Minkä näköiseksi kuukausi sitten kuollut ihminen on mennyt

Äitini haudattiin tasan kuukausi kuolemansa jälkeen. Hänet vietiin ruumishuoneelle heti kuolemansa jälkeen ruumisautolla ( ei kuollut sairaalassa). Ennen hautajaisia menin häntä katsomaan ja suntio sanoi että aika on tehnyt tehtävänsä ja ruumis on alkanut jo hajoamaan. Silmät olivat painuneet hyvin syvälle ja korvasta oli valunut visvaa. Silti hän oli itsensä näköinen vaikka naama oli hyvin turvonnut.

Kaveri on ammatiltaan patologi. Sanoi että kuukausi sitten kuollut ihminen voi olla yllättävän hyvässä kunnossa (kasvot täysin tunnistettavissa) jos hän kuoli vaikkapa Mount Everestillä. Kova pakkanen, kuiva ilma ja kylmä tuuli "pakastekuivattaa" ruumiin, joten se säilyy helposti vuosikausia. 

George Mallory -niminen mies katosi Mount Everestillä 1924. Hänen ruumiinsa löydettiin vasta 1999. Ruumis oli ollut lumen peitossa ja lumivyöryjen runtelemana vuosikymmeniä, mutta siitä huolimatta se oli löydettäessä hämmästyttävän hyväkuntoinen. Pää oli irronnut, mutta torso näytti erinomaisesti säilyneeltä. Ja kyllä, se torso löytyy helposti Googlen kuvahakutoiminnolla. Älkää sitten tulko minulle valittamaan, että ruokahalut meni kun katsoitte. 

Ano Turtiaisen näköiseksi

Mummilla oli mustavalkovalokuva tädistäni arkussaan. Tätini kuoli vähän alle kaksivuotiaana 1937. Hän näytti mielestäni kauniilta nukelta.

Vierailija kirjoitti:

Ano Turtiaisen näköiseksi

Hyvin sanottu. Turtiainen näyttää siltä kuin olisi pystyyn kuollut ja turvonnut. 

Kuulun ortodoksiseen sukuun jo edesmenneen äitini puolelta. Olin 8- vuotias, kun näin isänisäni kuolleena ensimmäistä kertaa. Isämme suku on luterilaista, mutta itäsuomalaisessa perinteessä, myös luterilaisten arkkuja voidaan avata ja katsoa. Isänisäni oli ruumiina kaunis, en järkyttynyt, hän kuoli sydäninfarktiin. Kuoli töissä, jaloilleen. Nuorehkona. Sen jälkeen jo vuoden päästä tästä isoenoni ortodoksisissa hautajaisissa, joissa arkku on auki. Olen nähnyt arkkuja avattuna hautajaisissa n. 20 vuoden ajan. Edelliset ortodoksihautajaiset, joissa arkku olin, olivat v. 1994. Sen jälkeen hautajaiset, joihin olen osallistunut, ovat kaikki olleet luterilaisia hautajaisia, joissa arkkuja ei ole erikseen avattu. Vainajista on kuitenkin ollut kuvia, mutten ole niitä erikseen innolla halunnut katsoa.

Kuolema on luonnollista, siihen olen kasvanut, enkä sinänsä pelkää kuolemaa enkä vainajia, mutta en hirveästi kuitenkaan halua nähdä vainajia. Vainajat ovat poissa täältä ja erityisesti rakkaan äidinisäni ruumista katsoessani huomasin, että kyseessä oli nimenomaan kuori. Vahva, rakastava ja aito persoona oli kadonnut ja jäljellä oli kuori. En hirveästi halua aikuisena katsella vainajia. Lapsena minulta ei kysytty sitä. 

Ystäväni ehti olla asunnossaan kuolleena 3-4 päivää, ennen kuin löysin hänet. Oli mahallaan, ja tajusin heti, että on kuollut. Koskin toki häneen kevyesti ravistellen. Jokin itsesuojeluvaisto esti minua kääntämästä häntä. Kuolemaa tutkinut poliisi sanoi myöhemmin minulle, ettei kannata mennä katsomaan ruumista, oli pahan näköinen. Isäni näytti kuoltuaan kappelissa häntä käydessäni katsomassa pienentyneen huomattavasti, mutta ilme oli levollinen ja käynnistä jäi hyvä muisto. Syöpään kuollut lankoni näytti taas kärsivältä, toinen silmä oli hieman auki ja suu vääristynyt. Auki ollut silmä ja ilme kummittelivat mielessäni pitkään.

Kuukausi sitten kuollut ihminen olisi kokenut huomattavia muutoksia kehossaan hajoamisprosessin takia, varsinkin jos ruumista ei ole säilytetty asianmukaisesti kylmässä tilassa. Hajoamisen nopeus ja ulkonäköön vaikuttavat tekijät riippuvat ympäristöolosuhteista, kuten lämpötilasta, kosteudesta ja siitä, onko keho ollut suojassa ulkoisilta tekijöiltä (esim. eläimet tai hyönteiset).

Yleisesti ottaen tällainen ruumis olisi mennyt merkittäviin muutoksiin:

Ihon värimuutokset: Aluksi iholla voi olla vihertäviä tai sinertäviä sävyjä, mutta pidemmän ajan kuluessa iho muuttuu ruskehtavaksi tai mustaksi. Laajalle levinnyt mädäntyminen ja turvotus aiheuttavat kudosten pettämisen.

Mätäneminen ja hajuhaitat: Kuukauden jälkeen hajoaminen olisi pitkällä, ja ruumiista erittyisi voimakasta mädäntyvää hajua, koska sisäelimet hajoavat ja kaasut vapautuvat.

Turvotus: Kaasut, jotka syntyvät hajoamisprosessissa, voivat turvottaa ruumiin, mikä muuttaa huomattavasti alkuperäisiä piirteitä.

Pehmytkudosten tuho: Kasvot ja muut pehmytkudokset saattavat olla pahoin vaurioituneet tai hajonneet, ja silmät ovat saattaneet kuivua tai kutistua.

Hyönteisten aiheuttamat muutokset: Jos ruumista ei ole suojattu, hyönteiset, kuten kärpäset ja toukat, ovat todennäköisesti aiheuttaneet lisätuhoja.

Kuukauden kuluttua tunnistaminen voi olla haastavaa ilman oikeanlaista oikeuslääketieteellistä apua. Henkilö voisi olla tunnistettavissa esimerkiksi hampaiden tai muiden kestävien kudosten, kuten luiden, perusteella, mutta ulkonäkö olisi merkittävästi muuttunut.