Koskelan henkirikoksen uhria kiusattiin alakoulusta lähtien – Koulukaverit kertovat, millaisia uhriin päiväkodissa tutustuneet epäillyt ovat

Onkos siellä vankilassa yhden hengen sellit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta pahin rangaistus olisi, jos pahantekijöitä voitaisiin parantaa sen verran, että he tajuaisivat miltä toisista on tuntunut ja mitä ovat tehneet.

Mä luulen, että nämä varhaislapsuudesta asti kaverina olleet kyllä kärsivät päänsä sisällä, kun vaan pääsevät sen manipuloijan vaikutuspiiristä pois. Jotenkin uhri ja synttärisankari vaikuttavat olleen kumman läheisiä, vähän kuin veljeksiä. Isät kait oli kavereita keskenään.

Taidat luulla harhoja. On sanottu, että jo tarhassa tuo muka "läheinen" synttärikaveri kiusasi eli lähes koko uhrin iän.  Synttärityypillä oli sekopää isäpuoli kuvioissa. Biologisesta isästä ei ole kai missään erikseen kerrottu.

Isällä tarkoitin sitä, joka on ollut "isä" lapsen elämässä. Ja onhan siinä jotain läheistä tai muuta, kun nämä kaksi kuitenkin ovat samaa porukkaa olleet edelleenkin ja uhri mennyt synttäreille mukaan. Voipi olla, ettei tiennyt, että tuo kolmaskin poika osallistuu.

Onhan tuo kuvio jo aika selkeästi tullut ilmi julkisuudessa useampaankin kertaan. Ei hirveesti kannata puolustella ketään noista kolmesta...

Ihan käsittämätöntä ylitulkintaa taas. Kukaan ei ole puolustellut ketään.

Tunteet on pinnassa tällä palstalla.Kummallinen paikka tämä.

Googlella vois kattoo psykopaattimurhaaja Hannibal Lecterin naaman.Onko kaikissa psykomurhaajissa samaa näköä

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapaus ei jätä minuakaan rauhaan. Olen todella paljon miettinyt, miten saisin omat lapseni kasvatettua niin, että sekä kertoisivat mahdollisesta kiusaamisesta että puuttuisivat siihen. Eivätkä itse kiusaisi. Tulin siihen lopputulokseen, että minun pitää aloittaa määrittelemällä ensin se, mitä on kiusaaminen (sekä itselleni, että lapsille). Ja sitten pitää käydä läpi tavat, joilla kiusaamiseen pitää reagoida. Ja jankata niitä niin monta kertaa, että asia tulee ns. selkärangasta. Puhua niin pitkään ja usein, että homma tulee varmasti ymmärretyksi. 

Tämä oli aika hyvä http://www.candlebark.info/wp-content/uploads/2015/05/Anti-Bullying-pol…

Tässäkin oli hyviä juttuja https://www.cde.state.co.us/mtss/bp-pbs_pbs_middle. 

Tarkkaile lapsiasi. Yleensä kyllä näkyy jonkinlaisena poikkeavana käytöksenä tai mielialan muutoksena, jos jotain on sattunut. äsitten varovasti kysymään, mikä on onko jotain sattunut tai oliko koulussa millainen päivä. Ja välttämättä ei kannata uskoa ensimmäistä selitystä, jos se on liian helppo, vaan vaivihkaa yrittää saada totuuden irti. Kuitenkaan ei pidä painostaa liikaa. Vanhemmilta tarvitaan pikkasen ovelutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta pahin rangaistus olisi, jos pahantekijöitä voitaisiin parantaa sen verran, että he tajuaisivat miltä toisista on tuntunut ja mitä ovat tehneet.

Mä luulen, että nämä varhaislapsuudesta asti kaverina olleet kyllä kärsivät päänsä sisällä, kun vaan pääsevät sen manipuloijan vaikutuspiiristä pois. Jotenkin uhri ja synttärisankari vaikuttavat olleen kumman läheisiä, vähän kuin veljeksiä. Isät kait oli kavereita keskenään.

Taidat luulla harhoja. On sanottu, että jo tarhassa tuo muka "läheinen" synttärikaveri kiusasi eli lähes koko uhrin iän.  Synttärityypillä oli sekopää isäpuoli kuvioissa. Biologisesta isästä ei ole kai missään erikseen kerrottu.

Isällä tarkoitin sitä, joka on ollut "isä" lapsen elämässä. Ja onhan siinä jotain läheistä tai muuta, kun nämä kaksi kuitenkin ovat samaa porukkaa olleet edelleenkin ja uhri mennyt synttäreille mukaan. Voipi olla, ettei tiennyt, että tuo kolmaskin poika osallistuu.

Onhan tuo kuvio jo aika selkeästi tullut ilmi julkisuudessa useampaankin kertaan. Ei hirveesti kannata puolustella ketään noista kolmesta...

Ihan käsittämätöntä ylitulkintaa taas. Kukaan ei ole puolustellut ketään.

Tunteet on pinnassa tällä palstalla.Kummallinen paikka tämä.

Kuinka niin? Taasko ylitulkitset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapaus ei jätä minuakaan rauhaan. Olen todella paljon miettinyt, miten saisin omat lapseni kasvatettua niin, että sekä kertoisivat mahdollisesta kiusaamisesta että puuttuisivat siihen. Eivätkä itse kiusaisi. Tulin siihen lopputulokseen, että minun pitää aloittaa määrittelemällä ensin se, mitä on kiusaaminen (sekä itselleni, että lapsille). Ja sitten pitää käydä läpi tavat, joilla kiusaamiseen pitää reagoida. Ja jankata niitä niin monta kertaa, että asia tulee ns. selkärangasta. Puhua niin pitkään ja usein, että homma tulee varmasti ymmärretyksi. 

Tämä oli aika hyvä http://www.candlebark.info/wp-content/uploads/2015/05/Anti-Bullying-pol…

Tässäkin oli hyviä juttuja https://www.cde.state.co.us/mtss/bp-pbs_pbs_middle. 

Tarkkaile lapsiasi. Yleensä kyllä näkyy jonkinlaisena poikkeavana käytöksenä tai mielialan muutoksena, jos jotain on sattunut. äsitten varovasti kysymään, mikä on onko jotain sattunut tai oliko koulussa millainen päivä. Ja välttämättä ei kannata uskoa ensimmäistä selitystä, jos se on liian helppo, vaan vaivihkaa yrittää saada totuuden irti. Kuitenkaan ei pidä painostaa liikaa. Vanhemmilta tarvitaan pikkasen ovelutta.

Ihan itsestäänselvä asia.Olen luullut et kaikki toimii näin.

Niin selvästi näkyy että yhteiskunta jakautuu: on murhaajaperheiden kaltaisia joissa lasta tuskin on kasvatettu lainkaan ja sitten on niitä,joissa tehdään ihan kaikki lasten hyvinvoinnin eteen.

Eriarvoistumisen tie...

Vierailija kirjoitti:

Onkos siellä vankilassa yhden hengen sellit?

Voi olla paremmat oltavat kuin kotona tai todennäköisesti onkin

Vierailija kirjoitti:

Googlella vois kattoo psykopaattimurhaaja Hannibal Lecterin naaman.Onko kaikissa psykomurhaajissa samaa näköä

Itse asiassa voi olla!

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu ettei yhdestä isästä löytynyt aiemminkaan historiatietoja.siis silloin kun tilit olivat vielä avoinna.ihan kuin elämä olisi alkanut vasta hiljakkoin.

Niin kato kun kaikki ei ole vieläkään somessa.

Onko se lapsen aviottomuus tai isän puuttuminen kuvioista varhaisina vuosina riski? Varsinkin jos äidillä ei pysy pakka kasassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu ettei yhdestä isästä löytynyt aiemminkaan historiatietoja.siis silloin kun tilit olivat vielä avoinna.ihan kuin elämä olisi alkanut vasta hiljakkoin.

Niin kato kun kaikki ei ole vieläkään somessa.

Mut löytyi ihan hulluna viime ajoilta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapaus ei jätä minuakaan rauhaan. Olen todella paljon miettinyt, miten saisin omat lapseni kasvatettua niin, että sekä kertoisivat mahdollisesta kiusaamisesta että puuttuisivat siihen. Eivätkä itse kiusaisi. Tulin siihen lopputulokseen, että minun pitää aloittaa määrittelemällä ensin se, mitä on kiusaaminen (sekä itselleni, että lapsille). Ja sitten pitää käydä läpi tavat, joilla kiusaamiseen pitää reagoida. Ja jankata niitä niin monta kertaa, että asia tulee ns. selkärangasta. Puhua niin pitkään ja usein, että homma tulee varmasti ymmärretyksi. 

Tämä oli aika hyvä http://www.candlebark.info/wp-content/uploads/2015/05/Anti-Bullying-pol…

Tässäkin oli hyviä juttuja https://www.cde.state.co.us/mtss/bp-pbs_pbs_middle. 

Tarkkaile lapsiasi. Yleensä kyllä näkyy jonkinlaisena poikkeavana käytöksenä tai mielialan muutoksena, jos jotain on sattunut. äsitten varovasti kysymään, mikä on onko jotain sattunut tai oliko koulussa millainen päivä. Ja välttämättä ei kannata uskoa ensimmäistä selitystä, jos se on liian helppo, vaan vaivihkaa yrittää saada totuuden irti. Kuitenkaan ei pidä painostaa liikaa. Vanhemmilta tarvitaan pikkasen ovelutta.

Olisi erikoista, mikäli vanhempi ei toimi edellä kuvatulla lähestymistavalla.Millaisia vanhemmat oikein ovat?!

Kuinka porukka on niin kädetöntä tän kiusaamisasian kanssa ? on ihan selvää miten pitää toimia.se auttaa tajuamaan kuvion jos itse on ollut lapsena kiusaamisessa mukana.kyllä koira koiran tunnistaa.

Vierailija kirjoitti:

Aikamoisen jytkyn hommasivat nämä jantterit perheidensä tuhoksi. Uhri on tietysti tässä keskiössä kaikilla ja häntä surraan,mut nyt puhuttaa noita murhaajia tunteneita myös miten käy näitten vanhemmille.

Aikapommi perheissä. Kun vanhemmat ovat sekaisin eivätkä myöskään kykene huolehtimaan yhtään aikuisen lailla jälkikasvustaan, niin jossain vaiheessa se kaikki räjähtää kasvoille. Aikuisten ihmisten kannattaisi kyllä harkita vakaasti ja tarkkaan lasten hankkimista, ehkä se pitäisi tehdä luvan varaiseksi. Ettei kaiken maailman sekopäät pääse lisääntymään ja aiheuttamaan harmia ja vahinkoa kunnon kansalaisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa oli käynyt vielä jälkeenpäin katsomassa kuollutta poikaa. Nyt ei kuulemma enää  puhuta kuulusteluissa, asianajat käskeneet vaieta, sairasta kaikki. Tässä on hyvä ennakkotapaus, tuomarit hei, kannattaisi tehdä kunnon tilit tekijöille pitkäkestoisuuden ja kaveruuden takia.

Miten asianajaja voisi käskeä vaikenemaan? Tai vanhemmat? Sairasta!!!

No oisko se vähän niinku asianajajan duuni, jos se on hänen edustamansa syytetyn/epäillyn parhaaksi? Tsiisus

Tuo asianajajan rooli on sairas kun tarkoitus on saada asiakas luistelemaan syytteistä ilman tuomiota, vaikka ilmiselvästi olisi syyllinen. Tehtävä tulisi olla tuoda esiin tuomiota huojentavia seikkoja jos sellaisia on.  Tietenkin osoittaa syyttömyys jos ei itse pysty, varmasti kokenut asianajaja tietää missä mennään.  

Vierailija kirjoitti:

Aikamoisen jytkyn hommasivat nämä jantterit perheidensä tuhoksi. Uhri on tietysti tässä keskiössä kaikilla ja häntä surraan,mut nyt puhuttaa noita murhaajia tunteneita myös miten käy näitten vanhemmille.

Erohan varmaan tekijöiden biologisille vanhemmille ja uusperheen toiselle osapuolelle tulee, en näe muuta vaihtoehtoa. Mutta ihan hyvä, että ne isä- ja äitipuoletkin tahriutuvat loppuelämäkseen, sillä ovat sulkeneet silmänsä todellisuudelta, kenties jopa edesauttaneet sitä, että tällaista niiden poikapuolet ovat tehneet. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapaus ei jätä minuakaan rauhaan. Olen todella paljon miettinyt, miten saisin omat lapseni kasvatettua niin, että sekä kertoisivat mahdollisesta kiusaamisesta että puuttuisivat siihen. Eivätkä itse kiusaisi. Tulin siihen lopputulokseen, että minun pitää aloittaa määrittelemällä ensin se, mitä on kiusaaminen (sekä itselleni, että lapsille). Ja sitten pitää käydä läpi tavat, joilla kiusaamiseen pitää reagoida. Ja jankata niitä niin monta kertaa, että asia tulee ns. selkärangasta. Puhua niin pitkään ja usein, että homma tulee varmasti ymmärretyksi. 

Tämä oli aika hyvä http://www.candlebark.info/wp-content/uploads/2015/05/Anti-Bullying-pol…

Tässäkin oli hyviä juttuja https://www.cde.state.co.us/mtss/bp-pbs_pbs_middle. 

Itse olen lapsilleni puhunut suoraan mihin kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa. Empatian kautta olen laittanut käsittelemään ” miltä sinusta tämä tuntuisi”

Toiseksi olen pyrkinyt luomaan lapsiini sellaisen suhteen, että uskaltavat kaikesta puhua.

Ei lapsista/nuorista saa välttämättä heti mitään ulos jos yrittää kysellä. Itse pysähdyin joka kerta kuuntelemaan, kun huomasin että nyt ollaan juttutuulella.

Itse aikoinaan jouduin kiusatuksi, äiti vähätteli ja mitätöi kertomani. Vaikenin vuosiksi ja kannoin yksin kaiken tuskan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ala-asteelta yks kokemus mun mielestä onnistuneesta tavasta reagoida kiusaamiseen. Pari tyttöä mun silloiselta luokalta oli nimitelly yhtä luokan poikaa. Kun tämä kantautu opettajan korviin, niin opettaja piti sellasen puhuttelun ensin luokan edessä, ja sitten vielä kansliassa, että kyseiset nimittelijät itkua tihrustivat. Kyseessä miesopettaja, jolla vahva auktoriteetti. Kaikenlaiset nimittelyt ja kiusaamiset tosiaan päätty siihen. Itse ainakin todistaessa sen opettajan pelottavaa puhuttelua, mietin että onneks en niiden kiusaajien roolissa siinä ollu, enkä ikinä tulis olemaankaan. Selväksi tuli kaikille ettei sillä luokalla kiusata.

Uskon, että jos opettajien asenne olisi tällainen niin kiusaaminen vähenisi selvästi. Mutta Suomessa opettajien asenne on yleensä hyvin välinpitämätön js pahimmillaan kannustaa ja osallistuu kiusaamiseen. Tuo esille kuinka kiusattu on niin erilainen, on niin arka ja hiljainen. Samoin kuraattorit on yhtä tyhjän kanssa.

No mutta, jos joku miesmaikka karjuisi naama punaisena oppilaille tänä päivänä kuten oli tapana  vielä 60-70- ja 80-luvuilla, niin nikonanterin jesseliina isä ja naimapuna äiti haastaisivat opettajan oikeuteen, minkä jälkeen rehtorin olisi pakko koulun maineen takia erottaa tämä opettaja "epäpätevänä".

Kun siis haastatte opettajia toimimaan paremmin hankalien tenavienne suhteen, muistakaa että opettajien kädet on aika pitkälti sidotut kurinpidon suhteen ja että perustyö pitäisi tehdä siellä kotona eikä aina odottaa, että viranomaiset ratkovat ongelmia.

"Perustyö pitäisi tehdä siellä kotona eikä aina odottaa, että viranomaiset ratkovat ongelmia."

Sosialismissa yhteiskunta huolehtii tällaisista asioista.