Minkälainen elämänasenne on paras?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen omaksunut sellaisen muita nenänvartta katsovan asenteen. On paikallaan varsinkin täällä vauva-palstalla, missä kansankunnan pohjasakka tapaa kerääntyä yhteen tiivistämään tyhmyyttään.

2-2-v kirjoitti:

Älä luota ihmisiin vaan elä omaa elämääsi välittämättä mistään. Älä stressaa asioista joita et voi muuttaa. Kuuntele itseäsi ja tee asioita mistä sinä nautit miettimättä mitä muut ajattelee.

Entä jos ei pysty olemaan välittämättä ja stressaamatta asenteestaan huolimatta? Tai jos on liian neuroottinen ja epävarma kyetäkseen olemaan ajattelematta muiden mielipidettä, vaikka olisi asennoitunutkin niin?

Vierailija kirjoitti:

2-2-v kirjoitti:

Älä luota ihmisiin vaan elä omaa elämääsi välittämättä mistään. Älä stressaa asioista joita et voi muuttaa. Kuuntele itseäsi ja tee asioita mistä sinä nautit miettimättä mitä muut ajattelee.

Entä jos ei pysty olemaan välittämättä ja stressaamatta asenteestaan huolimatta? Tai jos on liian neuroottinen ja epävarma kyetäkseen olemaan ajattelematta muiden mielipidettä, vaikka olisi asennoitunutkin niin?

tilanteen mukaan?

Tyhmänä syntyi, tyhmänä kuoli

Siinä välissä näppejään nuoli

Mä uskon, että resilienssikyky on aika tärkeä eli kyky kohdata pettymyksiä ja päästä niistä yli. Kannattaa ymmärtää, että pettymykset kuuluu elämään ja ne on aina väliaikaisia. Tosi synkkien päivien jälkeenkin näkyy joskus taas valoa tunnelin päässä.

Lisäksi tärkeää on kyky nauttia elämän pienistä, ohikiitävistä hyvistä hetkistä ja ilonaiheista. Ihminen on sosiaalinen olento, joten hyvinvointi edellyttää myös hyviä ihmissuhteita. Ihan tutkitusti ihmisen onnellisuutta lisää toisten auttaminen eli kannattaa tehdä hyviä tekoja muille.

Vierailija kirjoitti:

Mä uskon, että resilienssikyky on aika tärkeä eli kyky kohdata pettymyksiä ja päästä niistä yli. Kannattaa ymmärtää, että pettymykset kuuluu elämään ja ne on aina väliaikaisia. Tosi synkkien päivien jälkeenkin näkyy joskus taas valoa tunnelin päässä.

Lisäksi tärkeää on kyky nauttia elämän pienistä, ohikiitävistä hyvistä hetkistä ja ilonaiheista. Ihminen on sosiaalinen olento, joten hyvinvointi edellyttää myös hyviä ihmissuhteita. Ihan tutkitusti ihmisen onnellisuutta lisää toisten auttaminen eli kannattaa tehdä hyviä tekoja muille.

Vierailija kirjoitti:

2-2-v kirjoitti:

Älä luota ihmisiin vaan elä omaa elämääsi välittämättä mistään. Älä stressaa asioista joita et voi muuttaa. Kuuntele itseäsi ja tee asioita mistä sinä nautit miettimättä mitä muut ajattelee.

Entä jos ei pysty olemaan välittämättä ja stressaamatta asenteestaan huolimatta? Tai jos on liian neuroottinen ja epävarma kyetäkseen olemaan ajattelematta muiden mielipidettä, vaikka olisi asennoitunutkin niin?

Älä tee kovin tarkkoja suunnitelmia ennakkoon....?

Mitä teet jos et pysty sietämään tilannetta jota et pysty muuttamaan? Totta, aina ei yrittämisestä huolimatta pysty pitämään positiivisuutta yllä; itse ajattelen silloin että tämä sietämätön olo on vaan pakko kestää ja se menee ohi jossain vaiheessa. Tietysti ihmiset ovat eri elämäntilanteissa ja sietämätön olo voi olla myös jotakin niin vakavaa että yksin ei siitä selviä vaan pitää hakea apua. Kuten joku täällä mainitsikin niin positiivisuuden ylläpito hampaat irvessä "periksi en anna" -periaatteella voi myös kääntyä itseä vastaan niin, ettei hae ajoissa apua. Omalla kohdallani on ollut paljon vaikeita hetkiä joihin en ole voinut vaikuttaa muuten kuin siten, että olen antanut surun/murheen ottaa vallan ja pakottanut itseni analysoimaan nämä asiat läpikotaisin ja jossain vaiheessa olo on helpottanut. Olen tavallaan alistunut siihen tosiasiaan että näin asiat ovat. Ja miettinyt että koska en voi tapahtunutta muuttaa niin jätän ne menneisyyteen parhaani mukaan ja yritän olla katkeroitumatta. Ja oppia niistä jotain. Ei silti aina helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä teet jos et pysty sietämään tilannetta jota et pysty muuttamaan? Totta, aina ei yrittämisestä huolimatta pysty pitämään positiivisuutta yllä; itse ajattelen silloin että tämä sietämätön olo on vaan pakko kestää ja se menee ohi jossain vaiheessa. Tietysti ihmiset ovat eri elämäntilanteissa ja sietämätön olo voi olla myös jotakin niin vakavaa että yksin ei siitä selviä vaan pitää hakea apua. Kuten joku täällä mainitsikin niin positiivisuuden ylläpito hampaat irvessä "periksi en anna" -periaatteella voi myös kääntyä itseä vastaan niin, ettei hae ajoissa apua. Omalla kohdallani on ollut paljon vaikeita hetkiä joihin en ole voinut vaikuttaa muuten kuin siten, että olen antanut surun/murheen ottaa vallan ja pakottanut itseni analysoimaan nämä asiat läpikotaisin ja jossain vaiheessa olo on helpottanut. Olen tavallaan alistunut siihen tosiasiaan että näin asiat ovat. Ja miettinyt että koska en voi tapahtunutta muuttaa niin jätän ne menneisyyteen parhaani mukaan ja yritän olla katkeroitumatta. Ja oppia niistä jotain. Ei silti aina helppoa.

Päivä vaan ja hetki kerrallansa?

Vierailija kirjoitti:

Paras asenne on se, kun annat muiden mielipiteiden tekemisistäsi/valinnoistasi valua kuin vesi hanhen selästä.

Totta. Jos joku kehuu tai kertoo sinulle jotain kivaa, niin ole vain ihan että "ei vois vähempää kiinnostaa". 

Vierailija kirjoitti:

Mä uskon, että resilienssikyky on aika tärkeä eli kyky kohdata pettymyksiä ja päästä niistä yli. Kannattaa ymmärtää, että pettymykset kuuluu elämään ja ne on aina väliaikaisia. Tosi synkkien päivien jälkeenkin näkyy joskus taas valoa tunnelin päässä.

Lisäksi tärkeää on kyky nauttia elämän pienistä, ohikiitävistä hyvistä hetkistä ja ilonaiheista. Ihminen on sosiaalinen olento, joten hyvinvointi edellyttää myös hyviä ihmissuhteita. Ihan tutkitusti ihmisen onnellisuutta lisää toisten auttaminen eli kannattaa tehdä hyviä tekoja muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras asenne on se, kun annat muiden mielipiteiden tekemisistäsi/valinnoistasi valua kuin vesi hanhen selästä.

Totta. Jos joku kehuu tai kertoo sinulle jotain kivaa, niin ole vain ihan että "ei vois vähempää kiinnostaa". 

Ärsyttää nyt vähän toi musaspämmääjä, vaikka musiikista pidänkin. Hyvä aihe hukkuu. Tee oma ketju tolle. Lupaan käydä peukuttamassa.