Peruskoulun päättää joka vuosi noin 6000 nuorta, joiden lukutaito ei ole riittävän hyvä yhteiskunnassa toimimiseen

Olematonta lukutaitoa ei yläkoulun äidinkielen tunneilla enää paikata. Lukutaitoa vaaditaan kaikissa oppiaineissa ja syrjäytyminen on selviö, jos ei osaa, pysty eikä halua lukea mitään

17v tyttäreni, ns eliittilukiolainen, totesi tästä ideasta luettuaan ensimmäisen kerran:

"Vaikka niitä joitakin ysillä olleita tapauksia istutettaisiin koulussa parikymppisiksi asti, he ovat jo menetettyjä tapauksia. Siksi että viimeistään neljännellä luokalla olisi pitänyt puuttua siihen mitä sana 'ei' tarkoittaa..."

Aika hyvin vasta lukiolaiselta, mutta ilmeisesti liian vaikeaa ministerin ymmärrettäväksi.

Oppikirjoissa on siirrytty kohti selkokirjoitusta ja runsasta kuvitusta ja kappaleiden kuuntelua opettajan aineistosta. Monelle jo yhden kappaleen lukeminen oppikirjasta on mahdotonta ja tilanne huononee vuosi vuodelta. Heikot lukijat huonontunvat entisestään ja hyvien lukijoiden osuus pienenee. 10 vuoden päästä voi aidosti lukutaitoisia olla selvä vähemmistö yläluokkien lopussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alaluokilla töissä. Tuntuu siltä (ja tuloksetkin näyttää saman), että nyt muutaman vuoden on oppilaiden taso ollut selkeästi heikompi kuin ennen. Esim. Moni 2.lk lukutaso on sellainen, että kauhistuttaa miten kolmosella? Ekaluokkalaisia on ollut, jotka ei osaa edes sanan lukemista keväällä, vain joitakin helppoja tavuja.

Mistä tämä sitten mahtaa johtua? Onko vika opetuksessa, lapsella on huonot kotiolot tai kenties lukihäiriö, jota ei huomata ajoissa?

Kyllä vika on oppilasaineksen romahdusmaisesta heikkenemisestä. Itsekin alakoulussa töissä joka vuosi tulee yhä heikommin kouluvalmiuksin varustettuja mukuloita kouluun. Siihen vielä lisätään, että 30% on ei kotoperäistä kamaa, niin soppa on valmis.

Siinä sitten liutetaan kirjaimia ja äänteitä pari ekaa luokkaa, ennenkuin hämmentävän iso osa oppii edes aakkoset.

Nämä suomen kieltä huonosti osaavat maahanmuuttajalapset voisi laittaa omalle luokalle, ja kun kielitaito on tarpeeksi hyvä niin sitten voisi taas palata kantasuomalaisten kanssa opiskelemaan.

No nykyään käydään vain vuoden verran valmistavaa luokkaa ja sitten siirrytään tavalliseen luokkaan. Tämä sen takia, että katsotaan, että suomenkieliset lapset tukevat sitä maahanmuuttajalasta ja integroituminen onnistuisi paremmin. Näin onkin, jos mamulapsia on 1-2. Jos heitä on enemmän, niin suomenkielisten kielitaito alkaa myös rappeutua. Aina tykätään sanoa, että kielitietoinen koulutus sopii kaikille, mutta kyllä se köyhentää ja heikentää suomenkielisten kielitaitoa, esim. ei ymmärretä mitä tarkoittaa opus, peti yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja "koronahysteerikot" vain huutavat, kuinka koulut pitäisi laittaa etäopetukseen!

Todellisuudessa taitaa näillä ns. hysteerikoilla olla kyse vain kouluhaluttomuudesta. Ovat varmaan niitä, jotka itse aikoinaan lintsailivat säännöllisesti koulusta, niin yrittävät nyt oikeuttaa sen muillekin.

Kuinka paljon nuorten lukutaidon on hyväksyttävää heidän mielestään vielä huonontua?

WHO:kin on sanonut, että koronasta huolimatta koulut on pyrittävä pitämään auki viimeiseen asti ja lasten koulunkäynti on turvattava.

Sellaiset, jotka opiskelevat koulussa opiskelevat myös kotona etäopetuksessa.

Vanhemmat voivat katsoa peiliin lukutaidon suhteen. Minkä verran he lukevat itse ja minkä verran lapselle on luettu ääneen.

Erinomainen pointti tuossa lukutaitoasiassa. Kun lukutaito vähenee, ajattelukyky vähenee. Jos ei ole sanoja, millä ajatella, ihmisestä tulee vaistoilla toimiva eläin. Lähes kaikilla on älypuhelin kourassa, lähes koko ajan. Kuinka paljon lukutaitoa tarvitaan lyhyitä someviestejä tulkitsemaan, tai kirjoittamaan? Pienillä lapsillakin on älypuhelin kädessä, lähes koko ajan. He todennäköisesti pelaavat jotain peliä.

Älypuhelin on loistava keksintö ihmiskunnan muuttamisessa laumasieluisiksi lampaiksi.

Ei tästä kaikesta voi pelkästään älypuhelimia riittää. Monella lapsella ja myös aikuisella on älypuhelin, silti he osaavat lukea ja kirjoittaa.

Edes nettiä ja tietokonepelejä ei voi syyttää lukutaidottomuudesta vaikka sitäkin moni tekee. Esim. veljeni ja hänen kaverinsa pelasivat lapsina jatkuvasti eri pelejä tietokoneella, ja silti kaikki menestyivät ihan hyvin koulussa. Veljeni opiskelee nykyään lääkäriksi.

Eihän mikään asia koskaan koske kaikkia, tai kaikkea. Jos parempaa selitystä lukutaidottomuudelle ja tietämättömyydelle ei ole, pysyn kannassani. Ennen lapset lukivat kirjoja, eli he osasivat lukea jo ennen koulun alkamista. Minä opin lukemaan 4 vuotiaana Aku Ankoista (hyvää suomen kieltä, ainakin silloin) ja ennen koulun alkamista olin lukenut satoja kirjoja.

Ne muinaiset tietokonepelit eivät olleet kädessä koko ajan. Ne on ihan eri asia. Silloin tehtiin muutakin, kuin nykyään, kun älypuhelin on kädessä koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonoin lukutaito on muuten Itärajan ja Lapin kotimaisilla pojilla. Helsingissä tulokset ovat paremmat.

No tuota... nyt pitäisi erottaa kaksi asiaa. Lukutaito ja lukemisen ymmärtäminen. Pohjois- ja Itä-Suomen pojilla näyttäisi ongelmana olevan pikemminkin lukemisen ymmärtäminen, jolloin tekninen lukutaito on yleensä kunnossa, mutta ei oikein ymmärretä lukemaansa, etenkin jos kyseessä on pitkät ja monimutkaiset tekstit. Sen lukutaidon puuttuminen tarkoittaa ihan konkreettisesti sitä, että ei osata aakkosia, ei osata lukea edes teknisesti, ei osata kirjoittaa. Tätä sitten yritetään paikkailla esim. kuvakorteilla, jotka oikeastaan on tarkoitettu esim. pahasta dysleksiasta kärsivän viestintään.

Lukutaitoa kyllä mitataan nykyään testeillä, jossa luetaan teksti, jonka pohjalta vastataan kysymyksiin. On lähinnä yllättävää, että suomalaisilla pojilla Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Itä-Suomessa on niin kapea sanavarasto, että se vaikuttaa luetun ymmärtämiseen. Ei ymmärretä synonyymeja.

Työkaverini on kotoisin Lapista ja poikansa äidinkielen arvosana oli 6. Isä totesi tyyliin ihan turha aine, mihin sitä muka tarvii... eli asenne tulee jo kotoa.

Mä näen sen puolikielisyyden jo päiväkodissa. Eskarista lähtee kouluun paljon oppilaita jotka eivät ymmärrä riittävästi suomea hallitakseen edes eskarin oppeja. Sama jatkuu koulussa jos vapaa-aika ollaan tekemisissä vain oman äidinkielen kanssa. Pelkkä 20h kouluviikko ei riitä suomen kielen kehittymiseen vaan tarvitaan suomea puhuvia kavereita ja harrastuksia joissa puhutaan suomea. Kaikki perheet eivät kannusta tähän.

Päiväkodissa emme saa vaatia puhumaan suomea joten nämä muun kieliset leikkivät keskenään ja puhuvat omaa äidinkieltään. Eipä siinä juuri suomi kehity.

Kuinka monen lapsen kotona isä ja äiti lukevat edes lehtiä, puhumattakaan tietokirjoista ja romaaneista?! Veikkaanpa, että lukeminen polarisoituu jo ennestään hyvin voiviin ja kulttuurimyönteisiin perheisiin. Muissa on tabletit ja koneet kädessä taaperosta asti. Lukemaan ei opi kuin lukemalla. Äänikirja ei ole lukemista. Ennen vanhaan tuli sanomalehti maaseudulla lähes joka taloon. Mikä on tilanne nyt?

Kai sitä on lukutaidoton, jos ei osaa suomen kieltä ylipäätään missään muodossa. Tämän sanominen on tietysti tabu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja "koronahysteerikot" vain huutavat, kuinka koulut pitäisi laittaa etäopetukseen!

Todellisuudessa taitaa näillä ns. hysteerikoilla olla kyse vain kouluhaluttomuudesta. Ovat varmaan niitä, jotka itse aikoinaan lintsailivat säännöllisesti koulusta, niin yrittävät nyt oikeuttaa sen muillekin.

Kuinka paljon nuorten lukutaidon on hyväksyttävää heidän mielestään vielä huonontua?

WHO:kin on sanonut, että koronasta huolimatta koulut on pyrittävä pitämään auki viimeiseen asti ja lasten koulunkäynti on turvattava.

Sellaiset, jotka opiskelevat koulussa opiskelevat myös kotona etäopetuksessa.

Vanhemmat voivat katsoa peiliin lukutaidon suhteen. Minkä verran he lukevat itse ja minkä verran lapselle on luettu ääneen.

Erinomainen pointti tuossa lukutaitoasiassa. Kun lukutaito vähenee, ajattelukyky vähenee. Jos ei ole sanoja, millä ajatella, ihmisestä tulee vaistoilla toimiva eläin. Lähes kaikilla on älypuhelin kourassa, lähes koko ajan. Kuinka paljon lukutaitoa tarvitaan lyhyitä someviestejä tulkitsemaan, tai kirjoittamaan? Pienillä lapsillakin on älypuhelin kädessä, lähes koko ajan. He todennäköisesti pelaavat jotain peliä.

Älypuhelin on loistava keksintö ihmiskunnan muuttamisessa laumasieluisiksi lampaiksi.

Ei tästä kaikesta voi pelkästään älypuhelimia riittää. Monella lapsella ja myös aikuisella on älypuhelin, silti he osaavat lukea ja kirjoittaa.

Edes nettiä ja tietokonepelejä ei voi syyttää lukutaidottomuudesta vaikka sitäkin moni tekee. Esim. veljeni ja hänen kaverinsa pelasivat lapsina jatkuvasti eri pelejä tietokoneella, ja silti kaikki menestyivät ihan hyvin koulussa. Veljeni opiskelee nykyään lääkäriksi.

Eihän mikään asia koskaan koske kaikkia, tai kaikkea. Jos parempaa selitystä lukutaidottomuudelle ja tietämättömyydelle ei ole, pysyn kannassani. Ennen lapset lukivat kirjoja, eli he osasivat lukea jo ennen koulun alkamista. Minä opin lukemaan 4 vuotiaana Aku Ankoista (hyvää suomen kieltä, ainakin silloin) ja ennen koulun alkamista olin lukenut satoja kirjoja.

Ne muinaiset tietokonepelit eivät olleet kädessä koko ajan. Ne on ihan eri asia. Silloin tehtiin muutakin, kuin nykyään, kun älypuhelin on kädessä koko ajan.

Tyttäreni oppi lukemaan 1. luokan syyslomaan mennessä ja sai nopeasti kiinni jo aikaisemmin lukemaan oppineet. Luimme hänelle paljon jo vauvasta lähtien. Ei ole vieläkään lukenut satoja kirjoja. Koulussa pärjää mainiosti peruskoulun päättötodistuksen ka oli 9,5.

Minulla on melkein lukutaidoton hyvin pärjään lapsi. Hänen luetun ymmärtäminen on hyvä ja muisti. Tekninen lukeminen ja kirjoittaminen tökkii pahasti tietyn kehitysvamman takia. Koska hän pärjää peruskoulussa hyvin ja on kiltisti, tukea on todella vaikea saada. Sitä on vain paperilla. Hänen papereillaan on saatu a"apuope", joka kuitenkin toimii muiden kanssa. Niiden joiden koulumenestys on huono ja joiden käytös häiritsevää. Kouluissa ei ilmeisesti ole resursseja auttaa oppimisvaikeuksissa. Se hyvä muisti ei auta koko ikää. Vaatimukset eivät lisää tukea, paitsi paperilla. Koulussa on monia, joilla ei ole yhtä vahvaa tukea tai kouluun päin aktiivisia kotijoukkoja.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on oppilaita, jotka eivät tiedä ihan tavallisia suomenkielen sanoja. He eivät jaksa lukea yli 10 rivin mittaista tekstiä, eivätkä ymmärrä lukemaansa kunnolla. Heitä yhdistää se, ettei kotona tai muuten vapaa-ajalla lueta yhtään mitään. Ei edes televisio-ohjelmien tekstityksiä, joilla ennen harjoiteltiin lukeminen.

Minä opin aikoinaan englannin kielen television amerikkalaisista elokuvista. Luin tekstistä vain ne sanat mitä en osannut. Koulussa opettaja kysyi, kuinka kauan olen asunut englannissa, kun osaan niin hyvin kieltä. Vastasin, että en ole koskaan edes käynyt englannissa ja kerroin noista elokuvista. Hän oli hyvin hämmästynyt siitä, miten olen kielen oppinut, mutta hetken mietittyään hän ymmärsi, että niinkin voi oppia. Ja samalla opin myös oikean amerikkalaisen ääntämisen, mutta se kelpasi opettajalle.

Opetan itärajalla. Heikot lukijat ovat yleensä niitä, joiden vanhemmat ovat asuneet tällä paikkakunnalla satojen vuosien ajan. Tai sitten niitä, joille kotikuntani on kahdeksas asuinpaikka.

Vanhempien m-tautaisuudella näyttäisi olevan positiivinen vaikutus oppimistuloksiin. Ainakin omien oppilaideni joukossa.

Jokaisella luokalla on useampi sellainen nuori, jolle työelämässä pärjääminen tulee olemaan hyvin vaikeaa. Kovasti yritämme auttaa ja tukea, mutta nuori ei yleensä tätä tukea tai apua halua. He haluavat "syrjäytyä rauhassa!"

Amiksen teoriaopena tullut huomattua tämä ja karusti. Suuri osa ei edes pysty ymmärtämään yksinkertaisimpiakaan tehtävänantoja. Puolen sivun tekstin lukeminen (saati kirjoittaminen) on täysin mahdotonta. Eivät erota virkkeiden rajoja, eivät osaa merkitä pisteitä tai isoja alkukirjaimia. Pilkuista tai yhdyssanoista puhumattakaan. Kaikki materiaalit pitäisi muokata selkosuomeksi ja kuvittaa. Ja puhun nyt siis ihan kantasuomalaisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja "koronahysteerikot" vain huutavat, kuinka koulut pitäisi laittaa etäopetukseen!

Todellisuudessa taitaa näillä ns. hysteerikoilla olla kyse vain kouluhaluttomuudesta. Ovat varmaan niitä, jotka itse aikoinaan lintsailivat säännöllisesti koulusta, niin yrittävät nyt oikeuttaa sen muillekin.

Kuinka paljon nuorten lukutaidon on hyväksyttävää heidän mielestään vielä huonontua?

WHO:kin on sanonut, että koronasta huolimatta koulut on pyrittävä pitämään auki viimeiseen asti ja lasten koulunkäynti on turvattava.

Sellaiset, jotka opiskelevat koulussa opiskelevat myös kotona etäopetuksessa.

Vanhemmat voivat katsoa peiliin lukutaidon suhteen. Minkä verran he lukevat itse ja minkä verran lapselle on luettu ääneen.

Erinomainen pointti tuossa lukutaitoasiassa. Kun lukutaito vähenee, ajattelukyky vähenee. Jos ei ole sanoja, millä ajatella, ihmisestä tulee vaistoilla toimiva eläin. Lähes kaikilla on älypuhelin kourassa, lähes koko ajan. Kuinka paljon lukutaitoa tarvitaan lyhyitä someviestejä tulkitsemaan, tai kirjoittamaan? Pienillä lapsillakin on älypuhelin kädessä, lähes koko ajan. He todennäköisesti pelaavat jotain peliä.

Älypuhelin on loistava keksintö ihmiskunnan muuttamisessa laumasieluisiksi lampaiksi.

Ei tästä kaikesta voi pelkästään älypuhelimia riittää. Monella lapsella ja myös aikuisella on älypuhelin, silti he osaavat lukea ja kirjoittaa.

Edes nettiä ja tietokonepelejä ei voi syyttää lukutaidottomuudesta vaikka sitäkin moni tekee. Esim. veljeni ja hänen kaverinsa pelasivat lapsina jatkuvasti eri pelejä tietokoneella, ja silti kaikki menestyivät ihan hyvin koulussa. Veljeni opiskelee nykyään lääkäriksi.

Eihän mikään asia koskaan koske kaikkia, tai kaikkea. Jos parempaa selitystä lukutaidottomuudelle ja tietämättömyydelle ei ole, pysyn kannassani. Ennen lapset lukivat kirjoja, eli he osasivat lukea jo ennen koulun alkamista. Minä opin lukemaan 4 vuotiaana Aku Ankoista (hyvää suomen kieltä, ainakin silloin) ja ennen koulun alkamista olin lukenut satoja kirjoja.

Ne muinaiset tietokonepelit eivät olleet kädessä koko ajan. Ne on ihan eri asia. Silloin tehtiin muutakin, kuin nykyään, kun älypuhelin on kädessä koko ajan.

Tyttäreni oppi lukemaan 1. luokan syyslomaan mennessä ja sai nopeasti kiinni jo aikaisemmin lukemaan oppineet. Luimme hänelle paljon jo vauvasta lähtien. Ei ole vieläkään lukenut satoja kirjoja. Koulussa pärjää mainiosti peruskoulun päättötodistuksen ka oli 9,5.

Tuo on hieno asia ja se korostaa lukemisen tärkeyttä. Minä opin siitä, kun hoitotäti kuljetti sormea tekstillä, eli näin koko ajan sanat ja hän puhumalla ne sanat opin mitä ne tarkoittaa. Painoin vain mieleen minkä näköinen sana mitäkin tarkoittaa. Puheen/katseen kautta oppimista.

aivan perseestä uudistukset jo 5v eskariin ja 18v ulos eiköhän ole aika tunnustaa että ruotsista apinoitu perus koulu kokeilu on aikansa elänyt sillä vaan pilattiin 27 suku polvea tietenkin viher punikki äippä on kosteena kun adh joni-jenna on koulussa muita kiusaamassa

Suomalaisten lukevien nuorten sanavarasto 70 000 sanaa vs 15 000 sanaa.

https://yle.fi/uutiset/3-8711651

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy, miksi hallitus yrittää saada oppivelvollisuuden nostettua 18 ikävuoteen. Sehän ei persuille käy, koska pitävät lukutaidottomista äänestäjistä.

Suurin osa näistä nuorista pitäisi siirtää peruskoulussa erityisopetukseen ja jättää tarvittaessa luokalleen, jotta heillä olisi aikaa ja mahdollisuus harjoittaa lukutaitoaan ja muita elämässä ja myöhemmissä opinnoissa tarvittavia perustaitoja. Ilman kunnollista pohjaa amis tai lukio on heille turhan haastava. Oppivelvollisuuden ulottaminen toisen asteen koulutukseen on heille karhunpalvelus, koska sen takia kunnat joutuu laittamaan paljon rahaa toisen asteen koulutuksen järjestämiseen kaikille. Se raha on jostain muusta pois. Olisi paljon parempi, jos kunnat velvotettaisiin järjestämään heikosti pärjääville lapsille ja nuorille kunnollista tukea peruskoulun aikana. 

Oppivelvollisuus kestää jo nyt alaikäisillä peruskoulun loppuun asti. Jos peruskoulun päättötodistuksen saisi vasta sitten, kun lukutaito ja muut taidot on aidosti riittävällä tasolla, huonosti pärjäävät nuoret saisivat tasolleen sopivaa opetusta kunnes täyttäisivät 18. 

Vierailija kirjoitti:

On ollut kauan nähtävissä tämä kehitys. Meillä ei kohta ole tarpeeksi osaavaa väkeä työtehtäviin. Maan taso laskee, takana loistava tulevaisuus. Tämä on surullista.

Mihin tehtäviin? Eihän täällä kohta ole muutenkaan enää töitä kuin lähihoitajille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy, miksi hallitus yrittää saada oppivelvollisuuden nostettua 18 ikävuoteen. Sehän ei persuille käy, koska pitävät lukutaidottomista äänestäjistä.

Suurin osa näistä nuorista pitäisi siirtää peruskoulussa erityisopetukseen ja jättää tarvittaessa luokalleen, jotta heillä olisi aikaa ja mahdollisuus harjoittaa lukutaitoaan ja muita elämässä ja myöhemmissä opinnoissa tarvittavia perustaitoja. Ilman kunnollista pohjaa amis tai lukio on heille turhan haastava. Oppivelvollisuuden ulottaminen toisen asteen koulutukseen on heille karhunpalvelus, koska sen takia kunnat joutuu laittamaan paljon rahaa toisen asteen koulutuksen järjestämiseen kaikille. Se raha on jostain muusta pois. Olisi paljon parempi, jos kunnat velvotettaisiin järjestämään heikosti pärjääville lapsille ja nuorille kunnollista tukea peruskoulun aikana. 

Oppivelvollisuus kestää jo nyt alaikäisillä peruskoulun loppuun asti. Jos peruskoulun päättötodistuksen saisi vasta sitten, kun lukutaito ja muut taidot on aidosti riittävällä tasolla, huonosti pärjäävät nuoret saisivat tasolleen sopivaa opetusta kunnes täyttäisivät 18. 

Ei näin, vaan jokaisen pitäisi saada oikeaa tukea tavallisella luokalla. Vain vaikeimmat tapaukset johonkin erityisluokalle. Monella lukemisessa on joku tekninen ongelma, joka pitää selättää. Tai siihen löytää oikeat keinot.