Muutto muualle, eli Europpaan.
Onko yhtään realistista nykyään muuttaa muualle ja elättää ittensä perustyöllä jossain Europan maassa?
Tuntuu että Suomessa on nykyään niin vähän työtä ja mahdoton saada.
Olisi kiva päästä maahan jossa on kivemmat maisemat ja jossa vielä arvostetaan tavallista työtä ilman linkeldiä ja amerikkalaista meininkiä.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Italiassa kaupan kassa tai vaatimatonta toimistotyötä saa mutta palkka oli 800€ kuussa. Ei sillä hurrattu. Muuten tykkäsin elää siellä.
Italiassa, ainakin pohjoisessa, on kyllä palkkataso korkeampi kaupan kassoillakin.
Vierailija kirjoitti:
Pitää voittaa työnhakutilanteessa paikalliset hakijat. Ei ehkä kaikkein helpoin juttu. Ja asunnon haussa samoin.
Työnhaussa kyllä, mutta eteläisessä Euroopassa ottavat hyvin mielellään pohjoismaalaisen vuokralaisen. Ovat luotettavien vuokralaisten maineessa monessa maassa.
Jos voitatte lotossa muuttakaa unkariin
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan aiheesta nyt silläkin riskillä, että tutut tunnistaa :-))
Itselläni tapahtuu melkoinen elämän muutos, kun muutan vappuna Portugaliin. Siellä uusi asuinpaikka tulee olemaan Tavira, Farosta itään päin.
Asunto, auto ja aika paljon muutakin irtainta omaisuutta on nyt myyty pois ja osa tavaroista ihan vaan annettukin. Nykyisestä työstäni irtiosanouduin alkuvuodesta.
Aluksi ainakin asun vuokra kaksiossa, jonka vuokraksi on sovittu 510 euroa kuussa. Kyseessä on pienen kerrostalon alakerta, jossa on oma pieni patio.
Ja mitä sitten aion tuolla tehdä?
No, jos koronatilanne helpottaa, niin aloitan eräässä bed&breakfast paikassa yleisnaisjantusena. Haluavat minut sinne, koska osaan puhua Suomea, Ruotsia, Englantia ja vähän Venäjää. Portugali sujuu myös alkeellisesti.
Ovat avaamassa paikkaa taas kesällä ja työtä olisi luvassa sen mukaan, miltä varauskirja näyttää.
Palkkataso on pienempi kuin Suomessa, mutta niin on elinkustannuksetkin. Ja sää tuolla on lähes koko vuoden miellyttävä.
Tarkoitus olisi opetella portugalin kieli paremmin ja sitten ihan vaan ottaa elämässä rennommin. Tulee varmaan jossain kohtaa olemaan outoa, jos ei eri päiville löydy kalenterimerkintää.
Ja vaikka korona jatkuisi pitkään ja hommia ei tuollakaan heti olisi, niin säästöillä ja omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla pystyn elämään useamman vuoden tuolla.
Paikkana Tavira on tuttu, sillä olen matkustellut Algarven alueella aiemmin useasti. Suurin haaste on varmaan käsitellä se, että lomamatkoilla kaikki on ollut hienoa ja mukavaa. Nyt kun siellä sitten arki koittaa, niin sehän on pohjimmiltaan samanlaista olipa missä hyvänsä. Ja byrokratia on tuolla kanssa haastava, etenkin jos en saa kieltä paremmin haltuun.
Onnea sinulle matkaan,olet mielestäni rohkea.
Oletko nuorikin?
Olen itse jo melko iäkäs enkä uskaltaisi ehkä muuttaa yksin. Rajoittava ominaisuus... :/
Tosiaan, rohkeaa muuttaa vieläpä korona-aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan aiheesta nyt silläkin riskillä, että tutut tunnistaa :-))
Itselläni tapahtuu melkoinen elämän muutos, kun muutan vappuna Portugaliin. Siellä uusi asuinpaikka tulee olemaan Tavira, Farosta itään päin.
Asunto, auto ja aika paljon muutakin irtainta omaisuutta on nyt myyty pois ja osa tavaroista ihan vaan annettukin. Nykyisestä työstäni irtiosanouduin alkuvuodesta.
Aluksi ainakin asun vuokra kaksiossa, jonka vuokraksi on sovittu 510 euroa kuussa. Kyseessä on pienen kerrostalon alakerta, jossa on oma pieni patio.
Ja mitä sitten aion tuolla tehdä?
No, jos koronatilanne helpottaa, niin aloitan eräässä bed&breakfast paikassa yleisnaisjantusena. Haluavat minut sinne, koska osaan puhua Suomea, Ruotsia, Englantia ja vähän Venäjää. Portugali sujuu myös alkeellisesti.
Ovat avaamassa paikkaa taas kesällä ja työtä olisi luvassa sen mukaan, miltä varauskirja näyttää.
Palkkataso on pienempi kuin Suomessa, mutta niin on elinkustannuksetkin. Ja sää tuolla on lähes koko vuoden miellyttävä.
Tarkoitus olisi opetella portugalin kieli paremmin ja sitten ihan vaan ottaa elämässä rennommin. Tulee varmaan jossain kohtaa olemaan outoa, jos ei eri päiville löydy kalenterimerkintää.
Ja vaikka korona jatkuisi pitkään ja hommia ei tuollakaan heti olisi, niin säästöillä ja omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla pystyn elämään useamman vuoden tuolla.
Paikkana Tavira on tuttu, sillä olen matkustellut Algarven alueella aiemmin useasti. Suurin haaste on varmaan käsitellä se, että lomamatkoilla kaikki on ollut hienoa ja mukavaa. Nyt kun siellä sitten arki koittaa, niin sehän on pohjimmiltaan samanlaista olipa missä hyvänsä. Ja byrokratia on tuolla kanssa haastava, etenkin jos en saa kieltä paremmin haltuun.
Onnea sinulle matkaan,olet mielestäni rohkea.
Oletko nuorikin?
Olen itse jo melko iäkäs enkä uskaltaisi ehkä muuttaa yksin. Rajoittava ominaisuus... :/
Ikäni alkaa nelosella. Itsekin koin, että nyt pikkuhiljaa on tehtävä peliliikkeitä, jos niitä joskus meinaa tehdä. Ja koronatilanne on tällä hetkellä helpottamaan päin tuolla. Kahvilat, ravintolat ja muutkin liiketilat avaavat paikkojaan pikkuhiljaa. Aluksi tietysti vähän varovaisemmin.
Ja kun en ole parisuhteessakaan nykyisin, niin sekin tuki lähtöpäätöstä.
Huh, onneksi en osaa miettiä kaikkia näitä kauhukuvia etukäteen, vaan olen aina vain mennyt ja tehnyt :). Olen asunut ja työskennellyt useassa maassa, ja monen mutkan kautta sitten hetken mielijohteesta päädyin Tsekkiin. Saavuin ilman tietoa työstä tai asunnosta, mutta kahden viikon sisään oli molemmat. Toki tästä on 4 vuotta aikaa eli korona ei haitannut tilannetta.
Suomenkielisestä oikein tapeltiin rekrytoijien kesken, sen kuin teki profiilin työnhakusivulle ja heti sai haastatteluja. Valitsin sitten parhaan päältä, kielitaidon vuoksi keskitasoa parempi palkka. Ei ole mitään alan työkokemusta mutta se ei haittaa, kaikki opetettiin kyllä.
Asunnon kanssa vaan maalaisjärki käyttöön, eli ei mitään hämäriä ennakkomaksuja ennen kuin on nähnyt kämpän jne. Ja muiden kanssa juttelemalla nopeasti selvisi että vuokranantajat tykkää pitää vuokratakuut itsellään, eli joko lähtiessä vaatii kirjallisen lupauksen palautuksesta tai ei maksa viimeisen kk vuokraa lainkaan. Asunnon kunto pitää myös valokuvata ja muutenkin pitää järki päässä.
Eli eipä ollut lopulta mitään vaikeuksia saada asioita rullaamaan vaikka en puhu paikallista kieltä. Ja ihan samoin olen pärjännyt aiemmissa maissa. En halunnut tuhlata elämääni pelkäämiseen, kun kerran oli kova palo lähteä maailmalle. Enkä kyllä kadu tippaakaan. Rohkeasti vaan!
Vierailija kirjoitti:
Voi muuttaa sään ym perässä, hyvä ilmasto lisää joidenkin energiatasoa ja mahdollisuuksia liikkua. Kannattaa vaan huomioida että jos tulee ongelmia, on suunnitelma b ja c aina valmiina ja paluurahat /suunnitelmat. Entä korona-ajat. Voit selvittää toimiiko kyseisessä maassa jotkut asiat ja mikä ei - muiden kokemuksia. Tutustu kunnolla siihen maahan etukäteen, että haluatko todella olla siellä (hyvät sekä huonot puolet) ja onko se pikkukaupunki /iso /maaseutu /mikä alue /alueet tarkalleen. Entä voitko seisoa muuton takana myöhemminkin kun aikaa kuluu ja ehkä koko maan. Entä jos päädyt myöhemmin siihen, että joku muu maa on parempi, miten toimit silloin. Jos on äiti /muu sukulainen suomessa, toimiiko hänellä ja sinulla asiat, jos tulee vuosien kuluttua tilanne, että jompikumpi tarvitsee henkistä tukea tai fyysisesti kyytiä. Kokeeko hän turvattomuutta helposti tai sinä, mitkä asiat silloin auttavat siihen. Miten kieliasiat hoituvat ja mitä rikostilastot & liikennetilastot kertovat eri alueista, onko alue sesminen.
Me ihmiset olemme erilaisia. Toiset tutkii kaiken hyvin tarkkaan ja silti asuminen ei miellytäkään uudessa maassa. Toiset hyppää side silmillä kohti tuntematonta ja kaikki sujuu kuin rasvattu.
Vierailija kirjoitti:
On vaikea ajatella muuttamista ominpäin toiseen maahan, koska ensin pitäisi viettää kuukausia siinä maassa töitä ja asuntoa etsien ja kun ne on saatu, takaisin Suomeen ja muuton organisointi. Ja sitten sen toivominen, että selviää koeajasta uudessa maassa, uudessa työpaikassa.
Ei todellakaan tarvinnut kuukausia. Järjestin kaiken Suomessa, myin tavarat jne. ja lähdin suoraan. Kahdessa viikossa työ ja asunto järjestyneet. Koeaika oli ihan tavallinen, tulet ajoissa töihin ja teet hommasi hyvin. Siinä se.
Suosittelen lähtemään jos yhtään tuntuu siltä. Elämä on lyhyt.
Sama tilanne kohta koko europassa kun Saksa Ranska ja Suomi tekee tehtävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Jos voitatte lotossa muuttakaa unkariin
Miert?
Miksi mulle tuli tosi vahvasti sellainen fiilis että valtaosa pelottelijoista ei ole koskaan tehnyt töitä ulkomailla, kun taas lähes kaikki joilla on kokemusta lähinnä suosittelevat ja toteavat asiat järjästelykysymyksiksi
Vierailija kirjoitti:
Miksi mulle tuli tosi vahvasti sellainen fiilis että valtaosa pelottelijoista ei ole koskaan tehnyt töitä ulkomailla, kun taas lähes kaikki joilla on kokemusta lähinnä suosittelevat ja toteavat asiat järjästelykysymyksiksi
Juuri näin. Joku tuolla epäili että miten muka oikein viidessä maassa on tehnyt töitä - no sehän vaan helpottuu, kun on jo aiemmin kokenut saman prosessin. Maat ovat toki erilaisia mutta elämän suurimmat linjat ovat lopulta ihan samaa kaikkialla. Itse olen työskennellyt neljässä maassa eikä ollut ongelmia missään niistä.
Vierailija kirjoitti:
Kielitaito ei todellakaan mulla ongelma!
Ei nyt siihen takerruta.Kysymys on. Pitääkö ulkomaillakin olla kaikki maailman someprofiileja töihin vai ei? Haluan pois tästä suomalaisesta jenkki kulttuurista.
Miten ootte siis käytännössä saanut töitä?
Puhut siis kaikkia kieliä sujuvasti? Heh, vakavasti ottaen. Ajattele asia toisinpäin. Kuinka hyvin Suomeen muuttaneen pitää puhua Suomea päästäkseen johonkin järkevään työhön? Jos puhut vaikka Saksaa lähes syntyperäisen tavoin niin ok. Seuraavaksi ammattitaito. Jotta pääset vaikka putkimieheksi niin pitää pystyä todistamaan ammattitaito, ehkä saada jotain lupiakin. Jos taas haluat johonkin täysin ammattitaidottomaan hommaan niin ei sellaiseen tarvita Suomessakaan someprofiilia.
Esimerkiksi Espanjassa työttömyysprosentti on n. 18%, kun se Suomessa on n. 8%. Miten ihmeessä muualla maailmassa muka saisi työpaikan vain kävelemällä sisään johonkin? Ei joku Saksa tai Ruotsi nyt oikeasti ole niin kovin erilainen maa.
Vierailija kirjoitti:
Huh, onneksi en osaa miettiä kaikkia näitä kauhukuvia etukäteen, vaan olen aina vain mennyt ja tehnyt :). Olen asunut ja työskennellyt useassa maassa, ja monen mutkan kautta sitten hetken mielijohteesta päädyin Tsekkiin. Saavuin ilman tietoa työstä tai asunnosta, mutta kahden viikon sisään oli molemmat. Toki tästä on 4 vuotta aikaa eli korona ei haitannut tilannetta.
Suomenkielisestä oikein tapeltiin rekrytoijien kesken, sen kuin teki profiilin työnhakusivulle ja heti sai haastatteluja. Valitsin sitten parhaan päältä, kielitaidon vuoksi keskitasoa parempi palkka. Ei ole mitään alan työkokemusta mutta se ei haittaa, kaikki opetettiin kyllä.
Nyt on pakko kysyä, että mitä työtä teet? Mille alalle pääsit noin helposti?
Itselleni ei tule mitään muuta kuin Call center mieleen. Millä muulla alalla Tsekeissä Suomen kieli on sellainen valtti, että työntekijästä tapellaan?
Vierailija kirjoitti:
On vaikea ajatella muuttamista ominpäin toiseen maahan, koska ensin pitäisi viettää kuukausia siinä maassa töitä ja asuntoa etsien ja kun ne on saatu, takaisin Suomeen ja muuton organisointi. Ja sitten sen toivominen, että selviää koeajasta uudessa maassa, uudessa työpaikassa.
Höpöhöpö.
Veljeni muutti 20 vuotiaana ensin Viroon ja siitä Ranskaan. Eikä osannut kumpaakaan kieltä.
Nyt muutti Ranskasta Luxemburgiin. Parissa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, onneksi en osaa miettiä kaikkia näitä kauhukuvia etukäteen, vaan olen aina vain mennyt ja tehnyt :). Olen asunut ja työskennellyt useassa maassa, ja monen mutkan kautta sitten hetken mielijohteesta päädyin Tsekkiin. Saavuin ilman tietoa työstä tai asunnosta, mutta kahden viikon sisään oli molemmat. Toki tästä on 4 vuotta aikaa eli korona ei haitannut tilannetta.
Suomenkielisestä oikein tapeltiin rekrytoijien kesken, sen kuin teki profiilin työnhakusivulle ja heti sai haastatteluja. Valitsin sitten parhaan päältä, kielitaidon vuoksi keskitasoa parempi palkka. Ei ole mitään alan työkokemusta mutta se ei haittaa, kaikki opetettiin kyllä.
Nyt on pakko kysyä, että mitä työtä teet? Mille alalle pääsit noin helposti?
Itselleni ei tule mitään muuta kuin Call center mieleen. Millä muulla alalla Tsekeissä Suomen kieli on sellainen valtti, että työntekijästä tapellaan?
Ihan tavallisiin toimistotöihin. Sellaiset kauheat orjatyö -call centerit eivät ole vallitseva työn muoto, vaan täällä tarvitaan kaikkia Euroopan kieliä kaikenlaisiin rooleihin.
Eli vaikkapa asiakaspalvelu (ei siis sitä puhelinrumbaa, vaan esim. tilausten syöttämistä järjestelmään, sähköpostiin vastaamista, reklamaatiot), back office (hinnoittelut, kampanjat, sopimukset), osto- ja myyntireskontra tai kirjanpito (pääsee heittämällä sisään ilman aikasempaa koulutusta tai kokemusta koska kielitaito on niin paljon tärkeämpää), perintä, procurement, logistiikka... Näihin pääsee mihin tahansa aika helposti, ja edetäkin voi, parissa vuodessa team lead tai vaihtaa muuten korkeampaan rooliin.
Tsekissä on erittäin alhainen työttömyysprosentti, alle 2% viime vuonna, ja kyllä, rekryäjät oikeasti tappelevat työntekijöistä. Jokainen työnhakija, jonka tunnen, jolla on ihan mikä tahansa tutkinto, kielitaitoa ja järki päässä, on saanut useita tarjouksia heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaito ei todellakaan mulla ongelma!
Ei nyt siihen takerruta.Kysymys on. Pitääkö ulkomaillakin olla kaikki maailman someprofiileja töihin vai ei? Haluan pois tästä suomalaisesta jenkki kulttuurista.
Miten ootte siis käytännössä saanut töitä?
Puhut siis kaikkia kieliä sujuvasti? Heh, vakavasti ottaen. Ajattele asia toisinpäin. Kuinka hyvin Suomeen muuttaneen pitää puhua Suomea päästäkseen johonkin järkevään työhön? Jos puhut vaikka Saksaa lähes syntyperäisen tavoin niin ok. Seuraavaksi ammattitaito. Jotta pääset vaikka putkimieheksi niin pitää pystyä todistamaan ammattitaito, ehkä saada jotain lupiakin. Jos taas haluat johonkin täysin ammattitaidottomaan hommaan niin ei sellaiseen tarvita Suomessakaan someprofiilia.
Esimerkiksi Espanjassa työttömyysprosentti on n. 18%, kun se Suomessa on n. 8%. Miten ihmeessä muualla maailmassa muka saisi työpaikan vain kävelemällä sisään johonkin? Ei joku Saksa tai Ruotsi nyt oikeasti ole niin kovin erilainen maa.
Mainostan tähänkin Tsekkiä. Työttömyysprosentti alle 2, ja töitä saa eikä paikallista kieltä tarvitse osata. Englantia toki sujuvasti, sekä mitä tahansa muuta Euroopan kieltä, niin ei työttömänä tarvitse kauaa olla :).
Onneksi tuli aikoinaan valittua Venäjän kieli koulussa vieraaksi valinnaiseksi. Sen ansiosta olen päässyt työskentelemään Kiinaan ja Kanadaan työurani aikana. Venäjän kielen taitoisille länsimaalaisille tuntuu hommia löytyvän myyntipuolella.
Nyt toki taas täällä kotimaassa toistaiseksi.
Kirjoitan aiheesta nyt silläkin riskillä, että tutut tunnistaa :-))
Itselläni tapahtuu melkoinen elämän muutos, kun muutan vappuna Portugaliin. Siellä uusi asuinpaikka tulee olemaan Tavira, Farosta itään päin.
Asunto, auto ja aika paljon muutakin irtainta omaisuutta on nyt myyty pois ja osa tavaroista ihan vaan annettukin. Nykyisestä työstäni irtiosanouduin alkuvuodesta.
Aluksi ainakin asun vuokra kaksiossa, jonka vuokraksi on sovittu 510 euroa kuussa. Kyseessä on pienen kerrostalon alakerta, jossa on oma pieni patio.
Ja mitä sitten aion tuolla tehdä?
No, jos koronatilanne helpottaa, niin aloitan eräässä bed&breakfast paikassa yleisnaisjantusena. Haluavat minut sinne, koska osaan puhua Suomea, Ruotsia, Englantia ja vähän Venäjää. Portugali sujuu myös alkeellisesti.
Ovat avaamassa paikkaa taas kesällä ja työtä olisi luvassa sen mukaan, miltä varauskirja näyttää.
Palkkataso on pienempi kuin Suomessa, mutta niin on elinkustannuksetkin. Ja sää tuolla on lähes koko vuoden miellyttävä.
Tarkoitus olisi opetella portugalin kieli paremmin ja sitten ihan vaan ottaa elämässä rennommin. Tulee varmaan jossain kohtaa olemaan outoa, jos ei eri päiville löydy kalenterimerkintää.
Ja vaikka korona jatkuisi pitkään ja hommia ei tuollakaan heti olisi, niin säästöillä ja omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla pystyn elämään useamman vuoden tuolla.
Paikkana Tavira on tuttu, sillä olen matkustellut Algarven alueella aiemmin useasti. Suurin haaste on varmaan käsitellä se, että lomamatkoilla kaikki on ollut hienoa ja mukavaa. Nyt kun siellä sitten arki koittaa, niin sehän on pohjimmiltaan samanlaista olipa missä hyvänsä. Ja byrokratia on tuolla kanssa haastava, etenkin jos en saa kieltä paremmin haltuun.