Lue keskustelun säännöt.
Peruskoulun päättää joka vuosi noin 6000 nuorta, joiden lukutaito ei ole riittävän hyvä yhteiskunnassa toimimiseen
23.01.2021 |
Tutkimusten perusteella suomalaisista pojista jopa 16 prosentillaon heikko lukutaito. Kun muut maat ovat nostaneet PISA-pisteitänsä, on Suomenkehitys ollut päinvastainen. Kerrassaan järkyttävää.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alaluokilla töissä. Tuntuu siltä (ja tuloksetkin näyttää saman), että nyt muutaman vuoden on oppilaiden taso ollut selkeästi heikompi kuin ennen. Esim. Moni 2.lk lukutaso on sellainen, että kauhistuttaa miten kolmosella? Ekaluokkalaisia on ollut, jotka ei osaa edes sanan lukemista keväällä, vain joitakin helppoja tavuja.
Mistä tämä sitten mahtaa johtua? Onko vika opetuksessa, lapsella on huonot kotiolot tai kenties lukihäiriö, jota ei huomata ajoissa?
Kyllä vika on oppilasaineksen romahdusmaisesta heikkenemisestä. Itsekin alakoulussa töissä joka vuosi tulee yhä heikommin kouluvalmiuksin varustettuja mukuloita kouluun. Siihen vielä lisätään, että 30% on ei kotoperäistä kamaa, niin soppa on valmis.
Siinä sitten liutetaan kirjaimia ja äänteitä pari ekaa luokkaa, ennenkuin hämmentävän iso osa oppii edes aakkoset.
Nämä suomen kieltä huonosti osaavat maahanmuuttajalapset voisi laittaa omalle luokalle, ja kun kielitaito on tarpeeksi hyvä niin sitten voisi taas palata kantasuomalaisten kanssa opiskelemaan.
No nykyään käydään vain vuoden verran valmistavaa luokkaa ja sitten siirrytään tavalliseen luokkaan. Tämä sen takia, että katsotaan, että suomenkieliset lapset tukevat sitä maahanmuuttajalasta ja integroituminen onnistuisi paremmin. Näin onkin, jos mamulapsia on 1-2. Jos heitä on enemmän, niin suomenkielisten kielitaito alkaa myös rappeutua. Aina tykätään sanoa, että kielitietoinen koulutus sopii kaikille, mutta kyllä se köyhentää ja heikentää suomenkielisten kielitaitoa, esim. ei ymmärretä mitä tarkoittaa opus, peti yms.
Tämä 1 vuosi valmistavalla luokalla koskee myös niitä, jotka muuttavat Suomeen esim. 12-vuotiaina eivätkä ole käyneet päivääkään koulua kotimaassaan. Näissä tapauksissa myös vanhemmat ovat usein lukutaidottomia. Minulla on tällainen oppilas nyt 7. luokalla. Häneen kulutetaan kohtuuton määrä koulun avustaja- ja ELA-resursseja, ja tulokset on luonnollisesti hyvin vaatimattomia. Ei ole kohtuullista kenellekään.
Mietin usein, että mitä näistä Suomeen tulevista lukutaidottomista teineistä / nuorista aikuisista tulee isona, todennäköisesti ikänsä tuilla eläviä suurpeeeheellisiä. Kestävyysvaje nousuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy, miksi hallitus yrittää saada oppivelvollisuuden nostettua 18 ikävuoteen. Sehän ei persuille käy, koska pitävät lukutaidottomista äänestäjistä.
Suurin osa näistä nuorista pitäisi siirtää peruskoulussa erityisopetukseen ja jättää tarvittaessa luokalleen, jotta heillä olisi aikaa ja mahdollisuus harjoittaa lukutaitoaan ja muita elämässä ja myöhemmissä opinnoissa tarvittavia perustaitoja. Ilman kunnollista pohjaa amis tai lukio on heille turhan haastava. Oppivelvollisuuden ulottaminen toisen asteen koulutukseen on heille karhunpalvelus, koska sen takia kunnat joutuu laittamaan paljon rahaa toisen asteen koulutuksen järjestämiseen kaikille. Se raha on jostain muusta pois. Olisi paljon parempi, jos kunnat velvotettaisiin järjestämään heikosti pärjääville lapsille ja nuorille kunnollista tukea peruskoulun aikana.
Oppivelvollisuus kestää jo nyt alaikäisillä peruskoulun loppuun asti. Jos peruskoulun päättötodistuksen saisi vasta sitten, kun lukutaito ja muut taidot on aidosti riittävällä tasolla, huonosti pärjäävät nuoret saisivat tasolleen sopivaa opetusta kunnes täyttäisivät 18.
Ei näin, vaan jokaisen pitäisi saada oikeaa tukea tavallisella luokalla. Vain vaikeimmat tapaukset johonkin erityisluokalle. Monella lukemisessa on joku tekninen ongelma, joka pitää selättää. Tai siihen löytää oikeat keinot.
Osa näistä heikoista nuorista tarvitsisi ihan oikeasti enemmän aikaa perusasioiden harjoitteluun. Nyt heitä tuupataan opettajien vastustuksesta huolimatta vaan koko ajan eteenpäin. Jos nuori ei kotona lue mitään, pitäisi koulussa olla aikaa harjoitella. Miksi luokan kertaamisesta on tehty peikko ja katastrofi. Vielä vanhempieni aikaan lähes kaikki kertasivat jonkun luokan, eikä sitä ihmetelty.
Näille lukutaidottomille toisen asteen pakollisuus ei ole mikään palvelus. Resurssit pitäisi panostaa peruskouluun eikä sieltä pitäisi ketään päästää pois ennen kuin on perusasiat kunnossa. Tähän tarvitaan erityisluokat takaisin.
opettajiksi pyrkiville annetaan 1v kestävä aivo pesu viher demari salaisessa paikassa. ennen se oli hämeenlinnassa. pitäisikö lapsia noihin kommari kouluihin lykätä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin lukutaito on muuten Itärajan ja Lapin kotimaisilla pojilla. Helsingissä tulokset ovat paremmat.
No tuota... nyt pitäisi erottaa kaksi asiaa. Lukutaito ja lukemisen ymmärtäminen. Pohjois- ja Itä-Suomen pojilla näyttäisi ongelmana olevan pikemminkin lukemisen ymmärtäminen, jolloin tekninen lukutaito on yleensä kunnossa, mutta ei oikein ymmärretä lukemaansa, etenkin jos kyseessä on pitkät ja monimutkaiset tekstit. Sen lukutaidon puuttuminen tarkoittaa ihan konkreettisesti sitä, että ei osata aakkosia, ei osata lukea edes teknisesti, ei osata kirjoittaa. Tätä sitten yritetään paikkailla esim. kuvakorteilla, jotka oikeastaan on tarkoitettu esim. pahasta dysleksiasta kärsivän viestintään.
Lukutaitoa kyllä mitataan nykyään testeillä, jossa luetaan teksti, jonka pohjalta vastataan kysymyksiin. On lähinnä yllättävää, että suomalaisilla pojilla Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Itä-Suomessa on niin kapea sanavarasto, että se vaikuttaa luetun ymmärtämiseen. Ei ymmärretä synonyymeja.
Työkaverini on kotoisin Lapista ja poikansa äidinkielen arvosana oli 6. Isä totesi tyyliin ihan turha aine, mihin sitä muka tarvii... eli asenne tulee jo kotoa.
Asenne tulee kotoa tai sitten taustalla on oikeasti jokin lukemisen vaikeus, esim. hyperleksia. Teksti, jonka pohjalta vastataan kysymyksiin, mittaa nimenomaan lukemisen ymmärtämistä. Tai sitten ei osata edes lukea tekstiä, koska ei osata aakkosia. Tällaistakin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten lukevien nuorten sanavarasto 70 000 sanaa vs 15 000 sanaa.
https://yle.fi/uutiset/3-8711651
Kiitos linkistä.
Lainaus tuosta linkistä;
"Peruskoulun luokanvalvojat sanovat, että lapsesta näkee heti, onko hänelle luettu tai lukeeko lapsi itse. Jos ei ole tottunut keskittymään hiljaa kirjaan, ei hän osaa istua tunnillakaan rauhassa. Pinna on lyhyt, kirjoittaminen kehnoa, eikä lapsi osaa perustella näkemyksiään."
Tuossa tulee hyvin esiin lukemisen tärkeys ajatteluun. Jos lapsi ei osaa perustella näkemyksiään, hänellä ei ole sanoja ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alaluokilla töissä. Tuntuu siltä (ja tuloksetkin näyttää saman), että nyt muutaman vuoden on oppilaiden taso ollut selkeästi heikompi kuin ennen. Esim. Moni 2.lk lukutaso on sellainen, että kauhistuttaa miten kolmosella? Ekaluokkalaisia on ollut, jotka ei osaa edes sanan lukemista keväällä, vain joitakin helppoja tavuja.
Mistä tämä sitten mahtaa johtua? Onko vika opetuksessa, lapsella on huonot kotiolot tai kenties lukihäiriö, jota ei huomata ajoissa?
Kyllä vika on oppilasaineksen romahdusmaisesta heikkenemisestä. Itsekin alakoulussa töissä joka vuosi tulee yhä heikommin kouluvalmiuksin varustettuja mukuloita kouluun. Siihen vielä lisätään, että 30% on ei kotoperäistä kamaa, niin soppa on valmis.
Siinä sitten liutetaan kirjaimia ja äänteitä pari ekaa luokkaa, ennenkuin hämmentävän iso osa oppii edes aakkoset.
Nämä suomen kieltä huonosti osaavat maahanmuuttajalapset voisi laittaa omalle luokalle, ja kun kielitaito on tarpeeksi hyvä niin sitten voisi taas palata kantasuomalaisten kanssa opiskelemaan.
No nykyään käydään vain vuoden verran valmistavaa luokkaa ja sitten siirrytään tavalliseen luokkaan. Tämä sen takia, että katsotaan, että suomenkieliset lapset tukevat sitä maahanmuuttajalasta ja integroituminen onnistuisi paremmin. Näin onkin, jos mamulapsia on 1-2. Jos heitä on enemmän, niin suomenkielisten kielitaito alkaa myös rappeutua. Aina tykätään sanoa, että kielitietoinen koulutus sopii kaikille, mutta kyllä se köyhentää ja heikentää suomenkielisten kielitaitoa, esim. ei ymmärretä mitä tarkoittaa opus, peti yms.
Tämä 1 vuosi valmistavalla luokalla koskee myös niitä, jotka muuttavat Suomeen esim. 12-vuotiaina eivätkä ole käyneet päivääkään koulua kotimaassaan. Näissä tapauksissa myös vanhemmat ovat usein lukutaidottomia. Minulla on tällainen oppilas nyt 7. luokalla. Häneen kulutetaan kohtuuton määrä koulun avustaja- ja ELA-resursseja, ja tulokset on luonnollisesti hyvin vaatimattomia. Ei ole kohtuullista kenellekään.
Mietin usein, että mitä näistä Suomeen tulevista lukutaidottomista teineistä / nuorista aikuisista tulee isona, todennäköisesti ikänsä tuilla eläviä suurpeeeheellisiä. Kestävyysvaje nousuun?
Totta. Mitä vanhempi on, sitä todennäköisemmin hyötyisi pidemmästä valmistavasta koulutuksesta. Tyypillistä on vielä, että tällaiset pojat oppivat yleensä äkkiä puhumaan suomen kieltä, mutta kirjoittaminen ja lukeminen tuottavat vaikeuksia. Tytöillä tilanne voi olla vielä pahempi, jos ei kulttuurin takia saa pitää mitään kontakteja suomenkielisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajilla ei ole aikaa lukemisen opettamiseen, kun monikulttuurisuuden ihannointiin menee leijonan osa resursseista. Toki kehopositiivisuuden ihannointi vie myös osan opetusajasta.
Vierailija kirjoitti:
Näille lukutaidottomille toisen asteen pakollisuus ei ole mikään palvelus. Resurssit pitäisi panostaa peruskouluun eikä sieltä pitäisi ketään päästää pois ennen kuin on perusasiat kunnossa. Tähän tarvitaan erityisluokat takaisin.
Niin, tämähän on mielenkiintoinen juttu. Toisen asteen oppilaitoksessa voidaan vielä tukea tällaista opiskelijaa, mutta työpaikalla oppiminen onkin sitten eri juttu. Ei hirveästi työnantajia nappaa kielitaidoton opiskelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alaluokilla töissä. Tuntuu siltä (ja tuloksetkin näyttää saman), että nyt muutaman vuoden on oppilaiden taso ollut selkeästi heikompi kuin ennen. Esim. Moni 2.lk lukutaso on sellainen, että kauhistuttaa miten kolmosella? Ekaluokkalaisia on ollut, jotka ei osaa edes sanan lukemista keväällä, vain joitakin helppoja tavuja.
Mistä tämä sitten mahtaa johtua? Onko vika opetuksessa, lapsella on huonot kotiolot tai kenties lukihäiriö, jota ei huomata ajoissa?
Kyllä vika on oppilasaineksen romahdusmaisesta heikkenemisestä. Itsekin alakoulussa töissä joka vuosi tulee yhä heikommin kouluvalmiuksin varustettuja mukuloita kouluun. Siihen vielä lisätään, että 30% on ei kotoperäistä kamaa, niin soppa on valmis.
Siinä sitten liutetaan kirjaimia ja äänteitä pari ekaa luokkaa, ennenkuin hämmentävän iso osa oppii edes aakkoset.
Nämä suomen kieltä huonosti osaavat maahanmuuttajalapset voisi laittaa omalle luokalle, ja kun kielitaito on tarpeeksi hyvä niin sitten voisi taas palata kantasuomalaisten kanssa opiskelemaan.
No nykyään käydään vain vuoden verran valmistavaa luokkaa ja sitten siirrytään tavalliseen luokkaan. Tämä sen takia, että katsotaan, että suomenkieliset lapset tukevat sitä maahanmuuttajalasta ja integroituminen onnistuisi paremmin. Näin onkin, jos mamulapsia on 1-2. Jos heitä on enemmän, niin suomenkielisten kielitaito alkaa myös rappeutua. Aina tykätään sanoa, että kielitietoinen koulutus sopii kaikille, mutta kyllä se köyhentää ja heikentää suomenkielisten kielitaitoa, esim. ei ymmärretä mitä tarkoittaa opus, peti yms.
Tämä 1 vuosi valmistavalla luokalla koskee myös niitä, jotka muuttavat Suomeen esim. 12-vuotiaina eivätkä ole käyneet päivääkään koulua kotimaassaan. Näissä tapauksissa myös vanhemmat ovat usein lukutaidottomia. Minulla on tällainen oppilas nyt 7. luokalla. Häneen kulutetaan kohtuuton määrä koulun avustaja- ja ELA-resursseja, ja tulokset on luonnollisesti hyvin vaatimattomia. Ei ole kohtuullista kenellekään.
Mietin usein, että mitä näistä Suomeen tulevista lukutaidottomista teineistä / nuorista aikuisista tulee isona, todennäköisesti ikänsä tuilla eläviä suurpeeeheellisiä. Kestävyysvaje nousuun?
En kyllä millään ymmärrä, mitä järkeä tuossa on. Se on tietysti järkevää, että nuoret koitetaan integroida nopeasti ikäistensä suomalaisten joukkoon esim. liikunnan ja taideaineiden tunneille. Moni kuitenkin hyötyisi paljon siitä, jos heille annettaisiin mahdollisuus opetella rauhassa perusasioita ja he siirtyisivät vähitellen muiden joukkoon sitä mukaa kun pohjatiedot saadaan riittävälle tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alaluokilla töissä. Tuntuu siltä (ja tuloksetkin näyttää saman), että nyt muutaman vuoden on oppilaiden taso ollut selkeästi heikompi kuin ennen. Esim. Moni 2.lk lukutaso on sellainen, että kauhistuttaa miten kolmosella? Ekaluokkalaisia on ollut, jotka ei osaa edes sanan lukemista keväällä, vain joitakin helppoja tavuja.
Mistä tämä sitten mahtaa johtua? Onko vika opetuksessa, lapsella on huonot kotiolot tai kenties lukihäiriö, jota ei huomata ajoissa?
Kyllä vika on oppilasaineksen romahdusmaisesta heikkenemisestä. Itsekin alakoulussa töissä joka vuosi tulee yhä heikommin kouluvalmiuksin varustettuja mukuloita kouluun. Siihen vielä lisätään, että 30% on ei kotoperäistä kamaa, niin soppa on valmis.
Siinä sitten liutetaan kirjaimia ja äänteitä pari ekaa luokkaa, ennenkuin hämmentävän iso osa oppii edes aakkoset.
Nämä suomen kieltä huonosti osaavat maahanmuuttajalapset voisi laittaa omalle luokalle, ja kun kielitaito on tarpeeksi hyvä niin sitten voisi taas palata kantasuomalaisten kanssa opiskelemaan.
No nykyään käydään vain vuoden verran valmistavaa luokkaa ja sitten siirrytään tavalliseen luokkaan. Tämä sen takia, että katsotaan, että suomenkieliset lapset tukevat sitä maahanmuuttajalasta ja integroituminen onnistuisi paremmin. Näin onkin, jos mamulapsia on 1-2. Jos heitä on enemmän, niin suomenkielisten kielitaito alkaa myös rappeutua. Aina tykätään sanoa, että kielitietoinen koulutus sopii kaikille, mutta kyllä se köyhentää ja heikentää suomenkielisten kielitaitoa, esim. ei ymmärretä mitä tarkoittaa opus, peti yms.
Tämä 1 vuosi valmistavalla luokalla koskee myös niitä, jotka muuttavat Suomeen esim. 12-vuotiaina eivätkä ole käyneet päivääkään koulua kotimaassaan. Näissä tapauksissa myös vanhemmat ovat usein lukutaidottomia. Minulla on tällainen oppilas nyt 7. luokalla. Häneen kulutetaan kohtuuton määrä koulun avustaja- ja ELA-resursseja, ja tulokset on luonnollisesti hyvin vaatimattomia. Ei ole kohtuullista kenellekään.
Mietin usein, että mitä näistä Suomeen tulevista lukutaidottomista teineistä / nuorista aikuisista tulee isona, todennäköisesti ikänsä tuilla eläviä suurpeeeheellisiä. Kestävyysvaje nousuun?
perskutatrollaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle tämä on uusi asia? Kun lukee tätäkin palstaa on täysin selvää ettei osalle porukkaa koulu maistunut.
Kertoo samalla myös ehkä heikosta peruskoulun opetuksesta.
Se kertoo siitä, että lukemisesta on tullut vanhanaikainen asia. Lapset joille luetaan, oppivat nopeasti itse lukemaan. Jos kotona ei lueta, se ei maistu koulussakaan. Meillä on valtava määrä lähes lukutaidottomia nuoria. Kotoa kun asiaa katsoo, sormi osoittaa kouluun ja samalla kolme sormea osoittaa osoittajaan (peukalo osoittaa samaan suuntaan kuin etusormi). Kaikki asiat mitkä kotona laiminlyödään kulkee lapsen mukana koko elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppivelvollisuuden jatkaminen 16-18 vuoteen ei poista tätä ongelmaa.
Vai luuletteko, että siellä lukiossa ja ammattikoulussa opetellaan peruskoulun jälkeen lukemaan ja kirjoittamaan?Mitä ne lukutaidottomat tekevät toisella asteella? Samaa kuin peruskoulussa, häiriköivät ja lintsaavat.
Olisi pitänyt palauttaa erityisluokat takaisin ja laittaa paukkuja eli rahaa koulupuolen alkupäähän.
Tämä on hyvä kirjoitus! Nämä pitää hoitaa heti alkuvaiheessa. Paljon tukiopetusta, jos muu ei auta. Lisävuodet täysin turhia ja liian myöhään.
Turhista aineista on pakko karsia huonojen oppilaiden kohdalla. Perusasiat täytyy ensin olla kunnossa.
Perusasiat pitäisi opettaa kotona, ennen koulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin lukutaito on muuten Itärajan ja Lapin kotimaisilla pojilla. Helsingissä tulokset ovat paremmat.
No tuota... nyt pitäisi erottaa kaksi asiaa. Lukutaito ja lukemisen ymmärtäminen. Pohjois- ja Itä-Suomen pojilla näyttäisi ongelmana olevan pikemminkin lukemisen ymmärtäminen, jolloin tekninen lukutaito on yleensä kunnossa, mutta ei oikein ymmärretä lukemaansa, etenkin jos kyseessä on pitkät ja monimutkaiset tekstit. Sen lukutaidon puuttuminen tarkoittaa ihan konkreettisesti sitä, että ei osata aakkosia, ei osata lukea edes teknisesti, ei osata kirjoittaa. Tätä sitten yritetään paikkailla esim. kuvakorteilla, jotka oikeastaan on tarkoitettu esim. pahasta dysleksiasta kärsivän viestintään.
Lukutaitoa kyllä mitataan nykyään testeillä, jossa luetaan teksti, jonka pohjalta vastataan kysymyksiin. On lähinnä yllättävää, että suomalaisilla pojilla Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Itä-Suomessa on niin kapea sanavarasto, että se vaikuttaa luetun ymmärtämiseen. Ei ymmärretä synonyymeja.
Työkaverini on kotoisin Lapista ja poikansa äidinkielen arvosana oli 6. Isä totesi tyyliin ihan turha aine, mihin sitä muka tarvii... eli asenne tulee jo kotoa.Asenne tulee kotoa tai sitten taustalla on oikeasti jokin lukemisen vaikeus, esim. hyperleksia. Teksti, jonka pohjalta vastataan kysymyksiin, mittaa nimenomaan lukemisen ymmärtämistä. Tai sitten ei osata edes lukea tekstiä, koska ei osata aakkosia. Tällaistakin on.
Juuri näin, omallani on vaikea oppimisen vaikeus ja siihen ei tosiaan auttanut se, että väkisin yritettiin tehdä läksyjä ja lukea. Pikkuhiljaa iän myötä oppinut lukemaan ja kirjoittamaan esim. tekstiviestien kautta ja lukemalla itseään kiinnostavia uutisia netistä. Muita asioita oppii sitä mukaa, kun eteen tulee niitä elämän käytännön asioita, jotka sitten tehdään yhdessä ja kerrotaannmitä ja miksi. Elämässä ei ole koskaan myöhäistä oppia uusia asioita, valmis paketti ei tarvii olla joidenkin koulukypsyysmittareiden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Opettajilla ei ole aikaa lukemisen opettamiseen, kun monikulttuurisuuden ihannointiin menee leijonan osa resursseista. Toki kehopositiivisuuden ihannointi vie myös osan opetusajasta.
Lapissa? Pohjois-Pohjanmaalla? Itä-Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
Huonoin lukutaito on muuten Itärajan ja Lapin kotimaisilla pojilla. Helsingissä tulokset ovat paremmat.
Se on se ympäristö. Miten ne lapset oppisivat tai edes ottamaan opintoja tosissaan? Harva syrjäseudun aikuiset mies lukee kirjoja tai ylipäätään ymmärtää lukemaansa. Sen verran tarvitsevat lukutaitoa, että saavat metsästyskortin suoritettua. Tiedän, sillä olen kotoisin pienestä tuppukylästä, jossa asenteet on hyvin ahdasmieliset. Pojat kasvatetaan ns. perinteisesti rassaamaan autoja ja kulkemaan metsällä.
Suomessa ADHD löytyy liki 3-6% kansalaisista mikä saattaa selittää ongelmaa, nykyäänhän tuota tuskin edes huomaan sillä opettajilla on muutakin tekemistä sillä luokkakoot ovat isot, sitten vielä avokonttorimaiset luokat tuohon päälle, niin varmana menee huomaamatta kaikenlaiset ongelmat mitkä voitaisiin hoitaa lääkityksellä.
Jos ADHD jatkuu hoitamatta aikuisiällä on työttömyys ja köyhyys melko varmasti tulevaisuutta. Muista ongelmista puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Hurja luku tuo 6000. Minusta jo 60 olisi käsittämätön luku Suomessa.
Jos vuodessa 6000, laskekaa huviksenne mikä luku on kymmenessä vuodessa.
!!??
Yli 10% vuosiluokasta! On oikeasti järkyttävän suuri luku. Länsimainen hyvinvointivaltio, jossa on kohta selvästi näkyvä lukutaidottomuus.
Ja noikin vaatimukset on suunnilleen toimistoassarin hommiin.