Lue keskustelun säännöt.
Mies, missä vaiheessa luovutit ja totesit että et vain yksinkertaisesti voi naista saada?
18.01.2021 |
Naisten kriteerit nousevat vuosi vuodelta, ja minä itse heitin pyyhkeen kehään jo muutama vuosi sitten...Saman on tehnyt hyvin moni kolmekymppinen mies lähipiirissäni.
M34
Kommentit (269)
Vinkki näille miehille, jotka eivät saa naista: etsikää sitä naista omalta tasoltanne. Jos olette itse kaljamahainen peruspertsa, älkää olettako että ne Maisa Torpan ja Sofia Belorfin näköiset naiset kiinnostuisivat teistä. Sen sijaan etsikää naista niistä siiderivalaista tai ihan tavisnaisista. Saatatte yllättyä.
Ja jos ei kelpaa, niin sitten täytyy joko nostaa omaa tasoa tai tosiaan olla ilman. Mutta sitten on turha syyttää naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä ja sitten ihmetellään Miksei flaksi käy. Luovuttaja - luonne näkyy. ITSEVARMUUS on 👍
Samaa mieltä siitä, että itsevarmuus on erittäin ratkaisevassa asemassa. Heikkouksia ja epävarmuuksia naiset sietävät aika huonosti.
Olen monesti miettinyt, että tämä naisten ikiaikainen toive saattaa olla suuressa roolissa synnyttämässä ns. toksista maskuliinisuutta. Miehenä et nimittäin usein kelpaa omana itsenäsi, vaan sinun on oltava itsevarma peruskallio, ja tiedettävä tarkasti ja osoitettava selvästi mitä milloinkin haluat.
Kuinka moni meistä ihmisistä oikeasti on tuollaisia peruskallioita? Epävarmuus, joka on varmasti yksi inhimillisimmistä tunteista, pitäisi jotenkin kyetä tukahduttamaan täysin, jotta kelpaisit ja olisit riittävä ihmisenä...
Monet miehet tekevätkin kaikkensa, jotta vaikuttaisivat muiden silmissä itsevarmoilta. Tämänlainen tunteiden tukahduttaminen ja keinotekoinen itsevarmuus näyttäytyvät kuitenkin valitettavan usein myrkyllisenä käytöksenä muita kohtaa eli toksisena maskuliinisuutena.
Itsevarmuus ei tarkoita öykkäröintiä ja maailmanmiehen eleitä. Itsevarmuus on sitä, kun ihminen tietää kuka on eikä pyytele sitä anteeksi.
Jatkuva narina, muiden syyttely ja muttakun-tarinat ovat kieltämättä valtavia turnoffeja. Mutta ihminen joka on tasapainossa oman itsensä kanssa on puoleensavetävä.
Ne kaikkein kovaäänisimmät ovat oikeasti ihan hiton epävarmoja, sitä peittääkseen he pitävät meteliä itsestään. Ja se on ihan tosi luotaantyöntävää.Et ehkä nyt täysin ymmärtänyt mitä yritin sanoa. Itsevarmuus ei tietenkään tarkoita öykkäröintiä, mutta itsevarmuuden pakonomainen tavoittelu valitettavasti saattaa ilmetä juuri sellaisena.
Ja pakonomaisesti monet miehet sitä itsevarman miehen sädekehää myös tavoittelevat, ja nimenomaan sen takia, että se on valtaosalle naisista tärkeimpiä asioita kumppanin valinnassa.
"Heikkouksia ja epävarmuuksia naiset sietävät aika huonosti.
Olen monesti miettinyt, että tämä naisten ikiaikainen toive saattaa olla suuressa roolissa synnyttämässä ns. toksista maskuliinisuutta. Miehenä et nimittäin usein kelpaa omana itsenäsi, vaan sinun on oltava itsevarma peruskallio, ja tiedettävä tarkasti ja osoitettava selvästi mitä milloinkin haluat."
Tämä tässä on alusta loppuun kakkapuhetta.
Nainen haluaa miehen joka on niin itsevarma että uskaltaa olla oma itsensä ja näyttää herkkyytensä.
Mies tulkitsee itsevarmuuden olevan gorillamaista oman rinnan paukuttelua ja ölinää sekä johtajana olemista. Miesten väärä tulkinta tilanteesta on - yllätys yllätys - naisten vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luovutin miehen etsinnän melkein kokonaan jo 22- vuotiaana kun kokemukset olivat niin ikäviä. Päätin että nyt keskityn vaan itseeni ja omaan elämään ja etsin kivan työpaikan ja teen asioita joista itse pidän. Niin sen jälkeen löytyi mies mulle ja ollaan oltu jo vuosia yhdessä ja lapsiakin on tullut meidän perheeseen. Neuvo on siis että keskity enemmän omaan elämään ja tee siitä itsellesi mieluinen.
Et varmasti etuoikeutettuna ymmärrä, että mikäli keskiverto mies lopettaa aktiivisen etsinnän ja aloitteiden tekemisen, niin hän saa olla täysin yksin. Kukaan ei todellakaan ole kiinnostunut sinusta ja kukaan ei lähesty käytännössä ikinä missään.
Eli niitä naisia ei todellakaan *löydy" yllättäen jostain, kun "keskityt itseesi ja omaan elämään". Päinvastoin, tämänlainen valinta merkitsee miehelle lähes täydellistä varmuutta siitä, että jatkaa sitä omaa elämää yksin myös tulevaisuudessa.
Paljon parempi vinkki parisuhdetta kaipaaville miehille on se, että ikinä ei saa luovuttaa ja muuttua passiiviseksi. Vaikka saat kerta toisensa jälkeen pakit, niin on pakko vain jaksaa jatkaa yrittämistä. Hampaat irvessä ja rukoillen, että muut erehtyvät luulemaan sitä hymyksi. Pitää olla myös henkisesti todella vahva, ettei jatkuva torjutuksi tuleminen jätä pysyviä arpia.
Samaa se elämä on myös meille tavisnaisille. Ei meillä ole mitään jonoa oven takana, edes panemaan, saati sitten parisuhteeseen. Ihan yksin tässä on saanut koko elämän olla, kun omat aloitteet on torjuttu ja toisaalta yksikään mies ei ole lähestynyt minua. Totta kai torjunta kirpaisee, niin miehiä kuin naisiakin. Mutta se on elämää ja jokaisen vastuulla on se miten siihen ja yksinäisyyteen suhtautuu. T. Aiemmin kirjoittanut 38v ikisinkku nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä ja sitten ihmetellään Miksei flaksi käy. Luovuttaja - luonne näkyy. ITSEVARMUUS on 👍
Samaa mieltä siitä, että itsevarmuus on erittäin ratkaisevassa asemassa. Heikkouksia ja epävarmuuksia naiset sietävät aika huonosti.
Olen monesti miettinyt, että tämä naisten ikiaikainen toive saattaa olla suuressa roolissa synnyttämässä ns. toksista maskuliinisuutta. Miehenä et nimittäin usein kelpaa omana itsenäsi, vaan sinun on oltava itsevarma peruskallio, ja tiedettävä tarkasti ja osoitettava selvästi mitä milloinkin haluat.
Kuinka moni meistä ihmisistä oikeasti on tuollaisia peruskallioita? Epävarmuus, joka on varmasti yksi inhimillisimmistä tunteista, pitäisi jotenkin kyetä tukahduttamaan täysin, jotta kelpaisit ja olisit riittävä ihmisenä...
Monet miehet tekevätkin kaikkensa, jotta vaikuttaisivat muiden silmissä itsevarmoilta. Tämänlainen tunteiden tukahduttaminen ja keinotekoinen itsevarmuus näyttäytyvät kuitenkin valitettavan usein myrkyllisenä käytöksenä muita kohtaa eli toksisena maskuliinisuutena.
Itsevarmuus ei tarkoita öykkäröintiä ja maailmanmiehen eleitä. Itsevarmuus on sitä, kun ihminen tietää kuka on eikä pyytele sitä anteeksi.
Jatkuva narina, muiden syyttely ja muttakun-tarinat ovat kieltämättä valtavia turnoffeja. Mutta ihminen joka on tasapainossa oman itsensä kanssa on puoleensavetävä.
Ne kaikkein kovaäänisimmät ovat oikeasti ihan hiton epävarmoja, sitä peittääkseen he pitävät meteliä itsestään. Ja se on ihan tosi luotaantyöntävää.Et ehkä nyt täysin ymmärtänyt mitä yritin sanoa. Itsevarmuus ei tietenkään tarkoita öykkäröintiä, mutta itsevarmuuden pakonomainen tavoittelu valitettavasti saattaa ilmetä juuri sellaisena.
Ja pakonomaisesti monet miehet sitä itsevarman miehen sädekehää myös tavoittelevat, ja nimenomaan sen takia, että se on valtaosalle naisista tärkeimpiä asioita kumppanin valinnassa.
"Heikkouksia ja epävarmuuksia naiset sietävät aika huonosti.
Olen monesti miettinyt, että tämä naisten ikiaikainen toive saattaa olla suuressa roolissa synnyttämässä ns. toksista maskuliinisuutta. Miehenä et nimittäin usein kelpaa omana itsenäsi, vaan sinun on oltava itsevarma peruskallio, ja tiedettävä tarkasti ja osoitettava selvästi mitä milloinkin haluat."
Tämä tässä on alusta loppuun kakkapuhetta.
Nainen haluaa miehen joka on niin itsevarma että uskaltaa olla oma itsensä ja näyttää herkkyytensä.
Mies tulkitsee itsevarmuuden olevan gorillamaista oman rinnan paukuttelua ja ölinää sekä johtajana olemista. Miesten väärä tulkinta tilanteesta on - yllätys yllätys - naisten vika.
Missään kohdassa naisia ei syytetä tai syyllistetä yhtään mistään, mutta - yllätys yllätys - onnistuit kuitenkin uhriutumaan.
Haluatteko pojat kuulla tositarinan?
Omaan mieheeni ihastuin aivan saman tien. Hän puhui minulle normaalisti, ei ölissyt ja ördännyt, ei ensitapamisella yrittänyt iholle. Hän jopa tunnusti, että häntä ujostutti tulla puhumaan minulle. Hänen kanssaan oli heti helppo olla, koska hän ei esittänyt mitään. Mutta koska tiesin rakastuneeni? Siinä vaiheessa kun mies yöllä heräsi painajaiseen, käpertyi minuun kiinni ja sanoi "onneksi sä oot siinä". Siinä hetkessä mies oli herkillä, avoin eikä ollenkaan alfagorilla. Ja se oli ihan uskomattoman puoleensavetävää.
Yhdessä ollaan edelleen, 15. hääpäivä pian edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä ja sitten ihmetellään Miksei flaksi käy. Luovuttaja - luonne näkyy. ITSEVARMUUS on 👍
Samaa mieltä siitä, että itsevarmuus on erittäin ratkaisevassa asemassa. Heikkouksia ja epävarmuuksia naiset sietävät aika huonosti.
Olen monesti miettinyt, että tämä naisten ikiaikainen toive saattaa olla suuressa roolissa synnyttämässä ns. toksista maskuliinisuutta. Miehenä et nimittäin usein kelpaa omana itsenäsi, vaan sinun on oltava itsevarma peruskallio, ja tiedettävä tarkasti ja osoitettava selvästi mitä milloinkin haluat.
Kuinka moni meistä ihmisistä oikeasti on tuollaisia peruskallioita? Epävarmuus, joka on varmasti yksi inhimillisimmistä tunteista, pitäisi jotenkin kyetä tukahduttamaan täysin, jotta kelpaisit ja olisit riittävä ihmisenä...
Monet miehet tekevätkin kaikkensa, jotta vaikuttaisivat muiden silmissä itsevarmoilta. Tämänlainen tunteiden tukahduttaminen ja keinotekoinen itsevarmuus näyttäytyvät kuitenkin valitettavan usein myrkyllisenä käytöksenä muita kohtaa eli toksisena maskuliinisuutena.
Itsevarmuus ei tarkoita öykkäröintiä ja maailmanmiehen eleitä. Itsevarmuus on sitä, kun ihminen tietää kuka on eikä pyytele sitä anteeksi.
Jatkuva narina, muiden syyttely ja muttakun-tarinat ovat kieltämättä valtavia turnoffeja. Mutta ihminen joka on tasapainossa oman itsensä kanssa on puoleensavetävä.
Ne kaikkein kovaäänisimmät ovat oikeasti ihan hiton epävarmoja, sitä peittääkseen he pitävät meteliä itsestään. Ja se on ihan tosi luotaantyöntävää.Et ehkä nyt täysin ymmärtänyt mitä yritin sanoa. Itsevarmuus ei tietenkään tarkoita öykkäröintiä, mutta itsevarmuuden pakonomainen tavoittelu valitettavasti saattaa ilmetä juuri sellaisena.
Ja pakonomaisesti monet miehet sitä itsevarman miehen sädekehää myös tavoittelevat, ja nimenomaan sen takia, että se on valtaosalle naisista tärkeimpiä asioita kumppanin valinnassa.
"Heikkouksia ja epävarmuuksia naiset sietävät aika huonosti.
Olen monesti miettinyt, että tämä naisten ikiaikainen toive saattaa olla suuressa roolissa synnyttämässä ns. toksista maskuliinisuutta. Miehenä et nimittäin usein kelpaa omana itsenäsi, vaan sinun on oltava itsevarma peruskallio, ja tiedettävä tarkasti ja osoitettava selvästi mitä milloinkin haluat."
Tämä tässä on alusta loppuun kakkapuhetta.
Nainen haluaa miehen joka on niin itsevarma että uskaltaa olla oma itsensä ja näyttää herkkyytensä.
Mies tulkitsee itsevarmuuden olevan gorillamaista oman rinnan paukuttelua ja ölinää sekä johtajana olemista. Miesten väärä tulkinta tilanteesta on - yllätys yllätys - naisten vika.Missään kohdassa naisia ei syytetä tai syyllistetä yhtään mistään, mutta - yllätys yllätys - onnistuit kuitenkin uhriutumaan.
Luetko tuottamaasi tekstiä ollenkaan? Oletan sinun olevan sama.
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä ja sitten ihmetellään Miksei flaksi käy. Luovuttaja - luonne näkyy. ITSEVARMUUS on 👍
Maailman about feministisimmässä maassa on vaikea ottaa tosissaan naista, joka huutelee anonyymisti muita luovuttajiksi. Kultalusikka jne.. vastenmielistä luettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä ja sitten ihmetellään Miksei flaksi käy. Luovuttaja - luonne näkyy. ITSEVARMUUS on 👍
Maailman about feministisimmässä maassa on vaikea ottaa tosissaan naista, joka huutelee anonyymisti muita luovuttajiksi. Kultalusikka jne.. vastenmielistä luettavaa.
Hyvän tähden.
Pysähdypä nyt hetkeksi ja ajattele tuntemiasi naisia. Tunnet ihan varmasti muutamia. Äitisi, isoäitisi, siskosi, serkkusi, tätisi... Ovatko he kaikki etuoikeutettuja prinsessoja? Kultalusikka persiissä syntyneitä?
Vai ehkä sittenkin ihan tavallisia ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luovutin miehen etsinnän melkein kokonaan jo 22- vuotiaana kun kokemukset olivat niin ikäviä. Päätin että nyt keskityn vaan itseeni ja omaan elämään ja etsin kivan työpaikan ja teen asioita joista itse pidän. Niin sen jälkeen löytyi mies mulle ja ollaan oltu jo vuosia yhdessä ja lapsiakin on tullut meidän perheeseen. Neuvo on siis että keskity enemmän omaan elämään ja tee siitä itsellesi mieluinen.
Et varmasti etuoikeutettuna ymmärrä, että mikäli keskiverto mies lopettaa aktiivisen etsinnän ja aloitteiden tekemisen, niin hän saa olla täysin yksin. Kukaan ei todellakaan ole kiinnostunut sinusta ja kukaan ei lähesty käytännössä ikinä missään.
Eli niitä naisia ei todellakaan *löydy" yllättäen jostain, kun "keskityt itseesi ja omaan elämään". Päinvastoin, tämänlainen valinta merkitsee miehelle lähes täydellistä varmuutta siitä, että jatkaa sitä omaa elämää yksin myös tulevaisuudessa.
Paljon parempi vinkki parisuhdetta kaipaaville miehille on se, että ikinä ei saa luovuttaa ja muuttua passiiviseksi. Vaikka saat kerta toisensa jälkeen pakit, niin on pakko vain jaksaa jatkaa yrittämistä. Hampaat irvessä ja rukoillen, että muut erehtyvät luulemaan sitä hymyksi. Pitää olla myös henkisesti todella vahva, ettei jatkuva torjutuksi tuleminen jätä pysyviä arpia.
"Hampaat irvessä ja rukoillen, että muut erehtyvät luulemaan sitä hymyksi. Pitää olla myös henkisesti todella vahva, ettei jatkuva torjutuksi tuleminen jätä pysyviä arpia."
Juuri tuollasesta miehestä jokainen nainen haaveilee! Negatiivinen, ruikuttava, uhriutuva ja syyllistävä draamailija. Ihanat treffit olisi varmasti, kun toinen irvistelee tuskasta ja rukoilee voimia kestää hirveä koettelemus :D Voi hyvät ihmiset, miten hirveä parisuhteesta tulisi tuollaisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä ja sitten ihmetellään Miksei flaksi käy. Luovuttaja - luonne näkyy. ITSEVARMUUS on 👍
Samaa mieltä siitä, että itsevarmuus on erittäin ratkaisevassa asemassa. Heikkouksia ja epävarmuuksia naiset sietävät aika huonosti.
Olen monesti miettinyt, että tämä naisten ikiaikainen toive saattaa olla suuressa roolissa synnyttämässä ns. toksista maskuliinisuutta. Miehenä et nimittäin usein kelpaa omana itsenäsi, vaan sinun on oltava itsevarma peruskallio, ja tiedettävä tarkasti ja osoitettava selvästi mitä milloinkin haluat.
Kuinka moni meistä ihmisistä oikeasti on tuollaisia peruskallioita? Epävarmuus, joka on varmasti yksi inhimillisimmistä tunteista, pitäisi jotenkin kyetä tukahduttamaan täysin, jotta kelpaisit ja olisit riittävä ihmisenä...
Monet miehet tekevätkin kaikkensa, jotta vaikuttaisivat muiden silmissä itsevarmoilta. Tämänlainen tunteiden tukahduttaminen ja keinotekoinen itsevarmuus näyttäytyvät kuitenkin valitettavan usein myrkyllisenä käytöksenä muita kohtaa eli toksisena maskuliinisuutena.
Kyllä. Suurin osa ihmisistä on "peruskallioita". Minäkin, lapsena araksi ja epäsosiaaliseksi peloteltu tyttö, kasvoin naiseksi joka tietää mitä tahtoo ja myös osoittaa sen. Minä luotan itseeni ja olen tyytyväinen siihen mitä olen saavuttanut. Sillä ei ole väliä tekeekö se vaikutusta muihin. Minä tiedän kuka olen.
En halua miestä joka valittaa, roikkuu ja ripustautuu minuun, vedoten siihen että naisena olen syypää hänen epävarmuuteensa. Ja joka vielä uhkailee minua "myrkyllisellä käytöksellä", jonka hänen mielestään ansaitsen kun en halua valittavaa lasta riesakseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luovutin miehen etsinnän melkein kokonaan jo 22- vuotiaana kun kokemukset olivat niin ikäviä. Päätin että nyt keskityn vaan itseeni ja omaan elämään ja etsin kivan työpaikan ja teen asioita joista itse pidän. Niin sen jälkeen löytyi mies mulle ja ollaan oltu jo vuosia yhdessä ja lapsiakin on tullut meidän perheeseen. Neuvo on siis että keskity enemmän omaan elämään ja tee siitä itsellesi mieluinen.
Et varmasti etuoikeutettuna ymmärrä, että mikäli keskiverto mies lopettaa aktiivisen etsinnän ja aloitteiden tekemisen, niin hän saa olla täysin yksin. Kukaan ei todellakaan ole kiinnostunut sinusta ja kukaan ei lähesty käytännössä ikinä missään.
Eli niitä naisia ei todellakaan *löydy" yllättäen jostain, kun "keskityt itseesi ja omaan elämään". Päinvastoin, tämänlainen valinta merkitsee miehelle lähes täydellistä varmuutta siitä, että jatkaa sitä omaa elämää yksin myös tulevaisuudessa.
Paljon parempi vinkki parisuhdetta kaipaaville miehille on se, että ikinä ei saa luovuttaa ja muuttua passiiviseksi. Vaikka saat kerta toisensa jälkeen pakit, niin on pakko vain jaksaa jatkaa yrittämistä. Hampaat irvessä ja rukoillen, että muut erehtyvät luulemaan sitä hymyksi. Pitää olla myös henkisesti todella vahva, ettei jatkuva torjutuksi tuleminen jätä pysyviä arpia.
"Hampaat irvessä ja rukoillen, että muut erehtyvät luulemaan sitä hymyksi. Pitää olla myös henkisesti todella vahva, ettei jatkuva torjutuksi tuleminen jätä pysyviä arpia."
Juuri tuollasesta miehestä jokainen nainen haaveilee! Negatiivinen, ruikuttava, uhriutuva ja syyllistävä draamailija. Ihanat treffit olisi varmasti, kun toinen irvistelee tuskasta ja rukoilee voimia kestää hirveä koettelemus :D Voi hyvät ihmiset, miten hirveä parisuhteesta tulisi tuollaisen kanssa.
Siinäpä se pointti onkin.
Nainen ja parisuhde ovat vain tavoiteltavia asioita, statussymboleja joilla mukamas tehdään vaikutus muihin miehiin.
Mies on tässä pääosan esittäjä, jonka rooli on "saada nainen/naisia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen 27-vuotias nainen samassa tilanteessa. Jo kahdenkympin alkupäässä totesin, ettei tästä tule mitään ja oikeassa olin. En ole valinnut tätä itse, vaan se on täysin minun kontrollin ulottumattomissa oleva asia. En saanut vastakaikua ylä-asteella pojilta, muut tytöt taas flirttailivat pojille hyvinkin avoimesti ja moni myös tapaili jotakuta tai jo seurusteli. Omat aloitteet eivät ole johtaneet koskaan mihinkään. Minusta ei vain kiinnostuta parisuhdemielessä. Syyksi epäilen ulkonäköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä ja sitten ihmetellään Miksei flaksi käy. Luovuttaja - luonne näkyy. ITSEVARMUUS on 👍
Maailman about feministisimmässä maassa on vaikea ottaa tosissaan naista, joka huutelee anonyymisti muita luovuttajiksi. Kultalusikka jne.. vastenmielistä luettavaa.
Hyvän tähden.
Pysähdypä nyt hetkeksi ja ajattele tuntemiasi naisia. Tunnet ihan varmasti muutamia. Äitisi, isoäitisi, siskosi, serkkusi, tätisi... Ovatko he kaikki etuoikeutettuja prinsessoja? Kultalusikka persiissä syntyneitä?
Vai ehkä sittenkin ihan tavallisia ihmisiä?
Kyllä. Tie on siloiteltu heille helpommaksi kuin melkeen missään muualla maailmassa ja sen jälkeen pitää vielä kuunnella vittuilua valkoisen miehen etuoikeuksista ja ties mistä. Päälle vielä kuittalut jostain luovuttamisesta, niin ei hyvää päivää. Menee ihon alle, en voi kieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa noista on niin syvällä kaapissa, ettei ne myönnä totuutta itselleenkään. He vihaavat ja halveksivat naisia, kun eivät uskalla valita miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä ja sitten ihmetellään Miksei flaksi käy. Luovuttaja - luonne näkyy. ITSEVARMUUS on 👍
Maailman about feministisimmässä maassa on vaikea ottaa tosissaan naista, joka huutelee anonyymisti muita luovuttajiksi. Kultalusikka jne.. vastenmielistä luettavaa.
Hyvän tähden.
Pysähdypä nyt hetkeksi ja ajattele tuntemiasi naisia. Tunnet ihan varmasti muutamia. Äitisi, isoäitisi, siskosi, serkkusi, tätisi... Ovatko he kaikki etuoikeutettuja prinsessoja? Kultalusikka persiissä syntyneitä?
Vai ehkä sittenkin ihan tavallisia ihmisiä?Kyllä. Tie on siloiteltu heille helpommaksi kuin melkeen missään muualla maailmassa ja sen jälkeen pitää vielä kuunnella vittuilua valkoisen miehen etuoikeuksista ja ties mistä. Päälle vielä kuittalut jostain luovuttamisesta, niin ei hyvää päivää. Menee ihon alle, en voi kieltää.
Millä tavalla tie on siloiteltu?
Samalla voisin sanoa, että jos sukupuoli kokonaisuudessaan menee noin pahasti ihon alle, terapia on tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä ja sitten ihmetellään Miksei flaksi käy. Luovuttaja - luonne näkyy. ITSEVARMUUS on 👍
Maailman about feministisimmässä maassa on vaikea ottaa tosissaan naista, joka huutelee anonyymisti muita luovuttajiksi. Kultalusikka jne.. vastenmielistä luettavaa.
Hyvän tähden.
Pysähdypä nyt hetkeksi ja ajattele tuntemiasi naisia. Tunnet ihan varmasti muutamia. Äitisi, isoäitisi, siskosi, serkkusi, tätisi... Ovatko he kaikki etuoikeutettuja prinsessoja? Kultalusikka persiissä syntyneitä?
Vai ehkä sittenkin ihan tavallisia ihmisiä?Kyllä. Tie on siloiteltu heille helpommaksi kuin melkeen missään muualla maailmassa ja sen jälkeen pitää vielä kuunnella vittuilua valkoisen miehen etuoikeuksista ja ties mistä. Päälle vielä kuittalut jostain luovuttamisesta, niin ei hyvää päivää. Menee ihon alle, en voi kieltää.
Millä tavalla tie on siloiteltu?
Samalla voisin sanoa, että jos sukupuoli kokonaisuudessaan menee noin pahasti ihon alle, terapia on tarpeen.
Oletko tosissasi?
Vierailija kirjoitti:
Osa noista on niin syvällä kaapissa, ettei ne myönnä totuutta itselleenkään. He vihaavat ja halveksivat naisia, kun eivät uskalla valita miestä.
Voin vannoa että persreiät oli sitten miehen tai naisen, ei kiinnosta. Vastenmielistä ja luonnotonta kaikenlainen perseenuolenta muutenkin, kannattaa hakeutua hoitoon. Projisoit vaan.
Kyllä seuraa on tarjolla, helpostikin, mutta kun en saa sitä kenet haluaisin. En ole kyllä ihan vielä luovuttanut, voit tulla vielä sekin päivä kun hän on vapaa.
AP:lle vastatakseni, kahden suhteen jälkeen kun tuli naisosapuolilta valitusta että olin liian kylmä ja etäinen ja viimeinen parisuhde loppui siihen että tyttöystävä petti.
Kylmyys ja etäisyys johtuu luottamusongelmista jotka ovat tulleet väkivaltaisen lapsuuden traumoista. Lapsuus kului humalaisten vanhempien hakkaamana ja hylkäämänä. Nykyään muuten pärjää ilman mielenterveysongelmia mutta traumat tulivat esiin sitten kun suhteet kävi liian intiimeiksi toisen ihmisen kanssa.
Siksi naistenhaku on nyt pitkällä paussilla. Minun pitäisi käydä terapiassa ensin, heti kun sellaiseen varaa olisi ja nykyajan pätkätöillä ei siihen varaa ole. Joten se paussi tulee kestämään hyvinkin pitkään, ehkä loppuelämän.
Et ehkä nyt täysin ymmärtänyt mitä yritin sanoa. Itsevarmuus ei tietenkään tarkoita öykkäröintiä, mutta itsevarmuuden pakonomainen tavoittelu valitettavasti saattaa ilmetä juuri sellaisena.
Ja pakonomaisesti monet miehet sitä itsevarman miehen sädekehää myös tavoittelevat, ja nimenomaan sen takia, että se on valtaosalle naisista tärkeimpiä asioita kumppanin valinnassa.