Millainen ruokavalio oli 90-luvulla? Miten ihmiset olivat niin hoikkia?

Jos ajattelet ap. 90-luvulla ihmisten olleen hoikempia, niin olet katsonut ihan vääriä sarjoja.

Tutustu vaikka Valkeat puhtaat lakanat, Tankki täyteen, Salatut Elämät jne. sarjoihin, niin keskustellaan sitten asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Ei se syömisestä ollut kiinni, vaan liikunnasta. Ei röhnötetty ruudun ääressä, vaan tehtiin fyysisiä asioita. Käytiin kaupungilla, liikuttiin metsissä tai muualla ulkona, tehtiin pihatöitä, oltiin aktiivisia ystävien kanssa kodin ulkopuolella. Toki siinä sivussa tuli syötyä harvemmin, kun ei jatkuvasti istunut 10 metrin säteellä jääkaapista läppäri sylissä ja puhelin kädessä.

Kyllä se on aina enemmän silti syömisestä kiinni kuin liikunnasta. Arkiliikuntaa oli toki paljon enemmän, mutta ei ollut myöskään samanlaista napostelukulttuuria ja kaloripommeja ei ollut tarjolla ympäri vuorokauden kuten nykyään on. Ja ehkä nykyään joko voidaan enemmän huonosti kaiken kiireen ja muun keskellä, joten syömme tunteisiin enemmän. 

90-luvulla ei ollut robotti-imureita vaan imuroitiin itse. Imurointi kuluttaa energiaa niin saatanasti, ettei ole mahdollista lihoa.

Katsokaapa 70-luvun sarjoja, myös ulkomaisia, niin siellä kyllä näkyy, että useimmat ovat hoikkia ja laihoja. Väittäisin, että aikuisten kohdalla näkyy myös lapsuudessa koettu pula- ja sota-aika.

Huomasin että joskus 2000-luvun vaihteessa etenkin nuorten ulkomuoto muuttui ja yhtäkkiä kaikilla oli tukeva keskivartalo. Nykyäänkin hämmästyn melkein joka kevät kun ihmiset siirtyvät kevyempiin vaatteisiin, että normaalipainoisia aikuisia on hyvin harvassa.

Meillä syötiin pääasiassa ihan tavallisia kotiruokia. Aamuisin oli aina kaurapuuro. Muistaakseni salaattia tehtiin kuitenkin harvemmin, lähinnä viikonloppuisin, jolloin oli "parempaa" ruokaa. Välipalana usein leipää ja kaakaota. Pullaa meillä oli kotona aika usein, kun äiti tykkäsi leipoa. Kaupasta ostettuja herkkuja oli melko harvoin, lähinnä synttäreillä oli limsaa, sipsejä, kakkua ja karkkia. Välillä sai lauantaisin siivun pakettijäätelöä tai iso limupullon, josta oli riitettävä kaikille sisaruksille. Pizzaa ja hampurilaisia ei juuri syöty, koska niitä ei pienellä paikkakunnalla edes myyty. Mutta tosiaan, noina aikoina kaikki olivat hoikkia meidän perheessä, toista se on nykyään. Itselläni varsinkin on paha sokerikoukku, mutta on noita suolaisiakin herkkuja tullut syötyä sen jälkeen kun lähti maalta kaupunkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se syömisestä ollut kiinni, vaan liikunnasta. Ei röhnötetty ruudun ääressä, vaan tehtiin fyysisiä asioita. Käytiin kaupungilla, liikuttiin metsissä tai muualla ulkona, tehtiin pihatöitä, oltiin aktiivisia ystävien kanssa kodin ulkopuolella. Toki siinä sivussa tuli syötyä harvemmin, kun ei jatkuvasti istunut 10 metrin säteellä jääkaapista läppäri sylissä ja puhelin kädessä.

Kyllä se on aina enemmän silti syömisestä kiinni kuin liikunnasta. Arkiliikuntaa oli toki paljon enemmän, mutta ei ollut myöskään samanlaista napostelukulttuuria ja kaloripommeja ei ollut tarjolla ympäri vuorokauden kuten nykyään on. Ja ehkä nykyään joko voidaan enemmän huonosti kaiken kiireen ja muun keskellä, joten syömme tunteisiin enemmän. 

Ei millään, kyllähän yhden 400kcal suklaapatukan kuluttaa, kun kitkee vartin kukkapenkkiä.

Glukoosisiirappi ja muu halpa möhnä mitään prosessoituihin ruokiin laitetaan valmistuskustannusten säästämiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Katsokaapa 70-luvun sarjoja, myös ulkomaisia, niin siellä kyllä näkyy, että useimmat ovat hoikkia ja laihoja. Väittäisin, että aikuisten kohdalla näkyy myös lapsuudessa koettu pula- ja sota-aika.

Kai tajuat että näyttelijöiden laihuus ei kerro mitään totuudesta?

Olen kyllä elänyt ihan eri ysäriä kun monet täällä. Olen syntynyt -83 ja muista ihan pienenä jo miten viikonloppuna käytiin ravintelissa ja minä sain pizzan tai kanakorin. Lauantaina saunan jälkeen haettiin Carolsista kunnon mätöt ja katsottiin videolta Candy Candya. Yleensä meillä kyllä syötiin terveellisesti mutta pointti on se että kyllä kaikkea oli jo kasarilla tarjolla lähes siinä missä nykyäänkin, paikkoja vaan oli vähemmän. Yhdessä kylässä ei tarvittu kymmentä Carolsia.

Kroonisesta kiireestä kärsivän on nykyään helpompi saada kaupasta ainekset monipuolisiin aterioihin siten, ettei ole pakko tehdä kaikkea alusta itse eikä myöskään tarvitse syödä valmisruokaa, vaan jotain siltä väliltä. On helpompi nopeasti koostaa monipuolisia aterioita - tai ehkä lähelleni on vain tullut parempia kauppoja.

Tämä edistää oikeastaan terveellistä syömistä eikä sen tarvitse lihottaa.

Vierailija kirjoitti:

No kun piti oikeasti ennen vanhaa mennä ulos kotoo. Nykyään kaikki hoidetaan koneen kautta. Miksi ei ihmisillä mee päähän?

- Kyllä mulla menee viina päähän nyt ihan niinku ysärilläkin.

Vierailija kirjoitti:

Katsokaapa 70-luvun sarjoja, myös ulkomaisia, niin siellä kyllä näkyy, että useimmat ovat hoikkia ja laihoja. Väittäisin, että aikuisten kohdalla näkyy myös lapsuudessa koettu pula- ja sota-aika.

Ne olivat laihaläskejä. Ei minkäänlaista lihaksistoa. Riitti kun veti röökiä ja söi jonkun piparin päivässä.

Liikuttiin enemmän kirjoitti:

Eihän 90 luvulla vielä ollut edes langattomia kännyjä!!!

Millainen on sitten se langallinen känny?

Oli ihan normaalia, että limua ostettiin 1-2 litraa ja se kesti 4-henkisellä perheellä pari viikonloppua tai kuukauden. Jos ostin karkkia, niin esim vain 5 markalla/viikonloppu. Eli markalla / laji. Esim 5 merkkaria, 5 hedelmärahaa, 2 merenneitoa, 4 lätkäliigaa ja 5 mansikkajauhista. Muut syömiset terveellistä kotiruokaa.

Nykyään: teini voi juoda 2 litraa limsaa yksin illan aikana, syödä mässypussin ja vielä sipsejä. Lounas koulussa ja päivällinen mäkkärissä. Pitsa välipalaksi. Ero on suuri.

Sama kun kolmenkymmenen vuoden päästä ihmettelis kun 2020-luvulla lähes kaikilla oli niin isot perseet kun telkkarissa.

Intersektionaalista marxilaista kehopositiivisuutta ei oltu vielä keksitty.

No itse olin ysärillä lapsi ja kyllä silloin lapsina karkkia ja limuja vedettiin. Ehkä tarjonta oli vaan vähän suppeampi kuin nykyään. Kotona leivottiin usein ja joskus pullaa saattoi yksin vetää pellillisen yhdessä päivässä. Lapsina liikuttiin toki paljon ulkona leikkiessä vaikka meillä oli jo tietokone- ja konsolipelit sekä piirretyt mitä myös toljotettiin.

Omien havaintojen mukaan ne samat sukulaistädit ja naapurin kakaroiden vanhemmat oli jo silloin yhtä lihavia kuin nykyäänkin. Koulutovereista taas osa säilyneet samanlaisina tai sitten lihoneet.

Televisiossa oli hoikkia ihmisiä kuten aina. Nykyään vain näkyy enemmän lihavempiakin koska suvaitsevaisuus.

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla ei ollut sokerittomia limuja, vaikka mm. pepsi max esiteltiin suomessa 1994 ja muut sukraloosilimut joskus kasarilla.

Eikö pepsi max ole sokeriton?

Meidän kotona oli koulupäivän jälkeen yläastelaiselle tarjolla 1 1/2 kalapuikkoa. Eikä mitään muuta (esim perunaa tai kasviksia). Joten kyllä siinä laihana pysyi. Ei paljon lastensuojelua ollut lama-aikana.