***Lokakuisten perjantai***

Täällä on kans yksi esikoisen odottelija. Minulla raskausaika on mennyt todella hyvin.Ei oikeastaan mitään vaivoja muuta kuin alkuraskaudesta pari viikkoa aamupahoinvointia, mikä meni ohi aina aamupalan jälkeen. Nyt on ollut selkäkipuja, mutta satun omistamaan huonon selän, joten se on ihan yleistä muutenkin.En oo tarvinnu rautaa enkä vitamiineja ja silti hg-arvot vain nousee. Olenkin miettinyt, että kun kerran pääsen näin helpolla niin onkohan synnytykseni erityisen hankala.



Masusta...napa ei ole vielä pyörähtänyt, mutta on kyllä levinnyt pitkin mahaa ja saattaa pullahtaa milloin vain. Mulla on kans navassa sisällä luomi ja tällä hetkellä se on levahtanut masunahkan puolelle ->ei mikään ihana näky! Vauveli jaksaa muksutella säännöllisesti paitsi silloin, kun isi juttelee sille mahan päältä niin ei liiku mihkään. Taitaa kuunnella tarkasti, mitä asiaa isukilla on. Sama juttu käy, kun koira laittaa päänsä masuni päälle.



Onnea Camelotille! Meillä ollaan kans mietitty jossain vaiheessa, et käytäskö maistraatissa ennen syntymää mut se on jääny. Toisaalta olis mukavaa pitää häät yhtäaikaa ristiäisten kanssa ja vielä ihan yllätyksenä. No ei mulla ole mitään kiirettä naimisiin, kun ei se muuttais meidän suhdetta mitenkään. Olis tietenki mukava, että kaikilla olis sama sukunimi. Nauti päivästänne ja tehkää siitä ainutkertainen!



Tympäsee lähteä vielä huomennakin töihin, mutta eipäs sen jälkeen olekaan kuin seitsemän päivää töitä ja sit vapaalle ja äippälomalle.

Rentouttavaa viikonvaihdetta lokamasun omaaville!



Ale-80 29+1

Ihan ekaksi, ettei vaan unohdu: Camelotille isot onnittelut naimisiin menon johdosta!



Minä kävin eilen lasten kans n. 7km:n kävelylenkin (poika ajo pyörällä ja tytöt istui tulparattaissa) ja arvatkaapa, oliko eilen illalla sitten mukavat liitoskivut. Huh, ei tehnyt mieli oikeen sängyssä liikahtaa.

Nyt käytiin pienempi reissu ja kävelin ihan hissukseen. Toivottavasti ei nyt paikat kipeydy.



Hirveesti voimia ja jaksuja teille joita lapset tai maha valvottaa!!! Itsekin nukuin viimeyön tosi huonosti, olin yöllä kaks tuntia hereillä ja muutenki uni oli sitä pyöriskelyä. Yhden unen tosin näin ja se oli niin todentuntuinen, että olin aivan ihmeissäni kun heräsin omasta sängystä :) Siinä unessa olin muka ä-polilla ultrassa ja kuulin, että meille on tyttö tulossa. Aloin sitten soittelemaan muutamille ihmisille ultrakuulumisia ja just, kun olin anopille kertomassa, että tyttö on tulossa niin heräsin ja piti vähän aikaa miettiä, että mitä hittoa, missä mun puhelin on ja mitä se anoppi sanoo.. Kunnes tajusin siis nähneeni unta :)



Nukkumisesta: Meillä eka ja toka lapsi nukkuivat reilun vuoden vanhaksi päikkärit ulkona. Mutta tuo kuopus ei oo koskaan suostunu vaunuihin nukkumaan, paitsi jos vaunut liikkui koko ajan. Toivottavasti nyt neljäs alkas taas nukkua vaunuissa, se on niin kätevää.



Autossa matkustamisesta: meillä on 7-paikkainen farmari jossa nyt istutaan niin, että minä istun edessä, kuopus mun takana selkä menosuuntaan, keskimmäinen kuskin takana kasvot menosuuntaan (käännettiin tytön ollessa 2v5kk) ja esikoinen istuu kaupunkiajossa keskellä takana, mutta pitkillä matkoilla peräkontissa koroketyynyllä. Kun vauva syntyy, niin täytyy miettiä järjestys uudelleen. Kaukaloa ei meillä eteen saa, auton vyöt ei yllä. Luultavasti laitetaan sitten kaukalo kuskin taakse (meidän Britaxin kaukalo sopii siihen ihan hyvin ja kuskille jää kivasti tilaa ajaa). Sitten kai apukuskin taa tulee tuo nuorempi tyttö ja vanhempi tyttö + poika peräkonttiin. Tosin ne tappelee joka pirun automatka niin, että korvat hajoo, mutta kai ne joskus oppii istumaan vierekkäin kunnolla..



Vieläköhän oli jostain puhetta.. ei muista. Mulla pitäs lähtee viemään poika kaverinsa luo, asuu aika kaukana niin ei voi itsekseen liikkua siellä. Sitten voisko laittaa kuopuksen päikkäreille ja köllähtää isomman tytön kans sängylle lukemaan uusia muumikirjoja, jotka posti toi :)



Pirteää Perjantaita kaikille Lokamasuille!



Mianni 28+6

Waimo: Sepä ikävää kuulla, että on ollut hieman ongelmia raskauden mittaan... Sori kun en muistanut sun kirjoitelleen niistä. No, voiton puolella ollaan jo ja hyvä, ettei oo mikään kovin huono vointi kuitenkaan!

Mullakaan kunto ei oo mikään hyvä, vaikka ei oo mitään kummempaa vaivaa ollutkaan. Ennen raskautta jäi urheilu tosi vähiin, ihan olemattomiin, kun rakennettiin taloa. Ja vieläkin on ollut jonkin verran puuhastelua ja olen keitellyt kahvia työmiehille ym. Eli lenkkeiltyä ei oo nytkään tullut paljoa. Täytyis kyllä käydä kävelemässä ja vaikka uimassakin. Mahtaiskohan uimahalli olla jo auki? Täytyykin selvittää. Luulin jossakin vaiheessa, että joitakin vatsa-ja selkälihasliikkeitä voisi tehdä, mutta ilmeisesti kiellettyjä ainakin loppuraskaudesta. Eiköst?! Millä lihaksilla tosissaan sitä pitäis synnyttää... No toivotaan ja uskotaan, että tuolta sisältä ne tarvittavat lihakset ja luontainen voima löytyy!



Niin ja napa: vielä on entisellään, hieman kyllä pienentynyt eli ei varmaan mee kauaa, kun alkaa pullistumaan ulospäin.



T: Peggy-75 rv 27+3

Katsotaan muistanko yhtään mitä piti kirjoittaa:



YÖT on menneet mulla ihan hämmästyttävän hyvin ja alkavat mennä varmaan plörinäksi kun nyt menin asiasta sanomaan :) En ole joutunut käymään pissalla vielä oikeastaan ollenkaan keskellä yötä, mikä on ihme kun monta kertaa tuntuu että muksu potkii kuitenkin alapäähän. Tosin potkut tuntuu enemmänkin emättimessä, en tiedä miten se onnistuu kun välissä on kuitenkin 6 cm sitä kohdunkaulaa... :o



Mutta siis yöt on menneet hyvin tähän asti, en ole heräillyt pissailemaan enkä muutenkaan erityisesti mitenkään. Aamuyöstä kerran-pari, mutta olen nukahtanut aina kun olen niin väsynyt. Kai tästä päivien raatamisesta on jotain hyötyä? :)



AUTOMATKUSTUKSESTA: Minä ajattelin ahtautua keskelle takapenkille pidemmillä matkoilla - tosin meidän 1v5kk siis on alkanut kärsiä matkapahoinvoinnista, joten pitkää matkaa ei meillä ajetakaan :/ Käytännössä kai ajetaan (jos ajetaan) silloin kun nukkuvat molemmat, ja sitten mä istunkin etupenkillä. Lyhyemmillä matkoilla ainakin esikoinen nukahti aina autossa, joten luulen että silloin meen etupenkille ja toivon että isompi malttaa antaa pienemmän nukkua.



WAIMO: Mäkin epäilen että magnesiumilla on vaikutusta supistuksiin. Tai siis ilmiselvästihän sillä pitäisi olla, koska lihassupistuksiin se vaikuttaa. Tosin en ole aivan varma että miten magnesiumilla olisi yhteys nimenomaan sileän eikä poikkijuovaisen lihaksen supisteluun... mutta samaa olen aina miettinyt :)



NIMISTÄ: Muistin tänään automatkalla kysellä meidän äidin mielipiteitä nimiehdokkaistamme. Meillä on aika vahvasti kaksi ehdokasta tytölle ja kaksi pojalle. Poikien nimet ovat aika erityylisiä ja selvästi olemme kallistuneet niistä pidemmän ja " hienomman" puoleen, joka sopisi myös esikoisen kanssa yhteen hyvin. Kävi sitten kuitenkin hassusti, että kun sanoin tuon toisen nimen äidille niin tämä 1v5kk innostui siitä ja alkoi toistella nimeä :) Nimi on sellainen sopivan lyhyt ja " hassu" , jotta siitä tuonikäinen innostuu. Tuli sellainen olo että noinkohan tyttö valitsi veljelleen nimen... :) :) :) :) Suloista.



NIMIÄISISTÄ/RISTIÄISISTÄ: Meidän esikoinen kastettiin perhejuhlassa Pohjanmaalla, mummolassaan. Kastepappi oli sama joka oli kastanut mieheni 26 v aiemmin. Oli suunnitteilla että kakkonenkin kastettaisiin tuolla mummolassa, mutta mies ei enää haluakaan sitä vaan haluaa kastejuhlan täällä etelässä. Joten meillä todennäköisesti pidetään hyvin pienimuotoiset ristiäiset, joissa läsnä oman perheen lisäksi meidän vanhemmat ja ehkä sisarukset, lisäksi vain kummit.



Ja vielä KUMMEISTA: Kummeja tulee meidän lapselle kaksi, kuten on esikoisellakin. Jos kummeilla on tai jos heille tulee myöhemmin puolisoita, niin tulemme kutsumaan näitäkin kyllä kummitädeiksi tai -sediksi, elleivät nyt siitä sitten loukkaannu. Mutta virallisia kummeja tulee olemaan kaksi. Vielä ei ole päätetty varmaksi keitä pyydämme, tai yhden tiedän varmaksi mutta toinen on vielä auki, ja tietysti myös se että suostuuko tämä ensimmäinen.



Muistin muuten että meillä on maanantaina se ULTRA jossa sukupuolta katsellaan :o Ei ole 3D vaan 2D, mutta toivottavasti siellä näkyisi kuitenkin hyvin ja varmaksi tuo sukupuoli. Viikkoja ainakin pitäisi olla tarpeeksi jo että näkyy.



Nyt jatkan työntekoa, tai ensin haen jotain syötävää. Just söin ja silti nälkä! :/



Coe

Hiukan jännityksellä luen viestejä, kun lapset valvottaa... Neuvolaan sanoinkin, että mua pelottaa se, miten jaksan valvoa kun unta pitää saada niin paljon, muuten voimia ei oo yhtään. Mutta meinas, että kyllä siihen tottuu. No, minä oon tuudittautunu siihen että totun minäkin :D Onko kellään muulla ollu ennen ensimmäistä samoja " jännitystiloja" ? Eilen menin nukkuun kymmenen jälkeen ja sängystä nousin aamulla kymmenen jälkeen. Tosin yö meni pyöriessä. Tuntuu että nyt alkaa nukkuma-asennot loppumaan. Kyljillä kun pitäis nukkua ja lonkat väsyy niin hirveesti. No, tyynyjä on alettu ottaan avuksi ja kyllä ne pikkasen auttaakin.



Vessassa ei tartte -onneksi vielä käydä kun max kerran. Itseasias tällä viikolla se kertakin on vasta alkanut. Me kun nukutaan yläkerras, missä ei oo vessaa, alkuraskauden aikana kun alkoi yölläkin tulla hätä, mulle tuli samaan aikaan :) Valvoin pari tuntia vessassa käynnin jälkeen, kun piti raput laskea ja nousta. No, opiin sitten vessattomiin yöuniin. Vaikkakin joku kyllä on joskus sanonu, että pitää mennä kun on hätä, mutta en yöllä heränny siihen. Aamulla sit pitikin juosta. No, työaamuina pitää koirien takia herätä kuudelta, joten aamupissalle pääsee aikasin.



Napa ei oo kääntyny, vattakin jotenkin kauheen ylhäällä. Niin sano th:kin. Vauveli oleilee het kikkien alapuolella viistossa. Pyörii kylläkin vielä, kun potkuja tuntuu sekä alhaalla että ylhäällä.



nazu; onko jäänyt pelkoa edellisestä synnytyksestä vai onko seesteinen mieli? Mua jännittää aikas paljon tuo synnytys. Monien erilaisia kokemuksia kun kuulee niin paljon. Äippäpolilla toivottivat pari viikkoa sitten tervetulleeksi seuraavan kerran sitten synnyttämään, jos mitään häikkää ei tule. Huh, se tuntu jo läheiseltä ajalta :) No, serkku sanoikin tossa että se on sitten seuraavan kuun perästä synnytys :D



Camlelotille oikeen ihanaa ja ikimuistoista päivää! Alkaa h-hetki olemaan käsillä! Ja muillekin ihanaa päivää ja voimia viikonloppuun!



bernuski 29 + 4

WAIMOlle synnytyksestä. Edellisessä raskaudessa olin liikkumiskiellossa rv28-38.. Toisaalta kun neiti syntyi vasta 42+2 ja käynnistettynä niin ehdin nelisen viikkoa kuntoilla oikein kunnolla kun koitin saada synnytyksen käynnistymään. Silti oma jaksaminen pelotti tuon makoilun päätteeksi, mutta hyvin sitä jaksoi, ihmeesti niitä voimia löytyi ja lisähapen anto oli mulle tosissaan energiapommi synnytyksessä. Synnytyksen kokonaiskesto oli 10h, mistä ponnistusvaihe 16 min. Ei paha ensikertalaiselle ja lepäilykunnolla.



AUTOSSA meillä esikoinen keskellä takana turvaistuimessa ja jos kaukalo vaan viereen mahtuu niin sit vauva kans taa, muuten pitää laittaa etupenkille, meillä on ainakin toistaiseksi airbagitön auto. Haaveissa kyllä isompi ja vähän uudempi auto, mutta saa nyt nähdä milloin toive toteutuu.



NAPA on puoliksi ulkona, yläreuna törröttää ja alareunan pitää matalana vanha tähystysarpi. Paidan läpi näkyy siis vain puolikuu, joka saa ihastelevia kommentteja, mutta itse en tykkää jotenkin. Tyttö meillä kyllä tykkää tästä ”napanappulasta”. :D



NUKUTTAMISESTA. Tyttö (kohta 1½v) nukkuu satunnaisesti päikkärit ulkona, mutta paikasta riippumatta sen 1h-2h. Tytön vauva-aikana parhaat unet irtos kuitenkin ulkona vaunuissa ja extrahyvin, jos vielä liikkuivat, niin kyllä nytkin ajattelin että ulkona saa vauva nukkua, jos vain siskoonsa tulee.



[b](.)[/b] Eilen oli rv 30 lääkärineuvola. Muuten oli kaikki hyvin, mutta hemppa vaan 99 ja nyt pitää käydä tarkemmissa verikokeissa ja terkkari painotti että MUISTAA SYÖDÄ sitä rautaa tuplamäärin. Masun mitta meni yläkäyrällä, sijaisterkkari ei oikein luottanut omiin taitoihinsa mitata, kun ensin otti yhden mitan ja kun oli niin tosi iso, niin mittasi uudelleen mittanauha tosi kireällä, että sai pienemmän ja paremmin käyrille sopivan..



[color=Maroon2][size=3][b]~♥~ONNEA~CAMELOT~♥~[/b][/size][/color] Toivottavasti perässä tullaan rouviintumisen suhteen :D. Meillä 6 vuotta yhteistä taivalta takana miehen kans ja 4&½v niistä kihloissa.



mutsikk@ 30+

Peggy: ei todellakaan haittaa vaikka et muistakkaan, olen aika vähän kirjoitellut, taustaillut lähinnä. Työmiehille kahvinkeitto käy melkein työstä sekin ja ruoanlaitto, ihan täyspäivänen homma yhdelle! Mekin on rakennettu pari vuotta sitten ja nyt sitten tehty autotallia viime syksystä lähtien, kohta alkaa olla onneksi valmis!



Nimistä: Sain mieheltä " hyväksynnän" ihanaksi ensimmäiseksi nimeksi, oon tosi tyytyväinen kun se jo keksittiin (me tiedetään kumpi tulee) ettei tarvi sitten enää miettiä. Voihan toki olla että vielä vaihtuu mutta epäilenpä että tämä se on=)



Bernuski: mäkin olen ollut tosi kova nukkuja mutta nyt jaksaa ihan hyvin vaikka heräilee monta kertaa yössä ja nukkuu pätkissä? Mä varmaan harjoittelen jo vauvaa varten. Epäilen tosin että miten saan nukuttua sitten kun tämä aarre on maailmassa mutta kaveri lohdutti että sitten sä nukut missä vain;)



Ehkä sitä täytyy luottaa siihen että keho toimii kuten on tarkoitettu ja työntää vauvan ulos=) Tosin jos eteisistukka ei siirry niin sittenhän sektio on edessä... Kiva kuitenkin että levänneillä on hyviä kokemuksia synnytyksestä.



CAMELOTILLE ONNEA!!!! onneks nyt muistin...



Mä olen perkannut ½ämpärillistä mustikoita jotka oli poimittu koneella. Ihana että sukulaiset tuo mutta on pieni homma. No eipähän mulla oo muutakaan, tuolla olen istunut varjon alla ulkona bikinit päällä.

Toiv. muistin nimen oikein =)Oliko vauva siis ihan hyvän koMulla oli se toinenkin arvo tosi hyvä,4,9 joten eipä tarvi enää stressailla noilla sokerijutuillakaan..

Mies lähti päivällä jo sinne festareille,tylsää.Mutta mitäpä teet .4 pitkää päivää yksin kotona,no lapset pitää huolta etten saa rentoutua :)



Wades

Ihan ekaks Camelotille lämpimät onnittelut:))



Tänään olin lasten kans Myyrmannissa, piti ostaa reppua, kenkää, penaalia yms.. Ittelle löysin parit imetysliivit ja sitten kaverin vauvalle lahjan. Vähän pelotti lähtee, et kuin jaksan siellä, kummiskin reilun puolen tunnin ajomatka ekana. No ihan hyvin meni, ei supistellut ollenkaan eikä tuntunut sitä inhottavaa painontunnetta. Tosin nyt sitten illan aikana on huomannut, et liiitoskivut vaivaa ja selkä on kipee. Mutta täytyy nyt lepäillä.

Ja kyllä tuntu hyvälle lähtee välillä täältä kotoo pois, eilenkin oli sellanen päivä, et mitenköhän sais ajan kulumaan.. En mä silti töihin kaipaa, enkä varmaan pystyis siellä edes olemaan.



Napa: Eipä ole enää aikoihin ollut kuoppaa, sieltä sellanen pikkunen kumpu yrittää nousta:)



Nimistä: Mulla on oikeestaan valmiina kummallekkin nimi, miehelle en ole viittinyt niistä vielä puhua, kommentti olis kumminkin, et kerkeehän tuota. Kummit on vielä suuri kysymysmerkki, kaksi kummia jokatapauksessa tulee.



Sairaalaan tutustuminen: Mä oon menossa eka kertaa Hyvinkäälle synnyttämään, netistä oon kattonut vähä niitten käytäntöjä. Tuskinpa tulee mentyä millekkään tutustumiskäynnille ja onko uudelleensynnyttäjällä siihen mahdollisuuttakaan. Viimeks synnytin Jorvissa, sillon osastot oli aivan täynnä ja oli ihan mielettömän kuuma kesä. Ja huoneessa oli sellanen äiti, joka alotti hirveen valituksen jos mun vauva itki -hän ei saa nukuttua. No jospa nyt jäis paremmat muistot..



Mua kans vähä on mietityttänyt, et kuin kunto riittää synnytyksessä. Nyt odotuksen aikana on kunto tullut ropisten alas. Mut eiköhän sitä sen vauvan tahdonvoimalla maailmaan saa, tuskinpa se masuun jää siks, kun äidillä on vähän huono kunto.



Vessassa käynnit: Saan kyllä aika monta kertaa yössä ravata siellä, varsinkin alkuyöstä. Ja viime yönä heräsin kamaliin mahavääntelyihin ja sitten menikin tunti vessassa istuen mut tulipahan täystyhjennys. Oiskohan ne nuo rautatabletit jotka tuon teki.



(.) potkuja satelee, välillä oikein sattuu ja varsinkin tuohon ylös tuntuu kantapäillä potkivan. Hikka tuntuu tuolla alhaalla, tuntunut jo muutaman viikon. Mies sanoikin, et kuin sillä voi olla noin kova hikka!

No en yhtään ihmettele..isäänsä tullut.



Miannin eilisessä pinossa olleet nimiäisten suunnittelut kuulostivat kivoilta:)



Nautitaan viikonlopusta me vaivalloiset ja vaivattomat:)) Tosin inhottavaa hellettä taas lupaili.



myttynen 31+0

Huomaa, etten ole taas vähään aikaan kirjoitellut, kun en millään muista, että enteriä EI SAA painaa kun haluaa tulla otsikkokentästä alemmas kirjoittamaan:p Lisäksi esikoinen alkoi juuri tehdä kaikkensa estääkseen äitiä olemasta koneella, joten voi olla että jää lyhyeksi tämä juttu.



(.) Meidänkin vauva hikkaa usein, ei tosin kovin kauaa kerrallaan. Esikoinen oli ihan samanlainen. En muista missä kohtaa tunsin vauvan hikan silloin, mutta nyt se tuntuu ihan alavatsalla =pään kohdalla? Mulla on aika vahva tunne edelleen, että pää alaspäin siellä köllöteltäisin, ja jos niin on, niin hyvä juttu, ei tarttis toista kertaa mennä sektioon. Tosin jos pääsen synnyttämään alakautta, niin kyllä vähän jännittääkin, sillä vaikka toista lasta odotankin, niin synnyttäjänä olisin ensikertalainen. Sinänsä ajatus synnytyksestä ei pelota, mutta tottakai jännittää. Enemmän pelottaa, että joutuisin taas leikattavaksi:/ Eipä olisi herkkua, kun esikoistakin pitäisi voida hoitaa ja siitähän saa monta viikkoa nostokieltoa. Siis peukut pystyyn, että meidän vauva tajuaa pysyä loppuun saakka raivotarjonnassa!



Napa mulla on puoliksi pullahtanut, yläreuna on ulkona ja alareuna normaali. Näkyy joskus paidankin läpi, mutta en jaksa murehtia, kyllä se aikanaan palaa ennalleen. Muuten maha on todella pinkeä ja piukka, sekä näyttää että tuntuu siltä. Kumartelu, kyykistely, lasten kantaminen ym on välillä tosi ikävän tuntuista kun muutenkin tiukka pallo vielä supisteleekin aika usein:( Iltaisin on usein vatsa ihan kipeänä kaikesta liikkumistesta ja tekemisestä, tekisi mieli laittaa koko paketti hetkeksi narikkaan ja levätä ilman sitä tovi;)



Tuossa oikeastaan tällä hetkellä pahin " vaivani" , suunnaton väsymys on vähän helpottanut kun tuplasin raudan määrän. Kamala kasa niitä nappuloita pitää syödä, mutta pakkohan se on, että jaksaa olla. Mun yöt on kanssa tosi repaleisia, vessassa käyn 2-3 kertaa, esikoinen saattaa herättää parikin kertaa (on juuri siirtynyt pinnasängystä tavan sänkyyn nukkumaan) ja kun ukkokin vielä kuorsaa, niin jee jee. Aina kun vaan voin, otan pienet torkut päivällä ja niiden voimin jaksaakin sitten taas päivän loppuun saakka.



Mulla olisi toivomus, että vauva nukkuisi osan päikkäreistä sisällä ja osan ulkona. Esikoinen nukkuu iltapäivisin 2-3 tuntia eikä haittaisi jos vauva nukkuisi edes joskus samaan aikaan. Muita uniaan vauva voi ihan hyvin nukkua vaunuissa, kun kuitenkin ulkoillaan tytön kanssa päivittäin. Ja jos jostain saan ihme-energiaa ja jaksan itsekin valvoa koko päivän, niin ainahan voin laittaa molemmat lapset vaunuihin nukkumaan ja mennä itse vaikka asioille. Omaa parveketta tai pihaa meillä ei ole, joten ulkona nukkuminen vaatii aina liikkeelle lähtemisen.



Mutta täytyy sanoa, että aika usein mietin, miten sitä sitten jaksaa kahden pienen kanssa, kun mäkään en todellakaan " toimi" kovin hyvin univelkaisena, vaikka sitä onkin tullut harjoiteltua viimeiset kaksi vuotta...Jos öisin pitää heräillä vauvan kanssa ja päivisin touhuta esikoisen kanssa, niin huh huh. Vaikka kyllähän niitä voimia yleensä kuitenkin jostain kummasta kuitenkin löytyy, ainakin kuuluisat hormonit ovat auttamassa pienen vauvan äitiä jaksamaan. Luotetaan siihen, sisaret!



Meillä menee luultavasti vauva takapenkille isosiskon (turvaistuimessa) kanssa ja äiti pääsee pitkästä aikaa etupenkille:) Tämä on tällä hetkellä suunnitelma, nähtäväksi jää miten on toteutuksen laita. Esikoinen nukkui pienenä aika helposti autoon, mutta silloin kun ei nukkunut, niin viihdytysjoukot (=minä) saivat kyllä tehdä kaikkensa, että huuto olisi loppunut. Usein ei loppunut...



Loppuun vielä SYDÄMELLISET ONNITTELUT TUOREELLE ROUVALLE!!!



Lillis 30+1

Sori.En tiedä miksi oli menny tuollaiseksi.

Asia nro 1; Sydämelliset onnittelut Rva Camelotille!!! Toivottavasti teillä oli upea päivä (ja yö tulossa;)



BERNUSKI; ei jäänyt traumoja tai mitään sellaista synnytyksestä - päinvastoin. Vaikka ponnistamisen tarvetta ei tullut ja mieleen jäi muistikuva kovasta kivusta ja mahdottomuuden tunteesta niin tämän 1,5 vuoden aikana olen tuhansia kertoja katsellut laitokselta otettuja kuvia ja muistellut synnytystä haikein mielin. KAIKKI kivut jne unohtuivat heti tytön synnyttyä enkä nytkään pysty selittämään sitä millaista kipu oli, sen vaan muistaa että se oli kovaa. Ja sekin on hassua, ja toivottavasti teille ensikoille lohduttavaa ja rohkaisevaa, että kun me mieheni kanssa olimme laitoksella klo 17.30 (supistukset säännölliset klo 15.00 alkaen, 5 min välein) ja kätilö totesi että olen vasta 1cm auki ja tulossa olisi pitkä ilta, niin aika meni kuin siivillä ja yhtäkkiä olin jo salissa ja minua pyydettiin ponnistamaan. Vaikka sairaalaan mennessä kätilö totesi että supostukset ovat vielä ihan liian heikkoja ja minusta ne olivat jo silloin sietämättömiä, niin aika ei madellut vaan ajattelin koko ajan hengittämistä ja sitä että aamulla meillä on vauva ja kaikki on ohi. Tyttö syntyi 23.56.



(.). Iltapäivällä mulla alkoi selkäsärky ja menkkamainen kipu alavatsalla ja kipu siirtyi tai muuttui pian tavallaan sellaiseksi vannemaiseksi, pistäväksi kivuksi tuohon alavatsalle. On ollut tosi ilkeä kipu. Esikoisen aikana en muista tälläistä lainkaan. Kovettumisspuistuksia on tullut myös vähän väliä. Pitää seurata huomiseen, että miten ne muuttuvat yön aikana.



Ihanaa, tyttö on ollut suht. normaali jo tänään - ehkä toipuminen on vihdoin voiton puolella! Huomenna neiti pääsee mummolaan yöksi, me lähdetään viimeistä kertaa ennen vauvan syntymää " viihteelle" eli hyvän ystäväni häihin. Odotan innolla, harmittaa vain ettei ole mitään päälle pantavaa. Paniikki tulee huomenna ja hermot varmaan menee....



Olen oikeasti aika hassun näköinen, kun sivulta päin näyttäisi siltä, että muuten vartaloltani olen ehkä hoikemmassa kunnossa kuin ennen raskautta, mutta sitten tuo iso vatsa sojottaa suoraan eteenpäin.. Näyttää kuin amerikkalainen jalkapallo olisi liimattu pitkittäin kiinni mun napaan;) Mun mielestä mä syön kyllä koko ajan, mutta nyt ei ole kyllä tullut kiloja muualle kuin masuun.



MIANNI, hui miten pitkä lenkki! Olen kateudesta vihreä (en kuitenkaan niistä liitoskivuista.



PYÖRÄILYSTÄ; yritin yksi ilta muuten pyöräillä niin en voinut edes istua satulaan. Tuntui IHAN siltä kuin vauvan pää olisi osunut satulaan eli paikat olisivat auenneet kokonaan siinä asennossa. Kauhea tunne.



Nyt pitsaa syömään (jeps, omatekoista pitsaa ja salmiakkipussi päälle...Hyi Nazua;). Hyvää yötä ja viikonloppua kaikille!



Nazu ja pikkukakkonen rv 31 ja taitaa olla 4 tai 5 päälle

Tulipa mieleen kysäistä teiltä, että [b]voiko nk. harjoitussupistus tuntua selässä?[/b] Mulla on yleensä (nyt ja edell. raskaudessa) ollut ainoastaan kivuttomia vatsan kovettumissupistuksia, mutta nyt tuntuu välillä tosi kovaa kipua selässä. Olen aina ajatellut sen olevan selkäkipua (esim pitkästä seisomisesta aiheutuvaa) mutta nyt kipua on tullut muutamana iltana kun olen mennyt nukkumaan ja se ikäänkuin siirtyy keskiselästä ylemmäs. Hmm, hieman hankala selittää, mutta jotenkin tämä ei ehkä kuitenkaan tunnu ihan tavalliselta selkäsäryltä, siitä mulla on ihan riittämiin kokemuksia. Eli mitä ihmettä, onko nää jotain supistuksia ja jos on, niin ovatkohan ihan ok, kun kerran ovat selkeästi kivuliaita verrattuna mahan kovettumiseen?

kuulostaa justiin siltä, mitä itsekin olen tänään tuntenut. Mulla esikon aikana ei ne " oikeat" eli synnytyssupistukset missään vaiheessa tuntuneet selässä joten nyt olen ihan ihmeissäni että mitä tämä selästä alkanut särky oikein on kun siihen liittyy nuo kovettumiset myös Eli ovatko suppareita vai mitä?? Tosiaan kipua on jo mukana - joskaan ei mulla vielä mitenkään hälyttävästi mutta ilkeästi.



Massu täynnä pitsaa, salmiakit sai mies, ei teekään enää mieli ja hyvä niin. Voi kauhia miten pinkeä vatsa mulla on nyt!



nazu