8v lapsi antoi kaverilleen lahjaksi hienot värikynät, kaveri oli sanonut, että muut toivat kyllä kalliimpia lahjoja
Omalle lapselle tuli paha mieli ja on vieläkin surkeana tuon kommentin takia. Tämä kaveri harrastaa piirtämistä niin olisi luullut olevan mieluisa lahja. Miten lohduttaa lasta, mitä sanoisit?
Kommentit (309)
Lahjansaaja oli 8-vuotias. Sanoi kyllä huonosti, mutta sen verran pieni lapsi vielä, että toisinaan virheitä sattuu. Eikö teistä kukaan muka lapsena ole sanonut joskus vahingossa jotain joka saattoi loukata toista?
Oikeestiko joku miettii jotain pikkulasten puheita näin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä 8 vuotias edes tietää jonkun hinnan, kunnolliset värikynät on yllättävän kalliita.
Tyttäreni, innokas taiteilija osti laadukkaat puuvärit ja maksoi melkei 50 €.
Ei lapset tyhmiä ole. Kyllä he kaupassa osaavat katsoa hintoja ja normaalit 8-vuotiaat tuntevat numerot. Myös netti on heillä käytössä ja sieltä löytyy kaikenlaista.
Mitä sitten? Me kyllä voisimme panostaa lahjoihin miten paljon vaan, mutta ostamme kaverisynttäreille jotain pientä vain. Miksi ihmeessä ostaisimme jotain kallista, mielestäni se olisi noloa sekä antajalle että lahjansaajalle. Tarkoitus on antaa jokin pieni muistaminen ja nimenomaan pieni ettei siitä tule pienituloisille perheille kynnyskysymystä.
Kummilapset tms erikseen.
Ottaisin yhteyttä kaverin vanhempiin ja keskustelisin asiasta rakentavasti. Ei tämä lasten maailmassa ole vain pikkujuttu. Kyse on kuitenkin ajatuksella mietitystä syntymäpäivälahjasta sekä siitä, että millaisilla ajatuksilla tämä kaveri kasvaa: oppiiko hän, että syntymäpäivänä tärkeintä ovat KALLIIT lahjat vai se, että jakaa juhlapäivän ilon ja tunnelman hyvien ystävien kanssa, lahjat tulevat sitten siinä sivussa.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni luokkakaveri piti vanhanaikaiset synttärit eli kotona tarjolla kakkua ym. Ei mitään ohjelmaa.
Seuraavia vuosina sinne ei sitten enää mennyt juuri kukaan. Ehkä nolla tai yksi. (Omani oli kipeenä, vein sinne lahjan)
Ikävää, että vanhemmat suostuvat siihen, että lapsen ohittavat ei-kiinnostavat kotisynttärit.
Ei meillä ikinä mitään ohjelmaa ole ollut erikseen, eikä ole mitään lahjoja jaettu osallistujille, ja silti on ollut hurjan hauskat bileet eikä vieraat olisi halunneet edes lähteä koteihinsa. Tarjottavatkin ovat toissijaisia, kun lapset eivät juuri muuta syö kuin karkkia ja sipsejä tms.
Nykyään pidämme synttärit yleensä hoplopissa tms muutaman kaverin kesken, kun en jaksa sitä meteliä, siivoamista ja stressiä, mutta lapsille kävisi yhtälailla kotisynttäritkin.
Hienoa, että lapsella on kaveri joka ymmärtää rahallisesta arvosta. Se ei kuulu perussivistykseen, mutta on tärkeä taito.
Joku tosissaan ehdottaa keskustelua? Mistä? Siitä, että harmittaa kun tuli annettua köyhempi lahja? Vai siitä, että muilla on varaa arvokkaampaan lahjaan? Auttaako se jotenkin sietämään omaa köyhyyttä tai piheyttä?
Vai kuvitteletteko, että ihmisiä voi muuttaa? Lapset on rehellisä ja se ei tuota heille ongelmia - nyt haluaisitte opettaa, että avoimuus on pahaa ja häpeällistä? Älkää vatvovoko sitä. Hyväksykää erilaisuus, ja hyväksykää myös avoimuus!
Meillä vei lapsi naapurin tytölle Hello Kitty pyjamapussi-unilelun.Oli aika kookas ja maksoi varmaan 15-20e. Itse olin hoitovapaalla tuolloin.(Rahat vähissä..)Kaverin äiti arvosteli lahjaa sanoin..Ja näitä tallaisiakin on jo miljoona.Sitten kysyi,että mikäs se teidän lahja olikaan...Sanoin että tämähän se. No ihan kiva...Oli kommentti. Itse toi mun lapselle alle 5e.lahjat pikkuauton ja jonkun euron jojon.Olin kyllä niistäkin kiitollinen ja kehuin lahjaa...Kuinka mäntti sitä voi AIKUINEN ihminen olla...??
Lapset ovat lapsia :D. Ehkä tuo synttärisankari tajuaa kasvaessaan miten hölmö oli silloin skidinä :), jos säilyvät ystävinä tuolle voi nauraa vielä monta kertaa. Vähän niinkuin minä olen nauranut ittelleni ekan luokan synttärikömmähdyksestä = Olin ostanut puuvärikynät kaverilleni synttärilahjaksi mutta jäinkin niillä itse värittämään kotiin. Seuraavana päivänä sanoin kaverille etten päässytkään tulemaan. Jotenkin kaveri ymmärsi arvata mikä todellisuudessa oli homman nimi. Ei se ekaluokan tapahtuma ole kuitenkaan jäänyt hiertämään välejämme vaan olemme aikuisina kyyneleet silmissä nauraneet tanhupalloilulleni.
Ajattelisin, että jopa on synttärilapsen perhe moukkamainen eikä ole paljon väliä mitä lapselleen opettaa. Sanoisin lapselleni että hienohan se sun lahjacoli, mutta harmi sitte että sankari ei tykännyt ja vielä oli niin huonosti kasvatettu että sanoi sen. Onneksi tiedän että itse osaat paremmin.
Onko ap:n lapsi ollut siis kaverisynttäreillä nyt korona-aikana? Hölmö kaveri kun arvosteli lahjaa mutta myös hölmöt vanhemmat kun järjestivät synttärit nyt kun kaikkien kontaktien tulisi olla minimissä.
Olipas harvinaisen hintatietoinen 8-vuotias.
Ilmoittaisin että ensi vuonna ei tarvitse kutsua edes lähettää sillä emme ole tulossa
Tuommoiset kaverit kannattaa unohtaa,kavereita tulee riittämään läpi elämän ja huonot yksilöt on vaan jätettävä!
Tyttären tyttären, 8v, luokan vanhemmat ovat päättäneet, että synttärilahja saa maksaa vain 5 €. Minusta viisas päätös siilä kun synttäreitä on kouluvuoden aikana useita, on niihin rahallinen panostus aika mittava. Vanhemmat voivat sitten muistaa kummilapsiaan, rippilapsia, ylioppilaita tai muita lahjottavia sopiviksi katsomillaan summilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset puhuvat niin kuin ovat vanhemmiltaan oppineet. Tuttava perheeni mies tarkastaa aina Alkon hinnastosta tuliaisviinin hinnan.
Älä viitsi! Lapset ottavat vaikutteita kuka mistäkin! Esim harrastuspiireistä tai luokkalaisilta tai mistä hyvänsä tiktok-tähdiltä. Mites sen selität, että saman perheen lapsista voi kasvaa hyvin erilaisia? Vai idiootti vetää mutkat suoriksi.
Osui ja upposi!
Sanoisin lapselle, että olipa hyvä, että kerroit, tuollaisesta tulisi aikuisellekin paha mieli. Selittäisin, että eri perheet antavat erilaisia lahjoja, koska perheillä on erilaisia tapoja. Kaveria ei ole ilmeisesti kotona opetettu, että lahjasta kuului aina kiittää kauniisti ja siksi kaveri teki väärin. Onneksi sinä et tekisi noin. Kynät ovat tosi monen lapsen mielestä oikein hyvä lahja, niille on varmas käyttöä. Ja kun kaverikin kasvaa, hän oppii käytöstapoja. Nyt tuntuu varmasti kurjalta, mutta onneksi se paha mieli helpottaa kun kuluu vähän aikaa. Jos kaverit sanovat tai käyttäytyvät ikävästi, aina voi tulla juttelemaan vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Tyttären tyttären, 8v, luokan vanhemmat ovat päättäneet, että synttärilahja saa maksaa vain 5 €. Minusta viisas päätös siilä kun synttäreitä on kouluvuoden aikana useita, on niihin rahallinen panostus aika mittava. Vanhemmat voivat sitten muistaa kummilapsiaan, rippilapsia, ylioppilaita tai muita lahjottavia sopiviksi katsomillaan summilla.
Meille tulossa kohta esikoinen ja aion kyllä olla se vanhempi joka ottaa tämän esiin esim luokan kesken, että joka kaverisynttäreille ei tarvita 20-30€ lahjaa. Eikä pelle/HopLop/risteilyviihdykkeitä tarvita, toki jos joku kokee helpommalla pääsevänsä ulkoistamalla synttärit niin ok. Mutta ehdoton ei kilpavarustelulle! Vitosella saa jotain pientä kivaa (vrt 90-luvun synttärit jolloin vietiin karkkipussi ja ehkä joku lehti lahjaksi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
usein
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8-vuotias ei välttämättä tajua mitä suustaan päästää.
No niim just!
Olin kaverin 8.vee synttäreillä. Kaikki tytöt oli kutsuttu. Yksi asui lastenkodissa. Hän toi lahjaksi 2 karkkiaskia. "Näin vähän", mutisi sankari. Me muut supatimme niin ettei antaja kuullut "Ei Minnalla ole niin paljon rahaa".
Ja asia selvisi näin.Eikö lapset nykyään osaa lainkaan toimia ryhmässä ja selvittää itse tilanteita?
Minkälaisia epäempaattisia mölleja lapsista kasvaa? Sosiaaliset taidot ei kehity kuin vuorovaikutuksessa.Ei osaa. Siitä on opettajatkin puhuneet, että omatoimisuus ja itseohjautuvuus puuttuu ja aikuisen pitää olla koko ajan ohjaamassa ja säätelemässä.
Se johtuu siitä että ne lapset on nykyään niin ämpärissä kasvatettu. Heti jos meinaavatkin pieninä tehdä jotain omin päin niin on hysteerikkovanhemmat estämässä ettei vaan satu mitään.
Ei tää ole uusi asia. Yli 30 vuotta takaperin oltiin synttäreillä ja kaveri lauloi syntymäpäivälaulun päivänsankarille. En ollut suunnitellut, mutta päätin, että minäkin laulan. Laulun jälkeen sankari sanoi, että sen toisen laulu oli kauniimpi.
Ymmärrän nyt, että hän oli lapsi eikä tajunnut mitä sanoi. Valitettavasti tällaiset asiat jäävät mieleen. Vaikeaa tätä on selittää sille lahjan antajalle, mutta tärkeintä on yrittää lohduttaa.
Jos nyt puhutaan piirtämisestä, niin niitä välineitähän ei voi koskaan olla liikaa. On lyijykyniä eri pehmeyksillä, on liituja, on akvarellikyniä, on puuvärikyniä, on mangatusseja ja ja ja... Tuohon lisäksi vielä paperit ja eri piirtämisen tekniikkoja opettavat kirjat, se on ihan loputon suo ja rahaa palaa!