Ruoka-annos, joka jäi mieleesi ja jota et voi unohtaa
Aloitan: Olin tullut Ouluun opiskelemaan syksyllä 1976. Näin Kalevasta, että Matti Esko pitää lauluiltoja Ravintola Myllytullissa. Laulumiehenä menin paikalle jo klo. 18.00, koska ainakin Rattori Lupilla lauluillat alkoivat kuudelta.
Hovi tuli paikalle ja sanoi, että jos haluaa juoda jotain, pitää myös syödä jotain. Tilasin siis wieninleikkeen ja oluen. Olut tuotiin hetken päästä pöytään ja kohta jo leikekin. Leike oli perinteinen leivitetty lehtipihvi, jonka päällä oli sitruunaviipale, sen päällä anjoviskiekura ja kapris-marja ja tietenkin ranskalaiset perunat. Salaatteja ei ollut. Söin annoksen. Ei se niin kovin hyvä ollut.
Sanoin hoville, että tuokaa välilasku, alan laulamaan yhteislauluja Matti Eskon kanssa ja juomaan olutta yksitellen.
Hovi toi laskun: Wieninleike ja 0,5 l A-olutta 70,- :markkaa. = Opiskelijan viikon budjetti! Maksoin laskun tuolloin opiskelijalle harvinaisella setelillä, satasella.
Jäi mieleen. Tuolloin IV-oluttuoppi maksoi 3,70 mk ja Marlboroaski 2,50 mk
Matti Eskon lauluilta oli ihan paska!
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Lemin säräpirtillä 1990. Vanhaan tapaan uunissa haudutettua lammasta, perunoita ja kastiketta ja rieskaa. Niin hyvää lammasta en ole muualla syönyt. Vanha pirtti oli myös ihastuttava miljöö.
Toinen Viipurin pyöreän tornin ravintolassa. Borssikeitto smetanalla maistui nälkäiselle matkaajalle paluumatkalla Leningradista Suomeen.
Turku, Hospitz Holvi, Nakit ja ranskalaiset, joskus 1970-luvulla. Ranskalaiset oli itse tehtyjä perunasta kuorittuja ja uppopaistettiin kookosöljyssä. Mistä sellaisia saa enää nykyään? Ei mistään.
Visbyssä, pieni kalaravintola joka oli kivasti sisustettu — kaakeloidut seinät ja eripariset kalusteet. Ruuaksi tilasin kokonaisia savustettuja katkarapuja. Niitä tuotiin eteeni pienessä puulaatikossa, vaaleaa leipää ja aiolia. Ravut oli suuria, meheviä ja tuoreita. Kyytipoikana paikallisen pienpanimon lageria. Ruoka oli niin hyvää, etten varmaan kyennyt puhumaan mitään koko aterioinnin aikana. Tämä tapahtui muistaakseni 2009.
Chico´s-ketjun lohta ja perunamuusia. Niin surkealaatuista ateriaa en uskoisi voivan kenenkään edes valmistaa. Ketjun ateriat ovat muutenkin 2/3 kooltaan normaalista ravintola-ateriasta ja puolet lautasella olevasta lämmitetään mikrossa mm. vihannekset. Ei salaattipöytää.
Pohjanmaan työkomennuksella pysähdyin eräälle syrjäkylän grillille tilaten lihapiirakan kahdella nakilla. Myyjätyttö kysyi, että kuinka sellainen valmistetaan. Kerroin mikä se on ja hän painui takahuoneeseen sitä tekemään. Sain annokseni, jonka olin pyytänyt mukaan - folioon pakattuna. Majoituspaikassa avasin käärön ja sieltä paljastui parilaan kiinnipoltetun lihapiirakan mustuneita riekaleita, rasvakeittimessä keitettyjen nakkien käpertyneitä kuoria, perunasalaattia ja iso köntsä sulatejuustoa. Se oli ikimuistoinen ruoka-annos vuodelta 1996.
Kalastajatorpalla medium-kypsä 200g sisäfilepihvi pippurikermakastikkeella ja lisukkeilla.
Parasta ikinä!
Muikkupataa ja ihanaa perunamuusia jossain Itä-Suomessa. Niin hyvää muikkupataa en oo missään muualla syönyt.
Lontoolaisessa pubissa Shepherd’s pie. Oli niin kamalaa etten pystynyt syömään. Etoo vieläkin oelkkä ajatus siitä.
Vierailija kirjoitti:
Turku, Hospitz Holvi, Nakit ja ranskalaiset, joskus 1970-luvulla. Ranskalaiset oli itse tehtyjä perunasta kuorittuja ja uppopaistettiin kookosöljyssä. Mistä sellaisia saa enää nykyään? Ei mistään.
70-luvulla kookosöljyä? tuskinpa
Urjalan nakkikoppi 1978
Pärettä ja paskaa
- 1kg kainalopärettä
- 1kg paskaa
Voimakkaan tuoksuinen tahdas levitettiin päreen päälle
, ja hämäläinen herkku oli valmis
Normandiassa vuonna 1981 merianturaa ja roséviiniä. Ai jai. Ihanaa oli ja IRA hillui kaduilla ampuen rikkaita englantilaisia aatelisia.
Muikut talon tapaan: Ravintola Sampo, Kuopio
Voissa paistettuja neulamuikkuja, perunamuussia, suolakurkkuja, tilliä ja sitruunaviipale.
Kysyin tarjoilijalta, mihin sitruunaviipale on tarkoitettu?
Tarjoilija vastasi: "Tiristä muikkuihin, taekka pyyhi vaekka kätes. Iha sama!"
Vierailija kirjoitti:
Urjalan nakkikoppi 1978
Pärettä ja paskaa
- 1kg kainalopärettä
- 1kg paskaa
Voimakkaan tuoksuinen tahdas levitettiin päreen päälle
, ja hämäläinen herkku oli valmis
Vixxu, Pekka! Mä honasin!
Exän sisar kutsui meidät ja vanhempansa sunnuntai päivälliselle. Saavuttiin paikalle ja hän rupeaa valmistamaan nakkisoppaa mutta toteaa ettei tarvitse kun puolipakettia nakkeja koska eiliseltä jäi sen verran paistettua lohta yli että lisää sen soppaan. Siis nakki-lohi soppa kun kutsunut ihmisiä syömään?! Muuten oli kyllä koulutettu ihminen ja asuivat komeasti mutta ehkä ruuanlaitto ei vaan ollut hänen juttunsa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turku, Hospitz Holvi, Nakit ja ranskalaiset, joskus 1970-luvulla. Ranskalaiset oli itse tehtyjä perunasta kuorittuja ja uppopaistettiin kookosöljyssä. Mistä sellaisia saa enää nykyään? Ei mistään.
70-luvulla kookosöljyä? tuskinpa
Munkinpaistorasvaa, kookosta on ollut saatavana jo korttiajan jälkeen!
Afrikassa ihmeelliset jälkiruoat erivärisiä hyytelöitä ja sairaan makeita banaaneja . Tampereella kauan sitten sairaan hyvä pitsa paikalla tehty rapeat kuoret reunoista ohut pohja , runsas jauhelihakastike eikä juustoa kuin vähän ,kertakaikkiaan ei oo ikinä mistään saatu sellaista. Amerikasta seisova pöytä lihaa kalaa mutta hedelmät oli superhyviä ja parmesan juusto ihan huippu hyvää .
Kookosta on aina käytetty kotitaloudessa ja kouluissa ,kookosrasvaa joka on meille outoa kuitenkin .
Lemin säräpirtillä 1990. Vanhaan tapaan uunissa haudutettua lammasta, perunoita ja kastiketta ja rieskaa. Niin hyvää lammasta en ole muualla syönyt. Vanha pirtti oli myös ihastuttava miljöö.