Mitääääää???? YLE 1 Kulttuuricoctail-ohjelma.
Kun näen sukupuolineutraalin lapsen sanoi Paavo Häikiö.
Miten voi nähdä LAPSESTA onko hän sukupuolineutraali???????
Ja Ilja Karsikas tuntee monta sukupuolineutraalia lasta!
Voi Jumala Auta!
Kommentit (99)
Leikkiminen on tärkeä osa kasvamista. Esim. Pienten tyttöjen nukkeleikit hellimisineen ovat valmistautumista elämän yhteen kovimmista fyysisistä ja myös henkisistä koettelemuksista, oman vauvan kohtaamiseen. Naisen empatiakykyä koetellaan kun pieni huutava otus on repinyt alapään ja vatsan ja kohta rinnat, eikä tuo sinappikone anna hetkeäkään armoa ensimmäisinä vuosinaan.
Poikien hurjemmat leikit kasvattavat taas kohtaamaan tuhannet hetket pakkasessa tai räntäsateessa, kun infra on vain pidettävä toiminnassa, tai kun auton renkaat on vain vaihdettava tai kun polttopuun on mentävä halki.
Roolit ovat yhteiskunnassa, eivätkä ne ole mihinkään poistuneet, vaikka kuinka intersektionaaliset feministit polkisivat lattiaa kuplassaan. Naiset ovat keskimäärin enemmän kiinnostuneita ihmisistä, miehet taas koneista ja asioista. Naiset ovat keskimäärin enemmän empaattisia, miehet taas omaavat enemmän kiinnostusta esim. matematiikkaan. Näitä eroavaisuuksia pitäisi pitää rikkautena, ei ongelmana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhaan kapinoitte ja pöyristytte. Tämä sukupuolineutraalius on täällä ja se on valittu linjaksi opetukseen, päivähoitoon ja koulutukseen. Sukupuolet hävitetään, koska niistä ei ole mitään hyötyä, ainoastaan haittaa. Jatkossa jokainen saa olla mitä haluaa, kuten pitääkin olla.
Jes, vihdoin! Minä haluan olla linnunpönttö!
Niin, tähän astihan poikien on ollut ihan pakko olla tietynlaisia ja tyttöjen tietynlaisia! Kai tätäkin on joku yliopistossa nyt tutkinut, tähän asti lapset ovat olleet mitä ovat halunneet, nyt täytyy osata valita joku lokero.
Vierailija kirjoitti:
Leikkiminen on tärkeä osa kasvamista. Esim. Pienten tyttöjen nukkeleikit hellimisineen ovat valmistautumista elämän yhteen kovimmista fyysisistä ja myös henkisistä koettelemuksista, oman vauvan kohtaamiseen. Naisen empatiakykyä koetellaan kun pieni huutava otus on repinyt alapään ja vatsan ja kohta rinnat, eikä tuo sinappikone anna hetkeäkään armoa ensimmäisinä vuosinaan.
Poikien hurjemmat leikit kasvattavat taas kohtaamaan tuhannet hetket pakkasessa tai räntäsateessa, kun infra on vain pidettävä toiminnassa, tai kun auton renkaat on vain vaihdettava tai kun polttopuun on mentävä halki.
Roolit ovat yhteiskunnassa, eivätkä ne ole mihinkään poistuneet, vaikka kuinka intersektionaaliset feministit polkisivat lattiaa kuplassaan. Naiset ovat keskimäärin enemmän kiinnostuneita ihmisistä, miehet taas koneista ja asioista. Naiset ovat keskimäärin enemmän empaattisia, miehet taas omaavat enemmän kiinnostusta esim. matematiikkaan. Näitä eroavaisuuksia pitäisi pitää rikkautena, ei ongelmana.
Voiko sitä tän paremmin sanoa? Hieno kommentti.
Hyvä ohjelma Yleltä! Lasten sukupuolirooleista vapaa kasvatus on kyllä kaikkien etu.
Samaa touhua kuin Netflix sarja jossa on useita tummaihoisia ENGLANTILAISIA AATELISIA joskus 1800-luvulla Englannissa.
Seuraavaksi sitten vaikka sarja suomalaisista hakkapeliitoista Ruotsin kuninkaan sodissa jossa vähintään puolet näyttelijöistä ei-valkoihoisia.
Seksuaalivähemmistöihin, trans-porukkakin joukon jatkoksi mukaan lukien, kuuluu alle 10% väestöstä. Kaikkia ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti, miksi siis jatkuvasti eri vähemmistöt nostetaan valtaväestön ohitse, oli kyse sitten mistä tahansa kontekstista ?
Tiedoksi nyt kaikille:
Lapset OVAT sp-neutraaleja. Tästä syystä he kokevat sellaisia olevansa. Hormonitoiminta käynnistää sitten tietoisuuden omasta sp:sta.
Ihminen on suurimman osan elämästään ihan aikuisiälläkin sp-neutraali. hän on sitä kotona kahvia juodessaan ja lehteä selaillessaan, hän on sitä taidenäyttelyssä käydessään, sekä esim. lounasravintolassa, ylipäätään kaikessa sellaisessa jota ihminen nyt joka päivä tekee, ruuanlaittoa, kaupassa käyntiä jne.
sp-jutut liittyvätt läheisesti omaan seksuaalsiuuteen ja sen toteuttamiseen, ja siitä haaveilemiseen. Suurin osa ajastamme menee neutraalina.
Vierailija kirjoitti:
Leikkiminen on tärkeä osa kasvamista. Esim. Pienten tyttöjen nukkeleikit hellimisineen ovat valmistautumista elämän yhteen kovimmista fyysisistä ja myös henkisistä koettelemuksista, oman vauvan kohtaamiseen. Naisen empatiakykyä koetellaan kun pieni huutava otus on repinyt alapään ja vatsan ja kohta rinnat, eikä tuo sinappikone anna hetkeäkään armoa ensimmäisinä vuosinaan.
Poikien hurjemmat leikit kasvattavat taas kohtaamaan tuhannet hetket pakkasessa tai räntäsateessa, kun infra on vain pidettävä toiminnassa, tai kun auton renkaat on vain vaihdettava tai kun polttopuun on mentävä halki.
Roolit ovat yhteiskunnassa, eivätkä ne ole mihinkään poistuneet, vaikka kuinka intersektionaaliset feministit polkisivat lattiaa kuplassaan. Naiset ovat keskimäärin enemmän kiinnostuneita ihmisistä, miehet taas koneista ja asioista. Naiset ovat keskimäärin enemmän empaattisia, miehet taas omaavat enemmän kiinnostusta esim. matematiikkaan. Näitä eroavaisuuksia pitäisi pitää rikkautena, ei ongelmana.
Aivan kauheaa pazkaa, mitä kirjoitat. Tv ohjelma oli myös, mutta ei silti kannata mennä ääripäästä toiseen. Itse olen lapsena leikkinyt niin nukeilla kuin korjannut mopoja jne. Arvaas mitä? Nyt työskentelen johtavassa asemassa, minulla on lapsia ja osaan tehdä niin "naisten" kuin "miesten" töitä. Vanhempani eivät olleet tietoisesti sukupuolineutraaleja, mutta sota-ajan lapsina ja vanhempansa menettäneenä he tekivät myös jo lapsena kaikkea mitä täytyi. Heille oli itsestään selvää, että tyttö tai poika osaa ja pystyy mihin vain, sukupuoli ei selittänyt mitään. Minä kasvoin samaan, ja niin ovat kasvaneet minunkin lapseni. Olen nainen, mutta sukupuoli ei määritä mitä voisin tehdä. Poikani on leikkinyt nukella ja tykkää leipoa ja soittaa kanteletta, silti hän on miehekäs muskeleineen ja tyyleineen. Suorastaan raivostun sovinistisista kommenteista, että tytöt leikkii nukeilla ja pojat jollain muulla. Suokupuolirooliin ei tarvitse "kasvattaa" kuten Sinkkonenkin totesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkiminen on tärkeä osa kasvamista. Esim. Pienten tyttöjen nukkeleikit hellimisineen ovat valmistautumista elämän yhteen kovimmista fyysisistä ja myös henkisistä koettelemuksista, oman vauvan kohtaamiseen. Naisen empatiakykyä koetellaan kun pieni huutava otus on repinyt alapään ja vatsan ja kohta rinnat, eikä tuo sinappikone anna hetkeäkään armoa ensimmäisinä vuosinaan.
Poikien hurjemmat leikit kasvattavat taas kohtaamaan tuhannet hetket pakkasessa tai räntäsateessa, kun infra on vain pidettävä toiminnassa, tai kun auton renkaat on vain vaihdettava tai kun polttopuun on mentävä halki.
Roolit ovat yhteiskunnassa, eivätkä ne ole mihinkään poistuneet, vaikka kuinka intersektionaaliset feministit polkisivat lattiaa kuplassaan. Naiset ovat keskimäärin enemmän kiinnostuneita ihmisistä, miehet taas koneista ja asioista. Naiset ovat keskimäärin enemmän empaattisia, miehet taas omaavat enemmän kiinnostusta esim. matematiikkaan. Näitä eroavaisuuksia pitäisi pitää rikkautena, ei ongelmana.Aivan kauheaa pazkaa, mitä kirjoitat. Tv ohjelma oli myös, mutta ei silti kannata mennä ääripäästä toiseen. Itse olen lapsena leikkinyt niin nukeilla kuin korjannut mopoja jne. Arvaas mitä? Nyt työskentelen johtavassa asemassa, minulla on lapsia ja osaan tehdä niin "naisten" kuin "miesten" töitä. Vanhempani eivät olleet tietoisesti sukupuolineutraaleja, mutta sota-ajan lapsina ja vanhempansa menettäneenä he tekivät myös jo lapsena kaikkea mitä täytyi. Heille oli itsestään selvää, että tyttö tai poika osaa ja pystyy mihin vain, sukupuoli ei selittänyt mitään. Minä kasvoin samaan, ja niin ovat kasvaneet minunkin lapseni. Olen nainen, mutta sukupuoli ei määritä mitä voisin tehdä. Poikani on leikkinyt nukella ja tykkää leipoa ja soittaa kanteletta, silti hän on miehekäs muskeleineen ja tyyleineen. Suorastaan raivostun sovinistisista kommenteista, että tytöt leikkii nukeilla ja pojat jollain muulla. Suokupuolirooliin ei tarvitse "kasvattaa" kuten Sinkkonenkin totesi.
Eihän se ole mitenkään ”sovinistinen kommentti”, jos toteaa mistä syystä leikit syntyvät ja mitä varten leikki on olemassa.
Kohta pikemmin ongelmana on että leikit eivät kiinnosta lapsia, ne eivät osaa enää leikkiä tai leikistä viedään luovuus ja ilo jatkuvalla kontrollilla.
Tottakai pojat voivat nukeilla leikkiä, ihan kuin tytötkin voivat osallistua pyssyleikkeihin tai rallikisaan.
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi nyt kaikille:
Lapset OVAT sp-neutraaleja. Tästä syystä he kokevat sellaisia olevansa. Hormonitoiminta käynnistää sitten tietoisuuden omasta sp:sta.
Ihminen on suurimman osan elämästään ihan aikuisiälläkin sp-neutraali. hän on sitä kotona kahvia juodessaan ja lehteä selaillessaan, hän on sitä taidenäyttelyssä käydessään, sekä esim. lounasravintolassa, ylipäätään kaikessa sellaisessa jota ihminen nyt joka päivä tekee, ruuanlaittoa, kaupassa käyntiä jne.
sp-jutut liittyvätt läheisesti omaan seksuaalsiuuteen ja sen toteuttamiseen, ja siitä haaveilemiseen. Suurin osa ajastamme menee neutraalina.
Jaa. Et ilmeisesti ole koskaan tavannut testosteronia puhkuvaa 5 vuotiasta merirosvoa,
leikkikotia rakentavaa pientä tyttöä, joka laulaa tuutulaulua pikkupossulle?
Minä haluan olla 20 vuotta nuorempi ja miljonääri. Mä uhriudun ja loukkaannun, jos mua ei pidetä sellaisena. Mun luottokortilla kuuluu saada vinguttaa niin paljon kuin mä haluun. Mä haluun!! *polkee jalkaa* Ja mulla tulee olla oikeus muuttaa mun syntymävuosi mun henkkareihin, koska mä koen niin, että oon syntynyt 90-luvulla enkä 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi nyt kaikille:
Lapset OVAT sp-neutraaleja. Tästä syystä he kokevat sellaisia olevansa. Hormonitoiminta käynnistää sitten tietoisuuden omasta sp:sta.
Ihminen on suurimman osan elämästään ihan aikuisiälläkin sp-neutraali. hän on sitä kotona kahvia juodessaan ja lehteä selaillessaan, hän on sitä taidenäyttelyssä käydessään, sekä esim. lounasravintolassa, ylipäätään kaikessa sellaisessa jota ihminen nyt joka päivä tekee, ruuanlaittoa, kaupassa käyntiä jne.
sp-jutut liittyvätt läheisesti omaan seksuaalsiuuteen ja sen toteuttamiseen, ja siitä haaveilemiseen. Suurin osa ajastamme menee neutraalina.
Jaa. Et ilmeisesti ole koskaan tavannut testosteronia puhkuvaa 5 vuotiasta merirosvoa,
leikkikotia rakentavaa pientä tyttöä, joka laulaa tuutulaulua pikkupossulle?
Psykoseksuaalisuus on käsite, jota moni maallikko ei tajua ja jota toisaalta intersektionaalisuus/postmodernismi ja heteronormatiivisuuden kritiikki romuttavat. Itse näen huolestuttavana jos psykoanalyyttinen käsitys ihmisyydestä romutetaan ja seksuaalisuuden lisääntymisfunktio häivytetään olemattomiin mm pornoistumisen kautta. Moni puhuu jo länsimaisen sivilisaation vääjäämättömästä tuhosta kun miehen ja naisen välinen perheinstituutio hävitetään. Lapsi siinä eniten häviää: mahdollisuuden molempiin vanhempiin ja kahteen psykofysiologialtaan erilaiseen vanhempaan. Narsistiset häiriöt ovat yhteydessä turvattomuuteen ja rajattomuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Leikkiminen on tärkeä osa kasvamista. Esim. Pienten tyttöjen nukkeleikit hellimisineen ovat valmistautumista elämän yhteen kovimmista fyysisistä ja myös henkisistä koettelemuksista, oman vauvan kohtaamiseen. Naisen empatiakykyä koetellaan kun pieni huutava otus on repinyt alapään ja vatsan ja kohta rinnat, eikä tuo sinappikone anna hetkeäkään armoa ensimmäisinä vuosinaan.
Poikien hurjemmat leikit kasvattavat taas kohtaamaan tuhannet hetket pakkasessa tai räntäsateessa, kun infra on vain pidettävä toiminnassa, tai kun auton renkaat on vain vaihdettava tai kun polttopuun on mentävä halki.
Roolit ovat yhteiskunnassa, eivätkä ne ole mihinkään poistuneet, vaikka kuinka intersektionaaliset feministit polkisivat lattiaa kuplassaan. Naiset ovat keskimäärin enemmän kiinnostuneita ihmisistä, miehet taas koneista ja asioista. Naiset ovat keskimäärin enemmän empaattisia, miehet taas omaavat enemmän kiinnostusta esim. matematiikkaan. Näitä eroavaisuuksia pitäisi pitää rikkautena, ei ongelmana.
Mä olen vissiin sitten joku yksisarvismuunsukupuolinen, kun pikkutyttönä ei nuo mainitsemasi leikit kiinnostaneet vttuakaan. Tylsin asia maailmassa oli leikkiä vauvaleikkejä kavereiden kanssa. Parasta oli kiipeillä puissa, ampua vesipyssyillä ja maalata tauluja. Oma äitini oli melkein samanlainen kuin minä, mutta oli vielä enemmän kiinnostuneempi mm. autoista ja työkoneista. Siitä huolimatta hänestä tuli tavis hetero perheenäiti.
Tämä juuri, että tyttöjen ja poikien ei tarvitsisi leikkiä niitä "tyttöjen ja poikien leikkejä", vaan sellaista mikä kiinnostaa. Eikä se tee huonompaa ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi nyt kaikille:
Lapset OVAT sp-neutraaleja. Tästä syystä he kokevat sellaisia olevansa. Hormonitoiminta käynnistää sitten tietoisuuden omasta sp:sta.
Ihminen on suurimman osan elämästään ihan aikuisiälläkin sp-neutraali. hän on sitä kotona kahvia juodessaan ja lehteä selaillessaan, hän on sitä taidenäyttelyssä käydessään, sekä esim. lounasravintolassa, ylipäätään kaikessa sellaisessa jota ihminen nyt joka päivä tekee, ruuanlaittoa, kaupassa käyntiä jne.
sp-jutut liittyvätt läheisesti omaan seksuaalsiuuteen ja sen toteuttamiseen, ja siitä haaveilemiseen. Suurin osa ajastamme menee neutraalina.
Jaa. Et ilmeisesti ole koskaan tavannut testosteronia puhkuvaa 5 vuotiasta merirosvoa,
leikkikotia rakentavaa pientä tyttöä, joka laulaa tuutulaulua pikkupossulle?Psykoseksuaalisuus on käsite, jota moni maallikko ei tajua ja jota toisaalta intersektionaalisuus/postmodernismi ja heteronormatiivisuuden kritiikki romuttavat. Itse näen huolestuttavana jos psykoanalyyttinen käsitys ihmisyydestä romutetaan ja seksuaalisuuden lisääntymisfunktio häivytetään olemattomiin mm pornoistumisen kautta. Moni puhuu jo länsimaisen sivilisaation vääjäämättömästä tuhosta kun miehen ja naisen välinen perheinstituutio hävitetään. Lapsi siinä eniten häviää: mahdollisuuden molempiin vanhempiin ja kahteen psykofysiologialtaan erilaiseen vanhempaan. Narsistiset häiriöt ovat yhteydessä turvattomuuteen ja rajattomuuteen.
Kiitos tästä. Eipä lisättävää.
Kiitos modelle, ettei ketjua ole poistettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkiminen on tärkeä osa kasvamista. Esim. Pienten tyttöjen nukkeleikit hellimisineen ovat valmistautumista elämän yhteen kovimmista fyysisistä ja myös henkisistä koettelemuksista, oman vauvan kohtaamiseen. Naisen empatiakykyä koetellaan kun pieni huutava otus on repinyt alapään ja vatsan ja kohta rinnat, eikä tuo sinappikone anna hetkeäkään armoa ensimmäisinä vuosinaan.
Poikien hurjemmat leikit kasvattavat taas kohtaamaan tuhannet hetket pakkasessa tai räntäsateessa, kun infra on vain pidettävä toiminnassa, tai kun auton renkaat on vain vaihdettava tai kun polttopuun on mentävä halki.
Roolit ovat yhteiskunnassa, eivätkä ne ole mihinkään poistuneet, vaikka kuinka intersektionaaliset feministit polkisivat lattiaa kuplassaan. Naiset ovat keskimäärin enemmän kiinnostuneita ihmisistä, miehet taas koneista ja asioista. Naiset ovat keskimäärin enemmän empaattisia, miehet taas omaavat enemmän kiinnostusta esim. matematiikkaan. Näitä eroavaisuuksia pitäisi pitää rikkautena, ei ongelmana.Mä olen vissiin sitten joku yksisarvismuunsukupuolinen, kun pikkutyttönä ei nuo mainitsemasi leikit kiinnostaneet vttuakaan. Tylsin asia maailmassa oli leikkiä vauvaleikkejä kavereiden kanssa. Parasta oli kiipeillä puissa, ampua vesipyssyillä ja maalata tauluja. Oma äitini oli melkein samanlainen kuin minä, mutta oli vielä enemmän kiinnostuneempi mm. autoista ja työkoneista. Siitä huolimatta hänestä tuli tavis hetero perheenäiti.
Tämä juuri, että tyttöjen ja poikien ei tarvitsisi leikkiä niitä "tyttöjen ja poikien leikkejä", vaan sellaista mikä kiinnostaa. Eikä se tee huonompaa ihmistä.
Tuohan on ollut sallittua Suomessa 50-luvulta asti. Ehkä pikemmin nykyään on kysymys enemmistön käyttäytymisen demonisoinnista, että on väärin jos tyttö leikkii prinsessaa ja nukeilla ja että poika on merirosvo ja rallikuski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi nyt kaikille:
Lapset OVAT sp-neutraaleja. Tästä syystä he kokevat sellaisia olevansa. Hormonitoiminta käynnistää sitten tietoisuuden omasta sp:sta.
Ihminen on suurimman osan elämästään ihan aikuisiälläkin sp-neutraali. hän on sitä kotona kahvia juodessaan ja lehteä selaillessaan, hän on sitä taidenäyttelyssä käydessään, sekä esim. lounasravintolassa, ylipäätään kaikessa sellaisessa jota ihminen nyt joka päivä tekee, ruuanlaittoa, kaupassa käyntiä jne.
sp-jutut liittyvätt läheisesti omaan seksuaalsiuuteen ja sen toteuttamiseen, ja siitä haaveilemiseen. Suurin osa ajastamme menee neutraalina.
Jaa. Et ilmeisesti ole koskaan tavannut testosteronia puhkuvaa 5 vuotiasta merirosvoa,
leikkikotia rakentavaa pientä tyttöä, joka laulaa tuutulaulua pikkupossulle?Psykoseksuaalisuus on käsite, jota moni maallikko ei tajua ja jota toisaalta intersektionaalisuus/postmodernismi ja heteronormatiivisuuden kritiikki romuttavat. Itse näen huolestuttavana jos psykoanalyyttinen käsitys ihmisyydestä romutetaan ja seksuaalisuuden lisääntymisfunktio häivytetään olemattomiin mm pornoistumisen kautta. Moni puhuu jo länsimaisen sivilisaation vääjäämättömästä tuhosta kun miehen ja naisen välinen perheinstituutio hävitetään. Lapsi siinä eniten häviää: mahdollisuuden molempiin vanhempiin ja kahteen psykofysiologialtaan erilaiseen vanhempaan. Narsistiset häiriöt ovat yhteydessä turvattomuuteen ja rajattomuuteen.
Jeap. Kristinuskon ja sen moraalikoodiston alasajo vain vauhdittaa tätä kaaosta.
Kun ei ole yhteisiä sääntöjä, eikä jumalaista auktoriteettia, niin kaikilla on sitten omat säännöt, jumalat ja moraalikoodisto.
Tätä ei postmoderni maailma ottanut huomioon, kun se veti jeesuslapsen vessasta alas. Nyt on intersektionaalien säännöt ja Trumpin säännöt, ja kumpikin pyyhkii takamuksen toisen maailmankuvaan. Ehkä tässä perkeleen on aika nousta taas helvetistään, sanoisi Dante.
Miksi ohjelma tulee niin myöhään ja lapset kun ovat jo nukkumassa?
Häiköisevä ohjelma varttumattomille!
Aivan kauheeta paskaa, mistä yle keksii näitä vihreän oksennuksen anteja.