arvojen kanssa niin ei ihme ettei olla kiitollisia siitä mitä saa vaan maristaan sitä mitä puuttuu. Jotkut vanhemmat tekevät niin että jos joku kallis merkkivaate katoaa (jonka lapsi hävittää) on helppo korvata uudella... Ei sillä niin väliä.

Oman kokemukseni mukaan uusrikkaita (nousukkaita). Eräs oli ei niin varakas snobi.

Vierailija kirjoitti:

Lohdutukseni ap:lle että omalla samanikäiselle lapselleni kävi samanmoinen juttu kesällä. Poikani vei naapurin tytölle ns. trendilahjan ja halusi vielä ostaa tämän OMILLA rahoillaan, mutta kun tämä ei ollut oikeanlainen niin tyttö oli muiden vieraiden edessä sanonut lapseni lahjasta ilkeästi. Välit ovat viilenneet nyt syksyn aikana, mutta järkytyin että jotkut tosiaan ovat noin kiittämättömiä. Sano, että tuolla lapsella ei ole käytöstapoja.

Meille ainakin valkeni juuri tämän lapsen käytöksestä muutakin sellaista minkä takia eivät enää leiki yhdessä.

Täähän se on, ja sama mitä joku aiempi kirjoitti myös, eli haluaa osoittaa paikkansa tuolle lapselle noilla ilkeillä kommenteilla. Eli ettei mikään kelpaa. Kiusaajia nuo tuollaiset "kaverit" on! Ihan oikeasti. Tuollaisesta ne aina alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90

Vierailija kirjoitti:

Lapsenlapselle ei kelvannut katsomani laadukkaat tarjouksessa olevat asicsin lenkkarit, joissa oli vaimennukset ja eriomainen lesti.

Hinta-laatusuhde erinomainen.

Äitinsä oli luvannut lähes 200eu Niket.

Niitä katsomalla ,totesin ne epäsopiviksi, koska olivat sisäsyrjältä täysin löysät, jalkaa tukemattomat.

Lapsella siis myös asentovirhettä jalkaterän sisäreunalla.

Itselläni kymmenien vuosien päivittäinen kokemus lenkkareista, myös ns. huonoista.

Aiemmat kyseiset lenkkarit olleet erittäin hyvät lapsella, jalka pysyy suorassa, ei painu sisäreunaltaan maata kohti.

Liikkuminen helppoa ,tehokasta, vauhdikasta.

Koulukaverit näemmä määrittelee , mitä jalkaan laitetaan.

En vaan ymmärrä, kuinka vanhempi, jolla ei ole aina rahaa lasten ruokaankaan,lupaa 9-vuotiaalle sen hintaisia tossuja. Nimittäin , olimme juuri äskettäin vieneet ruokakassin perheeseen , kun ei heillä ollut yhtään rahaa.

Perseestä on pyytää jotain tiettyä tuotetta ja sitten saadakin sen vierestä jotain samankaltaista.

Et tainnut ihan ymmärtää ,mitä tatkoitin !

Selvennän nyt .

Olemme kuutta lasta auttaneet yli vuosikymmenen , ostamalla kaikkea tarpeellista ; vaatetta , tossuja ,pyöriä , kustantaneet harrastuksia,lomamatkoja,leirejä,lääkärimaksuja.

Ostaneet ruokaa heille kotiin,kotonamme ruokkineet.

Koska vanhemmillaan ei ole rahaa käytettäväksi.

He ovat olleet noin vuosikymmenen ulosotoissa,ja ihan omaa syytään,holtittomuuttaan rahankäytössä ja kaikessa muussakin.

Ihan lastenlasten takia autoimme,yritimme taata heille edes jotain "normaalia" elämää.

Me ,isovanhemmat takasimme heidän asuntolainan, joka kaatui meidän niskaamme , meidän eläkeläisten maksettavaksi !

Autoimme rahallisesti monessa muussakin kiperässä tilanteessa, mm. vuokra-asunnon häätöuhassa.

Mitään emme ole saaneet takaisin !

Lapsia on 6 kappaletta,kahden eri naisen kanssa.

En todellakaan lähde ostamaan 200eu maksavia lenkkareita.

Kenen isovanhemman talous kestäisi sitä ?

Varsin kun meillä on tuo takauslaina rasitteena koko loppuelämämme.

Vielä kun otimme takauslainan puheeksi, niin nyt emme ole saaneet edes tavata tahi saada pitää yhteyttä lapsenlapsiimme, joita hoidimme viikottain 11 vuoden ajan.

Uskomattomiin hyväksikäyttäjiä, oikein verenimijöitä. Olette tehneet enemmän kuin tarpeeksi. Ottakaa ihmeessä etäisyyttä. Tuo hyväksikäyttö ei tule loppumaan.

Soittaisin kaverin vanhemmille, kertoisin tilanteen ja kehottaisin keskustelemaan asiasta ja käskemään lasta pyytämään anteeksi käytöstään. Muussa tapauksessa voi tuoda värikynät takaisin. Hyvä käytös ja asenne toisiin ihmisiin lähtee kotoa, ja kahdeksanvuotias tajuaa kyllä normaalisti, mistä toiselle tulee paha mieli.

Aloituksesta ei selvinnyt, mikä on ongelma. Että mikä tarkalleen ottaen harmitti. Se että äiti valitsi epätyydyttävän lahjan, vai että itse valitsi? Koittakaa nyt kestää omaa epätäydellisyyttänen! Jos lahja ei mielestänne riittänyt, ottakaa opiksenne; jos riitti, mikä on ongelma?

uote=Vierailija]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsenlapselle ei kelvannut katsomani laadukkaat tarjouksessa olevat asicsin lenkkarit, joissa oli vaimennukset ja eriomainen lesti.

Hinta-laatusuhde erinomainen.

Äitinsä oli luvannut lähes 200eu Niket.

Niitä katsomalla ,totesin ne epäsopiviksi, koska olivat sisäsyrjältä täysin löysät, jalkaa tukemattomat.

Lapsella siis myös asentovirhettä jalkaterän sisäreunalla.

Itselläni kymmenien vuosien päivittäinen kokemus lenkkareista, myös ns. huonoista.

Aiemmat kyseiset lenkkarit olleet erittäin hyvät lapsella, jalka pysyy suorassa, ei painu sisäreunaltaan maata kohti.

Liikkuminen helppoa ,tehokasta, vauhdikasta.

Koulukaverit näemmä määrittelee , mitä jalkaan laitetaan.

En vaan ymmärrä, kuinka vanhempi, jolla ei ole aina rahaa lasten ruokaankaan,lupaa 9-vuotiaalle sen hintaisia tossuja. Nimittäin , olimme juuri äskettäin vieneet ruokakassin perheeseen , kun ei heillä ollut yhtään rahaa.

Perseestä on pyytää jotain tiettyä tuotetta ja sitten saadakin sen vierestä jotain samankaltaista.

Et tainnut ihan ymmärtää ,mitä tatkoitin !

Selvennän nyt .

Olemme kuutta lasta auttaneet yli vuosikymmenen , ostamalla kaikkea tarpeellista ; vaatetta , tossuja ,pyöriä , kustantaneet harrastuksia,lomamatkoja,leirejä,lääkärimaksuja.

Ostaneet ruokaa heille kotiin,kotonamme ruokkineet.

Koska vanhemmillaan ei ole rahaa käytettäväksi.

He ovat olleet noin vuosikymmenen ulosotoissa,ja ihan omaa syytään,holtittomuuttaan rahankäytössä ja kaikessa muussakin.

Ihan lastenlasten takia autoimme,yritimme taata heille edes jotain "normaalia" elämää.

Me ,isovanhemmat takasimme heidän asuntolainan, joka kaatui meidän niskaamme , meidän eläkeläisten maksettavaksi !

Autoimme rahallisesti monessa muussakin kiperässä tilanteessa, mm. vuokra-asunnon häätöuhassa.

Mitään emme ole saaneet takaisin !

Lapsia on 6 kappaletta,kahden eri naisen kanssa.

En todellakaan lähde ostamaan 200eu maksavia lenkkareita.

Kenen isovanhemman talous kestäisi sitä ?

Varsin kun meillä on tuo takauslaina rasitteena koko loppuelämämme.

Vielä kun otimme takauslainan puheeksi, niin nyt emme ole saaneet edes tavata tahi saada pitää yhteyttä lapsenlapsiimme, joita hoidimme viikottain 11 vuoden ajan.

No miksi ette ole opittaneet pojalle kuinka kortsuja ja rahoja käytetään? 

Tiedoksi:

On opetettu, mutta lapset eivät toimi aina kuten vanhemmat opettaa.

Kaverit vievät mukanaan.

Lastensuojelu ollut mukana noiden äitien elämässä ja nyt myös koulun taholta lastenlapsiemme elämässä.632

Meillä lasten koulutusta aina tuettu.

Saivat harrastaa haluamaansa ja kokeilla runsaasti erilaisia harrastuksia.

Kaikessa toimittiin lastemme parhaaksi, itsemme unohtaen.

Ihan turha yrittää syyllistää meitä vanhoja ihmisiä.

Lapsillemme (2kpl) opetettiin kaikki , mikä kuuluu hyvään , normaaliin elämään.

Todettakoon ,että saman kasvatuksen saanut tyttäremme on mallikelpoinen käytökseltään ja toimiltaan .

Suomessa ei voi vanhemmat valita lastensa kumppaneita . Harmi .

Tässä tapauksessa kun se olisi ollut avain normaaliuteen.

Kerrottakoon , että tässä tapauksessa lapsemme kumppaneiden vanhempien elämänkatsomuksista kumpuaa holtittomuus kaikkeen. Siellä puolella nimittäin vanhemmatkin ovat omaksuneet kaikenlaisen holtittomuuden elämään , ulosotossakin sillä puolella isovanhempia myöden.

Meitä käyttivät hyväkseen,hyväntahtoisuuttamme.

Mutta mikään ei kyllä oikeuta kohtelemaan isovanhempia tällä tavoin kuin meitä.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesta ei selvinnyt, mikä on ongelma. Että mikä tarkalleen ottaen harmitti. Se että äiti valitsi epätyydyttävän lahjan, vai että itse valitsi? Koittakaa nyt kestää omaa epätäydellisyyttänen! Jos lahja ei mielestänne riittänyt, ottakaa opiksenne; jos riitti, mikä on ongelma?

Rahastahan uutisisakin puhutaan, paljonko mikäkin maksaa...

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni kaverin synttäreille ei pitäisikään ostaa kalliita lahjoja. Ajatelkaapa jos lapsella on vaikkapa 10 kaveria joilla on kaikilla vuorollaan vuoden aikana synttärijuhlat. Jos jokaiselle kaverille ostettaisiin kallis, vaikkapa 50-100e lahja niin aikamoinen summa kertyisi vuoden aikana...

Minusta 10-20e on sopiva summa. Tietenkään mitään rihkamaa ei pidä olla, mutta vaikka joku lahjakortti tai muutoin hyödyllinen lahja.

Jotkut lapset ovat kovin kiittämättömiä, eivät välttämättä kiitä vanhempiaankaan mistään ja otetaan kaikki itsestäänselvyyksinä. Kasvatuksesta siinäkin on kyse.

Ap:n tapauksessa ottaisin yhteyttä juhlasankarin vanhempiin ja kertoisin lahjan antaneelle tulleen paha mieli kun lahjaa oli arvosteltu. Ehkä vanhemmat voisivat vihdoin ottaa lapsensa kanssa puheeksi miten lahjat otetaan vastaan ilman mitään draamaa.

Tuo yhteydenotto on fiksu ajatus. Soitto lapsen vanhemmille ja varmistus, että omaa lasta ei sen jälkeen kutsuta kenenkään synttäreille. Kukaan kun ei halua vierasta, jonka vanhemmat soittelevat perään sen perusteella, mitä lapsi on väittänyt muiden sanoneen.

Vierailija kirjoitti:

Soittaisin kaverin vanhemmille, kertoisin tilanteen ja kehottaisin keskustelemaan asiasta ja käskemään lasta pyytämään anteeksi käytöstään. Muussa tapauksessa voi tuoda värikynät takaisin. Hyvä käytös ja asenne toisiin ihmisiin lähtee kotoa, ja kahdeksanvuotias tajuaa kyllä normaalisti, mistä toiselle tulee paha mieli.

Sieltä palautuisi aika äkkiä värikynät ja muillekin kavereille viedyt lahjat ap:n perheelle takaisin. Ketään ei voi vaatia pyytämään anteeksi asiaa, jota ei välttämättä ole edes sanonut, meillä on vain ap:n lapsen sana siitä, että muiden lahjat olivat maksaneet enemmän. Ja jos näin todella oli, niin mitä pahaa siinä on, että sen sanoo ääneen? Miksi se lahjansaajan täytyy pyytää anteeksi sitä, että ap:n lapsi toi halvan lahjan?

Vierailija kirjoitti:

Lapsista on tullut nykyään vain entistä kiittämättömämpiä, etenkin niiden perheiden jossa on varaa kaikkeen. Kiitos materialististen vanhempien... Ei näytetä lapselle millä on todellinen arvo, aina pitää olla parempaa, kalliimpaa, isompaa. Kun lapsi elää tällaisten arvojen kanssa niin ei ihme ettei olla kiitollisia siitä mitä saa vaan maristaan sitä mitä puuttuu. Jotkut vanhemmat tekevät niin että jos joku kallis merkkivaate katoaa (jonka lapsi hävittää) on helppo korvata uudella... Ei sillä niin väliä.

Mutta kun kutsuu sellaisen sossuperheen lapsen synttärivieraaksi (koska kaikki pitää kutsua, syrjiä ei saa), niin tämäpä vaatii sisaruksilleenkin "vieraslahjapussit", yksi ei riitä. Jos ei anna lisälahjoja, saa kuulla, että kerron opettajalle, että täällä kiusattiin.