Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luottamuspula parisuhteessa
21.01.2021 |
Mies epäilee minun pettävän häntä. En ole sitä tehnyt enkä ole niin tekemässä. Tuntuu kohtuuttomalta, että aiheesta saadaan kovia riitoja aikaiseksi ja niissä mies vaatii minua tunnustamaan sen, että petän häntä.
Voiko asialle tehdä jotain? Muuten on hyvä mies mutta hermojani raastaa joutua jatkuvasti syyllistetyksi asiasta, jota en ole tehnyt.
Vinkkejä? Loppuuko tämä joskus? Ymmärrän, että luottamuksen voi ainoastaan ansaita mutta mitä voi tehdä tilanteessa, jossa ei ole toiminut väärin mutta toinen ei usko puhetta?
Epäiltyjen listalla petoskumppaneiden suhteen mm. miespuoliset työkaverit, työhön liittyvät asiakkaat, entiset kumppanit, remonttimiehet. Oikeastaan listaa voisi jatkaa loputtomiin ja minusta tilanne on aivan absurdi. Mies kieltää olevansa mustasukkainen ja korostaa, että kyseessä on ainoastaan minun aiheuttamani luottamuspula. Luppohetkinä myönnän selailevani mielelläni nettiä lukien mm. uutisia. Av-palstakin on minulle viihdyttävyydessään tuttu mutta kuvittelen tämän olevan ihan normaalia käytöstä nykypäivänä.
En ole ikinä ns. katoillut eli ollut tavoittamattomissa niin, ettei mies olisi minua saanut kiinni (toki aina ei puhelimeen voi heti vastata). Emme myöskään ole noin vuoden seurustelumme aikana nukkuneet yhtäkään yötä erossa. En ole käynyt seurustelumme aikana kertaakaan käynyt baarissa tai ravintolassa tyttökavereitteni kanssa. Tuntuu, että kaupassa käyminenkin yksin on miehelle uhka ja huomaan vältteleväni tilanteita, joista en pysty aukottomasti dokumentoimaan joka ikistä tapahtumaa aikajanoineen jälkikäteen.
Kommentit (55)
Kukaanhan ei voi olla 100 % "uskollinen". Ihminen on sellainen. Voi yrittää olla. Kyllä voitte varmaan kumpikin tämän ymmärtää. Ehkä kannattaa pitää huilitaukoa toisistaan välillä. Kyllä se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä nyt murehdi liikaa näitä vastauksia. Ootko oikesti siitä tolaltasi, että mies epäilee sinus ja jokin mielikuva meni rikki. Ei tällaiset jutut ole poikkeuksellisia. Jotkut on ihan tosissaan maalailemassa piruja seinille. Älä nyt anna mielikuvituksen laukata liikaa jos siihen ei ole syytä. Jos olet mieleltäsi uskollisuutta arvostava ja haluat olla sitä ajatuksiltasi ja teoiltasi, se on hyvä. Jos joku muu latelee ehtoja, jotka ovat mahdottomia, silloin pitää tehdä ratkaisua itseään vahingoittamatta. Jos mies on samanlainen, niin sittenhän teillä on yhteistä. Mutta jos mies vaatii sinulta mahdottomia, ei itse tee samoin, tai jos tekeekin, eihän se ole ihan tasapainossa sen kanssa, että kukaan ei voi koko ajan tehdä "oikein" vaikka kuinka tahtoisi. Hulluksihan siinä viimein tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lukemisen tähän "Voiko asialle tehdä jotain?" Voi. Sinä tai mies alkaa etsimään uutta asuntoa itselleen.
Tietysti tajuan tämän. Minusta mies on vain jollakin tavalla vainoharhainen ja mietin, voiko häntä auttaa asian kanssa.
Tämä asia on ainoa (joskin merkittävä) "vika" miehessä ja siksi ei tekisi mieli vielä luovuttaa. Muuten mies on kohdellut minua paremmin, kuin yksikään toinen mies ja samasta syystä en tässä järjettömältä kuulostavassa tilanteessa olisi pysynyt hetkeäkään.
Ymmärsin kertomuksestasi, että te ette asu viel virallisesti yhdessä. Totta kai mies tuossa vaiheessa kohtelee sinua hyvin, koska silloin pysyt hänen kanssaan yhdessä. Kohtelu muuttuu heti, jos muutatte yhteen. Noin pahasta mustasukkaisuudesta ei parane ilman ammattiapua, joten miehen käytös pahenee vuosien myötä. En epäile hetkeäkään etteikö jossain vaiheessa tule nyrkit mukaan.
Jos et nyt laita rajoja, joudut selittelemään menojasi, puhelimen käyttöä ja muuta niin kauan kun olette yhdessä.
Ei, luottamusta ei ole ansaittava. Sen pitää olla lähtökohta. Ei niin, että ihminen on lähtökohtaisesti valehtelija ja hänen on todisteltava itsensä luotettavaksi.
En kestäisi tuollaista yhtään. Jos mun tarvitsisi olla tilivelvollinen miehelleni siitä, missä milloinkin olen, kenen kanssa, en saisi pitää miespuolisia kavereita (tai että en päättäisi itse keiden kanssa olen tekemisissä), niin näyttäisin kyllä ovea. Jos mua epäiltäisi jatkuvasti jostain, saisi ihan mieluusti etsiä paremman, jonkun alistuvan kotona istujan tossunsa alle.
Oi miten ihanaa kun ei tartte enää kestää tuommoista! Enää ei mustelmia särje ja kolota joka paikassa, eikä tarvitse niitä töissä selitellä eikä salata. Niin, kyllä nuo alkavat aina jossain vaiheessa hakata. Nyt et ole vuoteen käynyt missään, odotas kun alat käymään. Tai älä odota, äläkä ole yhtä tyhmä kuin minä; juokse jo nyt äläkä tee lasta niinkuin minä tein. Nyt olen kuitenkin vapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ei ole todellakaan normaalia. Kukaan ei ole täydellinen, ja on olemassa vikoja ja heikkouksia joiden kanssa voi ja kannattaa opetella elämään. Tämä ei ole yksi niistä. Älä kuuntele niitä jotka muuta väittävät, he ovat todennäköisesti itsekin mieleltään sairaita ja heidän käsityksensä toimivasta parisuhteesta on häiriintynyt. Samankaltaisia ulostuloja löytyy myös pettämis-, alkoholismi- ja perheväkivaltakeskusteluissa. Aina tulee joku sanomaan, että koska kaikissa ihmisissä on jonkinlaisia heikkouksia, ei niiden mittakaavalla saisi olla mitään väliä vaan kumppanilta pitäisi olla valmis vastaanottamaan ihan mitä hyvänsä p*skaa hän katsoo parhaaksi niskaan kaataa. Ei mene noin. Sinä ansaitset parempaa.
Ehdota miehellesi vapaata suhdetta. Ei ole enää syytä mustasukkaisuuteen. Toivottavasti saat uusia kavereita menetettyjen tilalle (kun et ole heitä tavannut ollenkaan seurustelun aikana).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiinnostaisi tietää millainen ihminen ap itse on. Kerrot, että sinulla on ollut aiemmin vielä huonommin kohtelevia miehiä. Mitä tarkoitat? Varmaankin fyysistä väkivaltaa, jos koet että henkistä väkivaltaa harjoittava mies kohtelee sinua kuitenkin paremmin kuin entiset. Entä ystävät? Sinulla on ilmeisesti ainakin ollut miespuolisia ystäviä joihin olet joutunut katkaisemaan välit, mutta entä ne naispuoliset ystävät? Onko sinulla läheisiä ihmisiä, joiden kanssa olet keskustellut ihmissuhteistasi? Eikö kukaan tällainen ihminen ole kertonut sinulle, ettei tuo ole tervettä käytöstä tai normaali parisuhde? Onko kukaan läheinen puhunut sinulle mahdollisuudesta, että sinulla olisi läheisriippuvuutta jota kannattaisi purkaa terapiassa?
Huono kohtelu suhteessa ei siis koskaan ole uhrin vika enkä sitä väitä. Mutta mietin, että jos "paras" suhteesi on näin - anteeksi vaan - p*rseestä, niin mikä saa sinut toistuvasti hakeutumaan toinen toistaan huonompiin suhteisiin ja pysymään niissä? Kuka hyvänsä voi ajautua sairaalloisen mustasukkaisen ihmisen kanssa yhteen, mutta kuka hyvänsä ei ole sokea sille että suhde on sairas, kuka hyvänsä ei selittele että "mutku se on muuten hyvä mies", kuka hyvänsä ei JÄÄ tuollaiseen tilanteeseen. Koetko, ettei sinulla ole oikeutta vaatia tervettä ja rakastavaa parisuhdetta? Ajatteletko kenties alitajuisesti, ettet ansaitse parempaa?
Kannatan ehdottomasti eroa ja terapiaa, valinnaisessa järjestyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää millainen ihminen ap itse on. Kerrot, että sinulla on ollut aiemmin vielä huonommin kohtelevia miehiä. Mitä tarkoitat? Varmaankin fyysistä väkivaltaa, jos koet että henkistä väkivaltaa harjoittava mies kohtelee sinua kuitenkin paremmin kuin entiset. Entä ystävät? Sinulla on ilmeisesti ainakin ollut miespuolisia ystäviä joihin olet joutunut katkaisemaan välit, mutta entä ne naispuoliset ystävät? Onko sinulla läheisiä ihmisiä, joiden kanssa olet keskustellut ihmissuhteistasi? Eikö kukaan tällainen ihminen ole kertonut sinulle, ettei tuo ole tervettä käytöstä tai normaali parisuhde? Onko kukaan läheinen puhunut sinulle mahdollisuudesta, että sinulla olisi läheisriippuvuutta jota kannattaisi purkaa terapiassa?
Huono kohtelu suhteessa ei siis koskaan ole uhrin vika enkä sitä väitä. Mutta mietin, että jos "paras" suhteesi on näin - anteeksi vaan - p*rseestä, niin mikä saa sinut toistuvasti hakeutumaan toinen toistaan huonompiin suhteisiin ja pysymään niissä? Kuka hyvänsä voi ajautua sairaalloisen mustasukkaisen ihmisen kanssa yhteen, mutta kuka hyvänsä ei ole sokea sille että suhde on sairas, kuka hyvänsä ei selittele että "mutku se on muuten hyvä mies", kuka hyvänsä ei JÄÄ tuollaiseen tilanteeseen. Koetko, ettei sinulla ole oikeutta vaatia tervettä ja rakastavaa parisuhdetta? Ajatteletko kenties alitajuisesti, ettet ansaitse parempaa?
Kannatan ehdottomasti eroa ja terapiaa, valinnaisessa järjestyksessä.
Sallitko että hiukan opponoin tätä näkemystä?
On virheellistä olettaa, että alisteisiin suhteisiin ajautuu pelkästään ihmiset, jotka ovat jo perusluonteeltaan läheisriippuvaisia, taikka taipuvaisia alistumaan.
Todellisuudessa, kukaan ei ole varsinaisesti "turvassa" , riippumatta luonteestaan.
Mustasukkaisuus on syöpä, joka kehittyy ja alkaa oireilla pikkuhiljaa, tästä syystä sen kanssa ns. "oppii elämään"
Asiaa kuvaa ehkä parhaiten se tarina sammakosta ja vesikattilasta:
Kiehuvaan veteen heitetty sammakko loikkaa kattilasta välittömästi ulos.
Mutta sen saman sammakon voi keittää ellävältä, kunhan nostaa veden lämpötilaa riittävän hitaasti...
(saattaa tulla muutama duplikaatti... sanapari 'keittää e*ävältä' on ilmeisesti palstan nou-nou listalla...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap voi olla oikeasti "syyllinen". Kävikö edes mielessä? Mutta ei kun miehiä haukkumaan, vertailemaan itseensä ja niin ollaan tietävinään tämän aloittajan asiat.
No jos Ap on ”syyllinen” niin silloinkin ainoa oikea lopputulos on suhteen päättäminen.
Oli niin tai näin, tuo suhde ei voi jatkua.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Sairaalloisen mustasukkaisuuden takana on usein mustasukkaisen ihmisen itsetunnon vaikeudet tai sitten hänen oma halunsa olla uskoton tai peräti oma uskottomuutensa.
Nykyinen puolisoni osoitti tuollaisia merkkejä suhteemme ensi kuukausien aikana. Keskinäinen luottamus on minulle parisuhteessa kerta kaikkiaan kynnyskysymys, ja tämän tein miehelle varsin selväksi. Erään laivareissuni jälkeen (laivareissu oli siis työporukan kehittämispäivä + tietysti vapaa-aikaa siksi kunnes laiva palasi satamaan) mies oli hermona ja kiukkuinen ja syytteli minua, kun en ollut vastaillut hänen viesteihinsä siinä pitkin päivää, iltaa ja yötä. Hän vissiin yllättyi, kun anteeksipyytelyn ja selittelyn sijaan minä puolestani suutuin, ja ilmoitin että jos tää tämmöiseksi kyttäilyksi menee niin minun puolestani suhde on tässä, ota tai jätä. En ala selittelemään tekemisiäni ja en ala kuuntelemaan moista ininää. Mies hätkähti, mietti päivän ja tutkiskeli itseään - ja, yllättävää kyllä, paransi tapansa. Itse olin tämän tilanteen jälkeen pitkään epäluuloinen, koska se öyhötys taas palaa, mutta ei ole palannut, ja 15 vuotta ollaan nyt oltu yhdessä ilman mustankipeyskohtauksia.
Aloittaja et kertonut kauanko olette yhdessä olleet, mutta oli kauan tai vähän aikaa: älä suostu tuohon. Älä pyytele anteeksi, älä selittele, älä kuuntele syyttelyjä.
Edellisessä parisuhteessani mies oli myös pitkään mustasukkainen. Suhde päättyi hänen omaan pettämiseensä, jota itse en keksinyt pitkään aikaan edes epäillä, kun itse en ole mustasukkainen tyyppi ollenkaan. Että tosiaan, semmoinen piirre voi takana olla.
Hyvä että teit kerralla kantasi selväksi miehelle etkä ruvennut pyytelemään anteeksi. Itse olen muutaman kerran törmännyt ylimustasukkaiseen kumppanikokelaaseen, ja kaikista heistä selvisi myöhemmin, että pettivät itse, joten hermostuivat tietenkin hulluuden partaalle kun ajattelivat että minäkin "pitäisin hauskaa" sillä välin kun olin poissa näkyviltä tai kuuluvuusalueelta.
Ylipäätään todella huonoa tilannetajua kumppanilta, joka spämmää koko ajan viesteillä silloin kun toinen on jossain muissa riennoissa, olikyseessä sitten kokous, työmatka, tyttöjen tai poikien ilta tai mikä hyvänsä ilmoitettu meno. Koko ajan ei tarvitse olla päivystämässä puhelimen äärellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap voi olla oikeasti "syyllinen". Kävikö edes mielessä? Mutta ei kun miehiä haukkumaan, vertailemaan itseensä ja niin ollaan tietävinään tämän aloittajan asiat.
Ihan totta, niin voi.
Mutta ei, ei käynyt edes mielessä.
Jaa miksi ei???
Katsopas kun normaali ihminen lähtökohtaisesti luottaa kertojan rehellisyyteen, jollei tarinassa ole jokin niin ilmiselvä epäloogisuus, että saa epäilemään sen todenperäisyyttä.
Kerrotko nyt meille kaikille, mikä AP:n tarinassa sai sinut epäilemään sitä valheeksi?
Vai oletko mahdollisesti samaa rotua AP:n miehen kanssa?
Alue: Aihe vapaa
Ehdotatko siis ap:lle digitaaliseen väkivaltaan turvautumista? Jokaisella on oikeus yksityisyyteen, myös parisuhteessa. Vaatimus päästä katsomaan toisen laitetta on digitaalista väkivaltaa.