Moni vanhempi luulee opettajan saavan palkkaa esim. suunnittelusta, palavereista tai jälki-istunnon valvomisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien palkkaus todellakin nykyään muodostuu oppiaineen opetusvelvollisuuden pohjalta. Tämä jälkeenjäänyt systeemi ei sovellu todellakaan nykykouluun. Esim.äidinkielen opettaja saa vähemmällä tuntimäärällä isomman palkan kuin historian opettaja. Mutta: kokonaistyöaikaa ei taas työnantaja halua opettajille, koska silloin todellakin pitäisi maksaa kaikesta opettajan työhön kuuluvasta oikea korvaus eikä niin kuin nyt, opet tekevät ilmaiseksi työtä mitä työnantaja käyttää härskisti hyväksi! Näin ollen työnantaja ei halua muuttaa nykyistä epäoikeudenmukaista järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Esimerkkinä sälästä, jota ei ennen ollut laisinkaan tuntien lisäksi ovat monet kyselyt, joita työnantaja työntää netin kautta: työhyvinvointi, tietotekniikka jne.ja vaikka ei korosteta pakollista vastaamista, tulee jälkikäteen pyyhkeitä, jos tarpeeksi moni ei ole vastannut. Monta muuta asiaa noiden lisäksi. Jokainen opettaja, vaikka ei olisikaan luokanohjaaja, joutuu Wilma-merkintöjen ja viestien suohon väistämättä ei vain huoltajien kanssa, vaan kollegoiden, esimiehen jne. Laskin joskus kuinka paljon Wilma-viestejä poistin lukuvuoden jälkeen ja se oli yli 200. Ei viestintää voi hoitaa työpäivän jälkeen vaan niihin on reagoitava työpäivän aikana usein.

T. Yläkoulun äidinkielen ope

200 Wilma-viestiä vuodessa? Minä kuvittelin että määrä olisi moninkertainen.

Minulla on erääseen työtehtävään korvamerkitty 10 tuntia viikossa, eli noin neljäsosa työajasta. Pelkästään sen tehtävän tiimoilta kirjoittelen vuodessa 600-700 uniikkia sähköpostia, eli muutaman kappaleen joka päivä, ja tosiaan sähköpostin lähettely ei ole työn pääsisältö minulla sen enempää kuin opettajillakaan.

Se on minulla moninkertainen. Saan keskimäärin 5 viestiä päivässä. 190 x 5 = 950. Yläluokkien äikänope minäkin olen.

Opettajilla on kk palkka, ja oppitunteja keskimäärin 30, yleensä vähemmän. Aineopeilla väh.

Joten kyllä aikaa on valmistella. Jälki-istuntoa valvoessa voi korjata kokeet jne.

Opettajilla on lomia n. 16 vko vuodessa. Nämä pitkät vapaat kompensoivat kyllä, jos 1 ilta viikossa venähtää pidempään työn merkeissä. Vai mitä aloittaja itkee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta onneksi on hyvä palkka ja 11-14 vk loma. Lisäksi opettajaksi on helpompi päästä kuin esim hammaslääkikseen.

Sinäkin voit irtisanoutua kevätjuhlapäiväksi ja olla "lomalla" koko kesän

Kyllä, ja vuosipalkkani pienenee tuhansilla euroilla ja lisäksi uuden työn löytyminen on riski.

Niin eli silloin olemassa samassa tilanteessa, kun kumpikaan ei saa kesän ajalta palkkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhut ihan omia ja jos olet opettaja, niin miten voi tehdä työsi, kun et ymmärrä edes työaikaasi.

Opettajan työaika on 37,5h/vk. Josta sinulla on 3-5 opetustuntia ja loppuosa työajasta käytetään suunnitteluun, kokeiden korjaukseen jne. + muut vapaat syys- ja joululomat jne. ja osa kesälomasta.

Vuosiloma opettajalla virkasuhteesta riippuen 30pv kesällä ja 6pv talvella, muu aika on opettajalla työaikaa. Ja se miten joku suunnittelee työnsä, riippuu työstä.

Juuri tälläisen valheellisen tiedon levittäminen ja valittaminen vähentää opettajien arvostusta ja sen tekevät vielä opettajat itse.

Linkki tuohon että se on 37,5? Meillä rehtori sanoo, että 40 ja ”laiska töitään luettelee”, jos yrittää perustella miksi ei jotain taivaasta tupsahtanut lisänakkia ottaisi. (Lisänakki = Esim koululle ilmoitetaan että joku tekee tutkimusta tai väikkäriä, jonka takia oppilaille pidetään ekstrakokeita, jotka ope korjaa, jotta tutkijat voi sitten jotain tutkia)

Tuo 37,5 on normaali työaika virkasuhteessa, mutta sen päälle kun lasketaan puolentunnin ruokatauko, joka ei ole työaikaa, kokonaistyöaika on 8h/pv 40h/vk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin opettajana ihan hiljaa, teillä on meinaan verran hyvä palkka kuitenkin sekä ruhtinaalliset lomat vuosittain - en kehtaisi opettaja valittaa.

Niin, ajattele, että luokanvalvojuudestakin saa semmoisen sata euroa kuussa! Siitä tulee huikeat neljä viisi euroa per oppilas. Kannattaa muistaa tämä, kun haluaa puhelussa vielä kerran kertoa, miten nicopetterin isosisko muutti omilleen ja kuinka exäsi on paska.

Perhepäivähoitaja saattaa saada 6-7 euroa palkkaa tunnilta. Älä kuule valita yhtään. Tekee 40 tuntia viikossa töitä eikä voi yhtään vaikuttaa työaikoihinsa.

Perhepäivähoitaja ei ole käynyt lukioa.

Eikä opiskellut yliopistossa, eikä suorittanut auskoltointia tai siis opetusharjoittelua.

Että on siinä melkoinen ero.

Ei nyt sekoiteta ammattia ja koulutusta, tässähän opettajat haaveilevat ammatinvaihdosta eli siihen oeilaten opettajakin voi olla perhepäivähoitaja, mutta saa sen mukaisen palkan, ei koulutuksensa. Samoin opettaja saa ammatin mukaisen eikä koulutuksensa (ainakaan opettajankoulutuksen vaan koulutuksen puutteen) mukaisen palkan, jos vaihtaa toimistotöihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta onneksi on hyvä palkka ja 11-14 vk loma. Lisäksi opettajaksi on helpompi päästä kuin esim hammaslääkikseen.

Sinäkin voit irtisanoutua kevätjuhlapäiväksi ja olla "lomalla" koko kesän

Kyllä, ja vuosipalkkani pienenee tuhansilla euroilla ja lisäksi uuden työn löytyminen on riski.

Niin eli silloin olemassa samassa tilanteessa, kun kumpikaan ei saa kesän ajalta palkkaa. 

Juuri näin ja silloin opettajan palkka muuttuu vertaillen paremmaksi kuin ennen palkattiman loman vähennystä toiselta. Eli jos opettaja saa 30 000 e

vuosi, se vastaa karkeasti 36 000 e muualla.

Aloitus ei saa sympatioita opettajien puolelle. Oma ope aikoinaan laittoon jälki-istinnot tukiopetuksisksi ja sanoi, koska niistä saa palkan. Ja varmaan en olikin hyödyllisempää rangaistuksia kuin pelkkä istuminen.

Vierailija kirjoitti:

Unohdin palkallisten tehtävien listasta vanhempainvartit huoltajan kanssa. Osa kunnista maksaa vanhempainvarteista pienen korvauksen. Palkkaa ei kuitenkaan saa vartteihin todellisuudessa menevän ajan perusteella.

Sitäpaitsi vanhmpainvartti on kaunisteltu ilmaus. Aikaa menee vähintään puoli tuntia. Olisi vähän noloa vaivata vanhempi koululle vartiksi. Vaikka nykyäänhän ne menee etänä, että varmaan onnistuu. Varmaan tulee siitä koronan jälkeen pysyvä käytäntö, niin kuin monesta muusta etäasiasta.

Tässä on mennyt jo muutama viikkoa, kun opettajat eivät joululomalla ehtineet tehtailla uusia aloituksia ja valittaa kuinka raskasta opettajan työ on. Huono palkka, pitkät työpäivät ja lyhyet lomat.

Jotenkin niin tuttua ja turvallista, kun avasin palstan, ihan rutiinin omaista, nämä opettajien ikuiset valitukset.

Ihmettelen, miksi ihmeessä ette vaihda alaa, kun opettajan työ on noin raskasta ja huonosti palkattua tehtyjen työtuntien mukaan.

Opettajat tekevät tärkeää työtä. Mutta välillä tuntuu, että he eivät ymmärrä nykyajan työntekoa tai talouden lainalaisuuksia. Kuka akateemisesti koulutettu mittaa työaikaansa, ei joudu edes joskus joustamaan työajoissa tai vastaile sähköposteihin iltaisin? Aika monella työpäivään kuuluu keskeytyksiä ja kaikenlaista sälää ja hallinnollista extraa. Se on nykypäivää, elämä on. Välillä on enemmän hommaa ja välillä vähemmän. Opettajien palkat maksetaan veromarkoin ja tuskin korona tulee helpottamaan julkista taloutta tulevaisuudessa. Mutta aina voi äänestää jaloillaan jos homma ei maistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien työstä kuvitellaan niin paljon kaikkea, mikä ei pidä paikkaansa. Työ yläkoulussa murrosikäisten parissa ei ole helppoa, en sitä tosin kuvitellutkaan. Mieti itse: yritä saada sekalainen joukko nuoria oppimaan eri asioita, ja samaan aikaan kasvata heitä. Tee tämä kaikki kuusi tai seitsemän kertaa 45 minuutin jaksoissa, välissä välitunti, jonka aikana täytät tuntipäiväkirjaa, tai käyt vessassa nopsaan. Kaikki tämä 9 ja 15 välillä. Iltaisin suunnittelet seuraavaa päivää. Ja sama sunnuntaisin, suunnittelet tunnit ja kokeet ja muut viikon asiat. Minulla on tasan yksi vapaapäivä viikossa, lauantai. Lomat tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

Samanlaistahan tuo kaikilla on paitsi että ei ole joka tunti vartin taukoa.

Tästä vartin 'tauosta' osa menee luokasta toiseen siirtymiseen, vessassa käyntiin, mahdollisten riitatilanteiden selvittämiseen, Wilma-merkintöjen tekemiseen ja muuhun pieneen 'kivaan'.

Jessus, tauko meni siirtymiseen ja vessassa käyntiin! Mitenkähän muiden alojen ihmiset asian ratkaisevat, vaipoilla?

Käyvät työn ohessa vessassa. Toimistotyössä tämän ei luulisi olevan mikään ongelma. Opettaja ei voi lähteä kesken tunnin vessaan.

Tämän vartin aikana on joskus myös välituntivalvonta, palaveri opehuoneessa, soitto esim.perheneuvolaan, huoliaan purkava hätääntynyt oppilas tai kopiointi seuraavaa tuntia varten. Jollakulla kullannupulla on takki hukassa tai reppu kadonnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin opettajana ihan hiljaa, teillä on meinaan verran hyvä palkka kuitenkin sekä ruhtinaalliset lomat vuosittain - en kehtaisi opettaja valittaa.

Et sitten tiennyt että alemmalla korkeakoulututkinnollakin saa parempaa palkkaa kuin mitä opettajat saavat. Esim. sairaanhoitajat jotka jatkuvasti kitisevät palkastaan, tienaavat enemmän kuin opettajat. Jos katsotaan mitä palkkaa muut ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet saavat, ovat opettajat todella suuressa palkkakuopassa. 

No lomista keskustellessa opettajat nostavat esille, että kyseessä on ammatinvalintakysymys. Sama on varmaan hyvä huomioida palkassa. Jos jollain muulla alalla saa parempaa palkkaa, niin eikö sen osalta opettajakin voi opiskella ja vaihtaa alaa paremmin palkattuun tehtävään. Kyseessä lienee ammatinvalinta, jonka jokainen voi tehdä omien intressiensä ja kykyjensä mukaan.

Niin, voimme kaikki olla toimitusjohtajia, lääkäreitä ja juristeja. Ammatinvalintakysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko, että kaikissa muissa töissä on oikeita taukoja, jolloin ei tarvitse tehdä töitä?

Minulla olisi teoriassa aamu- ja iltapäivällä 10 min palkallinen kahvitauko. Ei niitä ehdi pitämään. Jos haluaa kahvia, se pitää hörppiä työn ohessa. Sitten on 30 min palkaton ruokatauko. Käytännössä se on 10-15 min. Aina ei ehdi sitäkään, jolloin syön työn ohessa sämpylää. 

Silloin kun muut ovat lomalla, voi se palkaton ruokatauko keskeytyä puhelimen sointiin tai asiakkaan tuloon. Siinä voi asiakkaan kanssa vierähtää tovi ja samaan aikaan ruoka jäähtyy lautasella taukohuoneessa.

Työpäivä keskeytyy monesti ja töitä on pakko jatkaa työajan jälkeen, jotta saa kaikki tehtyä ajallaan. Ylityöt saa vapaana - sitten jos ja kun ehtii pitämään. Tällä hetkellä saldoni 135 tuntia. Ylityövapaiden ja lomien aikana töitä jää rästiin, koska sijaista ei ole. Sitten palattua taas huhkitaan. 

Mulla onkin helppo toimistotyö. 

Mulla oli myös noin. Opettajaystävä ei voinut millään tajuta, etten pysty aamulla sanomaan, koska pääsen lähtemään töistä tai että lauantaina piti mennä työpaikalle.

Jäin vielä miettimään, että palkaton loma on yrutyssektorilla teoriassa olemassa, mutta en tiedä ketään, joka olisi sitä ottanut paitsi joskus joku ensimmäisenä kesänö, kun ei ole vielä palkallista lomaa. Sen sijaan kahdesta opettajaystävästäni molemmat ottavat aika-ajoin palkattomia vapaita, koska reksi hommaa sitten sijaisen.

Itse olen myös huomannut, että kyllä opettajat ovat niitä, jotka pystyvät hakemaan lapsensa ekoina päivähoidosta tai viemään lapsia harrastuksiin. Meillä muilla tuppaa olemaan pidemmät työpäivät. Jostain syystä nämä opet ovat yleisesti aikamoisia valittajia.

Vierailija kirjoitti:

Meidän koulussa on käynyt niin, että ne opettajat, jotka pitävät puolensa ja kieltäytyvät lisätöistä, käyvät pitämässä oppituntinsa eivätkä edes valvo välitunteja tai ole luokanvalvojia. Eivät valmistele juhlia eivätkä valvo niitä, koska koulussamme luokanvalvojat järjestävät ja valvovat luokkansa ohjelman. Sitten ne muutamat innokkaat ja tunnolliset, jotka ottavat lisätyöt itselleen, ovat aina niitä, joille kasataan muutkin hoidettavat asiat. Viiden vuoden jälkeen väsyvät ja vaihtavat koulua tai ammattia.

Mitä tarkoitat meidän koululla? Lastesi koulua vai että itse työskentelet siellä? Jos kyseessä on lastesi koulu, et todella tiedä, mitä kukakin ope tekee. Ja jos väität, että olet töissä kyseisessä koulussa, valehtelet! Opettaja ei päätä, onko hän luokanvalvoja vai ei. Sen päättää rehtori. Ja JOKAISELLE opettajalle kuuluu välituntivalvonnat. Ja juhlissa jokainen ope valvoo, jolla on tunteja juhlien aikana. Älkää levittäkö väärää informaatiota!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko, että kaikissa muissa töissä on oikeita taukoja, jolloin ei tarvitse tehdä töitä?

Minulla olisi teoriassa aamu- ja iltapäivällä 10 min palkallinen kahvitauko. Ei niitä ehdi pitämään. Jos haluaa kahvia, se pitää hörppiä työn ohessa. Sitten on 30 min palkaton ruokatauko. Käytännössä se on 10-15 min. Aina ei ehdi sitäkään, jolloin syön työn ohessa sämpylää. 

Silloin kun muut ovat lomalla, voi se palkaton ruokatauko keskeytyä puhelimen sointiin tai asiakkaan tuloon. Siinä voi asiakkaan kanssa vierähtää tovi ja samaan aikaan ruoka jäähtyy lautasella taukohuoneessa.

Työpäivä keskeytyy monesti ja töitä on pakko jatkaa työajan jälkeen, jotta saa kaikki tehtyä ajallaan. Ylityöt saa vapaana - sitten jos ja kun ehtii pitämään. Tällä hetkellä saldoni 135 tuntia. Ylityövapaiden ja lomien aikana töitä jää rästiin, koska sijaista ei ole. Sitten palattua taas huhkitaan. 

Mulla onkin helppo toimistotyö. 

Miksi valitat täällä etkä esimerkiksi ole luottamusmiehen kanssa kertomassa asiasta työnantajalle?

Meillä on ihan samat 2 kahvitaukoa ja puolen tunnin palkaton lounas. Jos työt valuvat lounaan päälle, lounas siirtyy. Ei pitäis olla noin vaikeaa mutta vaatii kyllä kansanlaisrohkeutta mennä sanomaan asiasta.

Missä työpaikalla muka toimii oikeasti niin, että valitetaan luottamusmiehelle ja homma muuttuu? Jossain kunnan virastossa tai ammattiyhdistysliikkeen toimistossa?

Sellaisissa työpaikoissa joissa on korkea järjestäytymisaste, ja suuri riski rukkasten putoamisesta jos työntekijöitä ei aidosti kuulla.

Muun muassa peiliin voi katsoa jos oma työpaikka ei ole tällainen, tai oma liitto on akavalainen työnantajan taskussa asustelijoiden kerho.

Toki protokolla menee niin että ensin pitäisi kyetä keskustelemaan itsenäisesti esimiehen kanssa. Jos vaikkapa tes-rikkomus (kuten esimerkiksi alamittaiset lounastauot) jatkuu tästä huolimatta, sitten mennään luottamusmiehen kanssa uudestaan juttusille jne.

Vierailija kirjoitti:

Unelmia ja toimistohommia, lauletaan eräässä laulussa.

Jännä että opettajat haaveilevat toimistohommista. Mietin tosissani, minkälainen toimistohomma tässä on mielessä.

Itse vertaan yliopistoajan opiskelukaveriin, joka hiljainen hissukka eikä halunnut koulumaailmaan. On nyt opetusministeriössä monen alan asiantuntija (monen opetusalan ja koulutustason vaikkei ole päivääkään tehnyt opetustyötä). Kulkee kv- konferensseissa päivärahoilla ja valtion piikkiin.. kohta varmaan saa neuvoksen arvonimen. Hyvin tulee toimeen Helsingin hinnoilla, asuu leveästi ym.

Tiedän opettajan, joka otti pahimman koeruuhkan aikana palkatonta vapaata pari päivää. Nuo päivät hän korjasi kokeita. Oppitunnit piti joku nuori, jolle tämä vakiopettaja oli tehnyt valmiiksi tuntisuunnitelmat.

Tiedän opettajia, joille on soitettu sairauslomalla ollessa ja penätty sijaiselle ohjeita. Yksi oli vastannut jopa leikkauksen jälkeisessä pöhnässä rehtorille.

Tuleeko se yllätyksenä kun alalle hakeudutte? Hoitajillekin tulee yllätyksenä palkan määrä ja työn määrä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on mennyt jo muutama viikkoa, kun opettajat eivät joululomalla ehtineet tehtailla uusia aloituksia ja valittaa kuinka raskasta opettajan työ on. Huono palkka, pitkät työpäivät ja lyhyet lomat.

Jotenkin niin tuttua ja turvallista, kun avasin palstan, ihan rutiinin omaista, nämä opettajien ikuiset valitukset.

Ihmettelen, miksi ihmeessä ette vaihda alaa, kun opettajan työ on noin raskasta ja huonosti palkattua tehtyjen työtuntien mukaan.

Et taida lukea koskaan näitä ketjuja vaan pelkästään tulet haukkumaan. Et ymmärrä ettei opettaja voi vaihtaa työpaikkaa koska työpaikkoja ei ole. Tässäkin ketjussa eräs rekrytoija sanoi palkkaavansa mieluummin merkonomin kuin opettajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko, että kaikissa muissa töissä on oikeita taukoja, jolloin ei tarvitse tehdä töitä?

Minulla olisi teoriassa aamu- ja iltapäivällä 10 min palkallinen kahvitauko. Ei niitä ehdi pitämään. Jos haluaa kahvia, se pitää hörppiä työn ohessa. Sitten on 30 min palkaton ruokatauko. Käytännössä se on 10-15 min. Aina ei ehdi sitäkään, jolloin syön työn ohessa sämpylää. 

Silloin kun muut ovat lomalla, voi se palkaton ruokatauko keskeytyä puhelimen sointiin tai asiakkaan tuloon. Siinä voi asiakkaan kanssa vierähtää tovi ja samaan aikaan ruoka jäähtyy lautasella taukohuoneessa.

Työpäivä keskeytyy monesti ja töitä on pakko jatkaa työajan jälkeen, jotta saa kaikki tehtyä ajallaan. Ylityöt saa vapaana - sitten jos ja kun ehtii pitämään. Tällä hetkellä saldoni 135 tuntia. Ylityövapaiden ja lomien aikana töitä jää rästiin, koska sijaista ei ole. Sitten palattua taas huhkitaan. 

Mulla onkin helppo toimistotyö. 

Miksi valitat täällä etkä esimerkiksi ole luottamusmiehen kanssa kertomassa asiasta työnantajalle?

Meillä on ihan samat 2 kahvitaukoa ja puolen tunnin palkaton lounas. Jos työt valuvat lounaan päälle, lounas siirtyy. Ei pitäis olla noin vaikeaa mutta vaatii kyllä kansanlaisrohkeutta mennä sanomaan asiasta.

Missä työpaikalla muka toimii oikeasti niin, että valitetaan luottamusmiehelle ja homma muuttuu? Jossain kunnan virastossa tai ammattiyhdistysliikkeen toimistossa?

Sellaisissa työpaikoissa joissa on korkea järjestäytymisaste, ja suuri riski rukkasten putoamisesta jos työntekijöitä ei aidosti kuulla.

Muun muassa peiliin voi katsoa jos oma työpaikka ei ole tällainen, tai oma liitto on akavalainen työnantajan taskussa asustelijoiden kerho.

Toki protokolla menee niin että ensin pitäisi kyetä keskustelemaan itsenäisesti esimiehen kanssa. Jos vaikkapa tes-rikkomus (kuten esimerkiksi alamittaiset lounastauot) jatkuu tästä huolimatta, sitten mennään luottamusmiehen kanssa uudestaan juttusille jne.

Toveri voisi herätä tähän vuosituhanteen.