Seurustelisitko ihmisen kanssa joka on tuomittu taposta?

En en myöskään muusta väkivaltateosta tuomitun kanssa.

Ansaitsee tietenkin toisen mahdollisuuden, mutta kysymyksesi yhdessä otsikkosi kanssa saa miettimään että tarkoitiko kenties että jos on tap

panut edellisen kumppaninsa, ansaitseeko mahdollisuuden uuden kumppanin kanssa?

En, koska en pystyisi olla hänelle minkäänlainen tuki, kun käy läpi tätä asiaa. Ei siis olisi normaali, vastavuoroinen ihmissuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan siinä tapauksessa että olisi tullut vankilassa uskoon ja pysynyt uskossa vielä siviilissäkin, muussa tapauksessa uusintariski väkivaltatekoihin aika korkea

Tuommoisesta pysyisin mahdollisimman kaukana. Paljon varmempaa merkkiä äärimmäisestä raukkamaisuudesta ja itsekeskeisyydestä saa hakea eikä ihan heti löydä.

Mitä raukkamaista on siinä että laittaa toivonsa Jumalaan, katuu tekojaan ja tahtoo tehdä parannuksen synneistään? Ja pysyy sillä tiellä. Mun mielestä täysi vastakohta raukkamaisuudelle ja itsekeskeisyydelle.

Henkirikosta ei voi sovittaa mitenkään (paitsi juridisessa mielessä). Jumalasta ei ole mitään merkkiä missään. Yhtä hyvin voisi sanoa että naapurin ripulilätäkön perusteella olen nyt virheetön ja kaikki on anteeksi annettu.

Ei se tietenkään sovita tekoa tekijän ja uhrin/omaisten välillä, sieltä voi olla turha odottaa anteeksiantoa. Mutta ei ole olemassa niin suurta syntiä, ettei Jeesuksen ristinkuolema sitä sovittaisi. Eikä uskovainen ihminenkään ole koskaan virheetön tai synnitön, ennen kuin vasta taivaassa.

Voisin, ehkä hän tois haudalleni myös kukkia.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Jännittävää!

Tämä ja ihan silkasta uteliaisuudesta + se fiilis että siinä on jotain niin oikeaa.

Ja kyllä lähes jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden, tietysti täytyy katsoa vähän tapauskohtaisesti, jos esim itsepuolustusta tai jotain siihen rinnastettavaa.

Parhaan rakastajattaren saa linnakundista. Eikä ole mikään provo, täysi fakta.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihastunut ihmiseen joka on tuomittu aikaisemmin vakavasta henkirikoksesta. Jokin hänessä vetää puoleensa ja osaa olla erittäin ihanakin. Silti järki käskee perääntymään ja tietyllä tapaa pelkään häntä. En ole uskaltanut vielä tavata koska on herännyt ajatuksia mitä hän voisi minulle suuttuessaan tehdä. Silti kaikki pelot ja epäilykset kaikkoaa kun juttelen hänen kanssaan. Ristiriitaista.

Mielestäni sinun kannattaisi rohkeasti olla häneen yhteydessä! Ehkäpä rakkautesi parantaa hänet. Mene mene!

Vierailija kirjoitti:

Eikö jostain liikenne erheestäkin voi olla tuomiona tappo? Itsekin hakisin tarvittaessa oikeutta itse, jos tuomari ei sitä tarjoaisi. Eli riippuu teosta, syystä ja kohteesta.

Liikenteessä tapahtuvat kuolemat menevät yleensä kuolemantuottamusten (lievä, normimuotoinen tai törkeä) alle. Tapossa tuomion vaatimuksena on tarkoituksellinen hengen vieminen. Eli vahingoista/virheistä ei saa tappotuomiota.

Seurustelisinko ihmisen kanssa joka on tuomittu taposta? Mutta lähes kuten kaikki asiat mistä ei ole tarpeeksi tietoa tai taustoja selvillä, niin riippuu hyvin paljon olosuhteista mistä tuomio on tullut.

Jos hän olisi syyllistynyt tekoon esim. suojellessaan puolisoaan tai lastaan vakavalta väkivallalta tai puolustautuessaan uhattuna niin mahdollisesti tämä voisi olla teon "oikeuttava" seikka. Toisaalta tappo viittaa myös siihen että tekoa ei ole suunniteltu tai harkittu kuten murha on, eli hän on toiminut hetken mielijohteesta. Se voi viitata äkkipikaiseen, arvaamattomaan ja mahdollisesti väkivaltaiseen luonteeseen.

En ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan siinä tapauksessa että olisi tullut vankilassa uskoon ja pysynyt uskossa vielä siviilissäkin, muussa tapauksessa uusintariski väkivaltatekoihin aika korkea

Et ole onneksesi tainnut törmätä näihin kuvotuksiin.

Tunnen muutaman ja ihania ihmisiä ovat nykyään. Tarkoitan sellaisia jotka ovat aidosti uskossa ja antaneet elämänsä Jeesukselle ja katuvat tekoaan. En sellaisia, jotka linnassa ollessaan väittävät olevansa uskossa ja vapauduttuaan jatkavat samaan malliin kuin ennenkin ja unohtavat uskonsa.

Miksi eivät olleet aiemminkin, kun kerran siihen pystyvät.

No, ehkä vähän huono sanavalinta. Mutta uskoontulo muuttaa ihmistä ja kaikki kovuus, katkeruus, kateus ym väistyy ja tilalle tulee iloa, rakkautta, rauhaa ja välittämistä ym.

Riippuu tilanteesta. Joskus epätoivoiset tilanteet voivat johtaa tarkoitukselliseen hengen riistoon, kuten äärimmilleen vietävä itsepuolustus, kun hyökkääjä ei peräänny millään keinolla. Tyttären tuleminen raiskatuksi voi aiheuttaa vanhemmissa "pimenemisen" ja voi johtaa tahalliseen hengen riistämiseen raiskaajalta. Voin kuvitella montakin tilannetta, missä normaali suht tasapainoinen ihminen joutuu tappamaan tai ei vain kestä tapettavan tekoa ja tappaa sen vuoksi. Jonkun satunnaisen ohikulkijan puukottamista esimerkiksi en ymmärtäisi lainkaan ja tällaisen ihmisen kanssa en voisi seurustella.

Kuolemantuottamukseen syyllistyneen kanssa useimmiten voisinkin seurustella. Tappoon syyllistyneen kanssa ehkä. Murhaajan kanssa en varmastikaan ikinä.

En seurustelisi. En pysty ymmärtämään, miten kukaan katsoo oikeudekseen päättää toisen ihmisen ainutkertaisen elämän. Tuollaisen teon toteuttanut ihminen on mielestäni rikki niin perustavanlaatuisella tavalla, etten minä halua olla koskaan missään tekemisissä hänen kaltaistensa kanssa.

Miksi helvetissä seurustelisin, kun tarjolla on normaalejakin ihmisiä? Outo kysymys.

No jos olisi tappanut tai murhannut jonkun rakkaansa raiskaajan tai surmaajan, niin sitten kyllä.

Sellaiseen ihmiseen saattaisin myös ihastua, joka vaikkapa valvomisen aiheuttaman psykoosin aikana olisi tappanut jonkun (siis tietämättä mitä oikeasti tekee), mutta sittemmin tervehtynyt. Käytännössä en kuitenkaan uskaltaisi aloittaa parisuhdetta uusimisriskin takia.

Riippuu tosiaan tapauksen yksityiskohdista. Rikosnimike ei aina kerro kaikkea. Mutta jos oli kyseessä joku tavan suomalainen känninen päähänpisto, niin ei kiitos. Liian kova riski, en kaipaa sellaista elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu. Jos olisi vaikka tappanut lapsensa raiskaajan/murhaajan niin minusta ymmärrettävää. Voiko taposta saada tuomion jos vaikka roska-autolla vahingossa pakittaa jonkun päälle? Mutta normitappo niin en.

Tuo olisi kuolemantuottamus.

Vierailija kirjoitti:

oon ihmetellyt todella paljon kun eräs vanha tuttu joka sattumanvaraisesti valitsi uhrinsa ja puukotti tämän kuoliaaksi niin vapauduttuaan naisia on riittänyt jonoksi asti, ehkä ulkonäöllä jotain tekemistä asian kanssa mutta silti...

Miten olet voinut välttyä lukemasta taustoja tuollaisen takana? Siitähän on ollut lukuisia artikkeleita ja googlaamalla löytyy myös. Eli usein syynä ovat psykologiset vinoumat eli naiset, joilla on vaikka lapsuudessa kiintymyssuhteessa ongelmia tai ongelmallinen koti, hakeutuvat potentiaalisesti ongelmallisiin suhteisiin koska ovat tottuneet hoivaamaan jotain hankalaa tyyppiä, ja toisaalta tuntevat vain sen todellisuuden. Joskus myös kokevat, etteivät ansaitse parempaa. Sitten joskus syynä on se, että elävät itsekin vähintään puolirikollisissa piireissä ja tarvitsevat jonkun vaarallisen miehen suojelemaan turvakseen muuta yhteisöä vastaan. Ja joskus se, että naisilla on itselläänkin ollut tuomioita jostain vakavammista rikoksista, eli vakka valitsee kantensa.

Tappo kuulostaisi vähän siltä, että tyyppi tekee pikaistuksissaan asioita miettimättä, ja on matala kynnys väkivaltaan yleensäkin. Ei ole ihan minun juttuni - en pidä nopeasti kilahtavista ihmisistä ja inhoan miehiä, joiden täytyy uhota jotain, tai jotka on helppo provosoida suuttumaan.

Eri asia olisi joku itsepuolustuksessa tai läheisen puolustukseksi tehty, mutta harvemmin ne taposta tuomitut sellaisia keissejä ovat. Ja toisaalta moni tavallinen ihminen ei silti kykenisi ihan tappoon asti. Ja kun kysymys oli aseteltu muotoon "uusi mahdollisuus" niin kyllähän se joltain muulta kuulostaa.