Mitä sellaista arvostatte asumisessa, mitä muut eivät tunnu arvostavan?

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiötä. Myös sitä, että asunto on helposti muutettavaksi työtilaksi niin, että ns. erilliset oleskelutilat ja sängyn paikka ovat toisarvoisia tai että niille on varattu vain hyvin pieni osuus asuintilasta.

Tosiasiassa ihailen rosoisia loft-tyyppisiä asuntoja joihin voi tuoda sekalaisen joukon vintagehuonekaluja, metallisia arkistokaappeja ja kunnon työpöydät (tietokoneineen) eri toiminnoille. Eli ajatuksena jonkinlainen freelancerin studio jossa voi myös asua. En halua erottaa työtä ja vapaa-aikaa, vaan pidän siitä että harrastuksesta tulee työ ja työstä elämä. Toki sosiaalinen sellainen.

Etätyöntekijä tässä hei. Miksi pitäisi olla loft, että sisustuksessa voi yhdistää niin vintagea kuin industrialia? 

Muustahan ei tarvitse edes haaveilla. Sen kuin muuttamaan sellaiseen. Nykyiselläänhän kun ei edes oikein löydy muuta kuin avokeittiötä muulla avoimella tilalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljua. Se kuulemma kuuluu vain mökille. On meillä palju sielläkin. Kiva vekotin myös arkipäiviä.

Maalla asumista. Mutta minä tykkää kuunnella kurkien ja joutsenten kerääntymisestä syntyvää meteliä aamuisin. Paljon parempi, kuin liikenteen melu.

Toisaalta tykkään, että voin alasti kipittää ulkosaunaan pihan poikki. Ei ole naapureita valittamassa. Verhoja ei tarvitse laittaa kiinni iltaisin, koska kukapa tuolla kyttäisi meille sisälle?

35 min ja olen kaupungissa työpaikalla. Mielellään ajelen sitten kotiin ja rauhaan. Moni pitää matkaa pitkänä, mutta istuu bussissa tunnin mennen tullen. Ei ne kilometrit, vaan aika.

Maalla on aika paljon niitä, jotka seisovat varjoissa ja katselevat taloihin sisälle. Nimenomaan sellaisissa paikoissa kiinnijäämisen riski on pieni.

Olen poliisi maalla ja tiedän asian tasan tarkkaan.

Meilläkin kaupungin liepeillä kiertää hiippari, joka juurikin vaanii laitamien yksittäisiä taloja, ei kierrä keskustassa koska kiinnijäämisen mahdollisuus on isoimpi, kaikki hänet tietää.

Vierailija kirjoitti:

Sitä, että on keittiö erillään ja se on vaan ruoanvalmistuskeittiö. Ruokailutila erikseen.

Iso makuuhuone. Ei tarvitse kylki edellä kiertää isoa sänkyä.

Ovelliset vaatekaapit. Mukavampi käyttää kuin kauniita liukuovia.

Isot ikkunat ja näkymät 3 ilmansuuntaan. Niin korkealla, ettei tarvitse verhoja käyttää eikä katsella naapuritalon seiniä.

Liukuovet ovat s-aata-nan keksintö.

Ilmalämpöpumppua tms. ekologisempaa lämmöntuottajaa ilman en haluaisi elellä. En halua maksaa melkein viittäsataa kuussa lämmityksestä pelkästään + toki luonto. 

Todella pieni piha. En halua hoitaa puutarhaa, mutta haluan pissapaikan koiralle, jos tulisi vaikka yöllinen hätä. 

Vierailija kirjoitti:

Maalainen kirjoitti:

Arvostan sitä, että jos vanha talo remontoidaan, se tehdään huolella vanhaa kunnioittaen eikä lätkätä mitään nykyajan muovi ratkaisuja sinne. Moni remontoi vanhan talon. Ulkoa näyttää hyvältä, mutta sisällä on tyydytty laminaattiin ja mdf-tavaraan.

Lisäksi arvostan maalla asumista. Itse asun oikeasti maalla tai pikemminkin periferiassa. Ihmiset kauhistelee miten joku voi asua niin korvessa. On täällä muitakin. Naapureita ei vaan ole ihan vieressä. Jos menee 5km kävelylenkin voi olla että näkee yhden vastaantulijan.

Oma taloni on yli satavuotias, enkä aio uusia ikkunoita. Ne on just parhaat. Lasi valunut, eikä tasainen. Maisema ikkunan läpi on kuin maalaus. Lattiat on kunnon puuta. Huoneet korkeita.

Älä vaan hävitä niitä valuneita laseja, jos joskus ikkunat vaihdattekin. Ne on arvitavaraa ja niistä maksetaan tosi paljon. Mitä valuneempaa, sen parempaa.

Moni pilaa ostamansa vanhan talon juurikin niitä  muoveja käyttämällä esim. lisäeristämisen yhteydessä.

Sitten tulee niitä homeongelmia.

Vanha talo saa vähän vetääkin jostain, se kuuluu jopa asiaan. Olkoon energian säästäjät mitä mieltä tahansa.Jos lämmityskulut on vähän suuremmat, niin eipä ole homeongelmia, kun ei ole ilmatiivis pullo.

Aivan. Se veto on osa luonnollista ilmanvaihtoa. Ja takaa osaltaan nimenomaan hyvän ilmanvaihdon.

Jos ei vanhassa talossa ikkunoista vetoa kestä, niin vaihtoehtojahan on. Joko ihan itse tekee niin, kuin vuosikymmeniä ellei jo vuosisatoja on tehty, eli itse tarkistaa määräajoin sen, että ikkunoiden tiivisteet varsinkin talveksi kunnossa ja tarvittaessa kylmänä aikana erillinen tilkitseminen oheen, villapaitaa, villasukkaa jne. pukineeksi, tai sitten voi aina muuttaa johonkin nykyaikaiseen koneellisen ilmanvaihdon ja satakertaisten muovi-ikkunoiden "muovipussiin". 

Arvostan näkösuojia ja jotkut tykkäävät tyhjästä ja autiosta pihasta tai joku pari nysää siellä sun täällä. Toisia häiritsevät putoavat lehdet jotka kunnon myrsky lennättää ne huitsin nevadaan. Ilmeisesti sen takia ei saisi pensaita ja puita olla naapureissakaan. 

Kukaan ei mahda mitään kun istutan omalle puolelleni enkä perusta rajoillekkaan mitään yhteispensaita jotka sitten naapuriin muuttava uusi asukas voisi päättää poistaa ne. Minua ei kiinnosta nähdä kesällä naapureitten piha elämää. 

Vähintään M1 päästöluokan materiaaleja. VOC-päästöistä ei tunnu kukaan välittävän. Katsotaan vain värisävyjä, eikä mietitä mitä liimoja, myrkkykemikaaleja lattia, seinät, katto, huonekalut sisältävät. Mitä enemmän materiaaleissa on ainesosia, sen suuremmat myrkyt näistä coktaileista kosteusongelmissa tulee.

Eli kun menet vaikka parkettiostoksille, valitse edes se M1, sama maaleissa, silikoneissa yms. Edes sinne lastenhuoneeseen.

Esim. kipsivalut ja betonit ovat aikamoisia kemikaalimössöjä, jotka kosteusongelmissa voi tuhota terveytesi. Kun tavallinen puu kostuu, ei sen home ole lainkaan niin vaarallista, kuin näissä sekoituksissa. (Ja ilman muovikäärettä, puu myös kuivuu.) Mutta kun pitää tehdä mahdollisimman halvalla ja nopeasti tarvitaan kaikenlaisia esim. nopeasti kuivattavia lisäaineita.

Vinyylilattiat ja kunnon erilliskeittiö kaappeineen.

Arvostan sitä, että vessat on kaukana olohuoneista. Ja sitä että on ruokailuhuone/tila erillään keittiöstä. Nää on pakko olla, jos joskus muutan. Lisäksi pääikkunoista ei näy naapuriin ja muutenkin on näkösuojaa ympäristöön. Suuri terassi, jossa katto. Iso olohuone.

Vierailija kirjoitti:

"...mitä muut eivät tunnu arvostavan" puuttuu kyllä useimmista kommenteista.

Tai sun keskittymiskykysi riitti vain päänaukomiseen. Terveisin koko ketjun lukenut. 

Ylin kerros, ei hissiä, ikkunat kolmeen suuntaan. Karsii kyläilijöitä, ovet lukossa, ihanan valoisa. Rauhallista. En tiedä mitä alempiin kerroksiin kuuluu kun pöntöllä istun tai hulavanne/kaukosäädin putoaa lattialle. Ei ole kukaan tullut valittamaan.

Myyntihinta halpa hissittömässä talossa -jos muutan en yhtä kivaa ja isoa asuntoa saa sillä hinnalla.

Erillistä keittiötä. Herään aamulla varhain ennen muita ja ei ole kiva kolistella keittiössä puurokattilan kanssa ja surrutella smoothieta kun muut nukkuu. 

Uima-allas on mun juttu. Mikään ei ole ihanampaa, kuin saunoa ja uida kotosalla, vielä, kun laittaa takkaan tulet ja pitää luukut auki avotakkana.

Tätä, kun nautiskelee 2-3 tuntia, niin on stressit poissa ja dopamiini tasot kohdillaan

SItä, ettei jollakin suunnalla ole PKS:n mielenterveyspotilasta.

Onneksi omakotitalossa ei enää sitä harmia!

Muuta PKS:lle, ellet osta omakotitaloa, saat nauttia pöpeistä naapureista. Toki maaseudulla vielä pöpeimmistä!

Ikkunat mieluiten pohjoiseen. Ei sitten kuumene niin paljon helteillä. Nyt on itään päin ikkunat ja sälekaihtimista sekä rullaverhoista huolimatta täällä oli pahimmillaan 33 astetta.

Harkitsen lämmöntorjuntakalvojen hankintaa ensi kesäksi.

Käytännöllisyyttä. Ekaksi aina ulkonäkö sitten käytännöllisyys. Kyllä mäkin tykkään tietynlaisesta tyylistä mutta se käytännöllisyys ensin.

Perinteisiä rakennustapoja ja -menetelmiä, jotka ovat helppoja korjata ja kunnossapitää omatoimisesti ja edullisesti ja joissa on hyvä asumisterveys. Vanhoja huonekaluja 50 -luvulta ja siitä alaspäin. Yksinkertaista keittiötä, jossa on pienet, puiset kaapistot ja erillisiä, vanhoja, puisia astiakaappeja. Ajan patinoimia lautalattioita, hirsiseiniä, pinkopahvitettuja ja perinteisillä kuoseilla tapetoituja seiniä. Ajattomia ratkaisuja, joita voi pitää itse kunnossa ja jotka muutenkin kestävät pitkään ja joissa näkyvä elämän jälki vain parantaa niitä. Tulisijoja, ulkosaunaa.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkään kun on paljon huoneita eikä yhtä avaraa tilaa. Meillä on vanhassa talossa erillisissä huoneissa keittiö, olohuone, kirjastohuone, harrastehuone, työhuone ja tietenkin makuuhuoneet. Saa helpommin omaa rauhaa kuin jossain kerroksen kokoisessa avarassa tupakeittiössä.

Minä asun yksin, ja olen silti samaa mieltä tästä. Asun kerrostalossa tosi pienessä kolmiossa, en siis tarvitse enempää tilaa kuin kaksioissa yleensä on, mutta tykkään siitä, että on makuuhuoneen lisäksi toinenkin huone. Ylimääräistä huonettani kutsun suureellisesti kirjastoksi :D

Minä kutsuisin saliksi ja sisustaisin sen sen mukaan.

Arvostan väljyyttä ja riittäviä säilytystiloja. En varmasti ole tämän toiveeni kanssa yksin, mutta kun uusia asuntoja/taloja katsoo niin selvästi tila ei ole se mikä on nyt muodikasta. Kaappeja on niissä ihan minimimäärä neliöt muutenkin ihan minimissään, millekään ei-välttämättömälle ei ole tilaa.

Tykkään myös meidän nykyisestä suht pienestä, mutta suojaistasta kaupunkipihasta. Helppohoitoinen, ei paljon nurmen leikkuuta, haravointia tai lumitöitä, mutta kuitenkin tilaa lasten ja koiran leikkiä. Ei haittaa, että naapurien pihat on ihan vieressä, pensaat ja puut antaa näkösuojaa, mutta naapurien läheisyys luo turvallisuuden tunnetta. Tämmöiset "postimerkkitontit" tuntuu olevan monelle ihan kauhistus, itseä ahdistaisi keskellä metsää tai toisaalta kerrostalossa. Rivarissakin viihdyin ihan hyvin, mutta siinä piha oli liiankin pieni.