Lue keskustelun säännöt.
Miten vahvasti vanhempien koulutustaso periytyy?
13.01.2021 |
Vastaako teidän oma koulutustaso vanhempienne? Minun jäin alle, koska elämä vei, enkä saanut mitään tukea opiskeluun.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on väärä. Oikea kysymys on että periytyykö älykkyys?
Kysyn ja vastaan itse että periytyy hyvinkin voimakkaasti. Tästä johtuen akateemisille vanhemmille tulee yleensä akateemisia lapsia ja varakkaiden vanhempien lapset ovat varakkaita riippumatta siitä ovatko saaneet perintöä tai onko kotona kannustettu opiskeluun. Kääntäen on myös niin että tyhmien vanhempien lapset ovat yleensä tyhmiä, kouluttamattomia ja köyhiä,
Äly periytyy äidiltä.
No ei aina. Olen mensalainen ja äitini on tyhmä kuin vasemman jalan saapas, äo ehkä joku 60-70.
Kyllä. Lainaus ilta-sanomista;
Jos olet älykäs, saat kiittää äitiäsi tästä ominaisuudesta. Tutkimusten mukaan älykkyysgeenit siirtyvät lapseen ensisijaisesti äidiltä.
Asiasta kirjoittaa psykologi Jennifer Delgado.
Delgadon mukaan vuosisatoja vallinnut stereotypia siitä, että isän älykkyys periytyy lapselle, on murenemassa. Entäpä, jos miehet alkavat etsiä mahdollisimman älykästä naista lastensa äidiksi?
Äidin geenit vaikuttavat aivokuoreen
Ajatuksen taustalla ovat geenit, jotka käyttäytyvät eri tavoin alkuperästään riippuen. Yksinkertaistaen: jotkut näistä geeneistä toimivat vain, jos ne tulevat äidin puolelta. Jos sama geeni tulee isän puolelta, se kytkeytyy pois päältä.
Äidin geenit vaikuttavat aivokuoreen, isän geenit taas aivojen limbiseen järjestelmään, joka osallistuu autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn. Limbisessä järjestelmässä syntyvät ihmisen selviytymistoiminnot, jotka liittyvät esimerkiksi seksiin, ruokaan ja aggressioon.
Aivokuoressa taas syntyvät ihmisen kehittyneimmät toiminnot kuten älykkyys, ajatukset, kieli ja suunnittelukyky.
Aiemmin on uskottu, että älykkyyden periytymiseen vaikuttavat yhtä paljon äidin ja isän geenit.
Ei
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini oli siivooja ja kyllä yksinkertainen
Minä olen Mensan jäsen ja tekniikan tohtori
.
eli
kumpikaan ei periytynyt
Riippuu vanhemmista. Mä opiskelin enemmän ja pidemmälle kuin omat vanhempani. Ja lapseni sitten taas vuorostaan pidemälle kuin minä ja mies.
Eli kehitystä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on väärä. Oikea kysymys on että periytyykö älykkyys?
Kysyn ja vastaan itse että periytyy hyvinkin voimakkaasti. Tästä johtuen akateemisille vanhemmille tulee yleensä akateemisia lapsia ja varakkaiden vanhempien lapset ovat varakkaita riippumatta siitä ovatko saaneet perintöä tai onko kotona kannustettu opiskeluun. Kääntäen on myös niin että tyhmien vanhempien lapset ovat yleensä tyhmiä, kouluttamattomia ja köyhiä,
Kaikki tietävät kokemuksesta että tämä ei ole totta
On olemassa esimerkkejä joissa ei ole periytynyt, joten ei periydy.
.
Juuri poikkeus sen todistaa, että ei periydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vanhemmillani on opistotason tutkinnot (opettajaseminaari) ja kotona on kouluasioissa kannustettu. Niinpä me jokainen sisarus ollaan maistereita ja yksi lisensiaatti. Myös yhden puoliso väitellyt. Oma lapseni viimeistelee graduaan.
Mutta mielenkiintoista on mieheni, jonka suku on kirjaimellisesti turvemajasta lähtöisin. Ei minkäänlaista tukea (yh)vanhemmalta edes peruskoulussa. Mieheni tuplasi 3. luokan. Käynyt aikuisiällä kuitenkin kaksi ammatillista tutkintoa ja työskentelee alempana toimihenkilönä. MUTTA on se, että meidän perheen koulutuksen arvostus ja akateemistasoiset keskustelut vuosien varrella ovat eräällä tavalla kasvattaneet myös mieheni ajattelutapaa ja kykyä tarkastella asioita. Hän on kuin sosiaalisesti noussut lähemmäs akateemista maailmaa. Hän tukee nuorinta lastamme aktiivisesti koulunkäynnissä, on kiinnostunut wilmaviesteistä, auttaa kokeisiin kertaamisessa ja on ylpeä lasten koulumenestyksestä. Kannustamme lapsiamme myös harrastuksissa.
Koulutus tutkimustenkin valossa periytyy, mutta jokaisella on aikuisena mahdollista valita, haluaako siihen panostaa ja kehittää sivistystään. Tämä voi toteutua myös harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden kautta.
Suurin syy "akateemisuuden periytymiseen" ainakin vanhemmalla ikäluokalla on se, että varakkaiden ja akateemisten penikkoja suosittiin aina koulussa! Numerot siis pärstäkertoimella, ei siinä köyhän lapsi sitten yliopistoon opiskelemaan päässyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy "akateemisuuden periytymiseen" ainakin vanhemmalla ikäluokalla on se, että varakkaiden ja akateemisten penikkoja suosittiin aina koulussa! Numerot siis pärstäkertoimella, ei siinä köyhän lapsi sitten yliopistoon opiskelemaan päässyt.
No, just. Kyllä se enemminkin on entisinä aikoina ollut rahasta kiinni. Köyhässä perheessä tavoitteena oli saada lapset leipää tienaamaan niin pian kuin mahdollista.
Minua niin surettaa, kun mutsi joskus sanoi (meillä kotioloissa siis, ei tietenkään ympäri kyliä kehunut), että yliopistoon kieliä opiskelemaan... siihen viittaa tämä koulumenestys... Mutta en sitten mennyt... Suren kyllä ihan oman itsenikin vuoksi... Voi, miksi... Toki voi niitä yliopisto-opintoja edelleenkin suorittaa, mutta mutsin ja oman itsenikin kannalta vähän myöhäistä on...
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhemmat kävivät vaan kansakoulun, meillä lapsilla opistotasoinen tutkinto, itse kävin myös lukion. Minun lapsilla on yliopistotutkinnot. Sillä on iso merkitys, miten kotona suhtaudutaan koulunkäyntiin. Jos vanhempia ei kiinnosta miten lapsilla koulussa menee tai opettajista puhutaan negatiivisesti, niin sillä on vaikutusta lapsen asenteisiin.
Vanhempani kävivät kansakoulun, minä olen maisteri, vanhempi lapseni kävi ammattikoulun, nuorempi on ysillä ja haluaa lukioon. Vähän hassu tuo ajatus, että jos vanhemmat puhuvat koulusta negatiivisesti, sitten lapsi ilmeisesti harhautuu ammattikouluun vai mitähän tässä tarkoitettiin? Isompi lapseni oli nimenomaan tosi kiinnostunut eräästä ammattikoulun linjasta, ei se ollut mikään ajautuminen "kun ei mikään opiskelu kiinnosta". Miksi ihmeessä hän olisi mennyt lukioon ja vaikka yliopistoon, kun se ei kiinnostanut vaan ammattikoulussa opiskeltava ala kiinnosti? Minusta lapsi on ihan älykäs ja olisi pärjännyt lukiossa, mutta ymmärrän täysin hänen valintansa. Totta kai vanhemmat vaikuttavat lapsen asenteisiin, mutta minä olen yrittänytkin jakaa sitä asennetta, että kaiken "tasoinen" koulutus on yhtä arvokasta, tärkeintä on löytää itseä kiinnostava juttu joka toivottavasti työllistääkin. Tsemppaan kumpaakin lastani ihan yhtä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isä oli akateeminen ja johtajana eräässä valtion virastossa, äiti sote-alalla johtajana, mutta ei akateemista loppututkintoa. Itselläni on tohtorin tutkinto, mies on akateeminen ja lapsi on myös akateeminen, työskentelee arvostetulla ja hyvin palkatulla alalla. Meidän kohdalla siis koulutustaso on periytynyt ja myös tulotaso. Tosin lapsella on huomattavasti parempi palkka kuin meillä hänen iässään.
Voi jumankauta... Mä siis todella ällistelen, että ihan tohtoriksi väitelleet viihtyvät vauva.fi:ssä!
Todella akateemista seuraa!
Vierailija kirjoitti:
Isä ja äiti luokkaa talonmies ja siivoaja. Lapsilla on kaikilla korkeakoulutus (2 x maisteri - toisella vieläpä kaksoismaisteri, 1 x kandidaatintutkinto ja maisteri varmaan tulossa - hänellä pohjalla myös ylempi AMK, ja yksi ammattikoulun käynyt joka jatkoi ylempään AMK-tutkintoon).
Meillä oltiin kiinnostuneita maailman asioista, ei morkattu koulutusta, katsottiin dokumentit ja keskusteluohjelmat. Siinä se pähkinänkuoressa, koulussa ei oikein osattu auttaa tms. Ja vanhemmat ei neuvoneet tai komentaneet minnekään.
Vanhemmat eivät ehkä neuvoneet tai kommentoineet, mutta kyllä he vahvan tiedon- ja oppimisenhalun lapsiinsa istuttivat omalla esimerkillään. :)
Oman suppea kokemukseni perusteella juuri tuo esimerkki ja suhtautuminen ovat ratkaisevassa asemassa lapsen kouluttautumisessa. Akateemisilla vanhemmilla se tulee lähes automaattisesti, mutta myös duunariperheistä sitä voi löytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On olemassa esimerkkejä joissa ei ole periytynyt, joten ei periydy.
.
Juuri poikkeus sen todistaa, että ei periydy.
Humanistit ovat omaksuneet termin ymmärtämättä sitä. Ympäristö vaikuttaa lapseen, mutta missä määrin lapsi hyväksyy ja hylkää ympäristönsä vallitsevan ilmapiirin on täysin hänen itsensä päätettävissä. Joskus tosiaan vanhempien pahoinpitelemäkin voi nousta menestykseen puhtaasti siksi, että mielessään päättää näyttää "paskiaisille", ettei häntä pysty nujertamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä oli akateeminen ja johtajana eräässä valtion virastossa, äiti sote-alalla johtajana, mutta ei akateemista loppututkintoa. Itselläni on tohtorin tutkinto, mies on akateeminen ja lapsi on myös akateeminen, työskentelee arvostetulla ja hyvin palkatulla alalla. Meidän kohdalla siis koulutustaso on periytynyt ja myös tulotaso. Tosin lapsella on huomattavasti parempi palkka kuin meillä hänen iässään.
Voi jumankauta... Mä siis todella ällistelen, että ihan tohtoriksi väitelleet viihtyvät vauva.fi:ssä!
Todella akateemista seuraa!
Yllättyisit, jos tietäisit kuinka paljon meitä täällä on! Tämä on meidän oma likainen salaisuutemme... :DDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä opisto-insinööri, äiti DI. Lapsista kävi AMK:sta valmistunutta, kaksi DI:tä ja yksi tohtori, eli aika hyvin periytyi :-)
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli siivooja ja kyllä yksinkertainen
Minä olen Mensan jäsen ja tekniikan tohtori
.
eli
kumpikaan ei periytynyt
Itse myös epäilen kyseistä tutkimustulosta. Oman älyni (ja koulutukseni) olen kyllä täysin perinyt isältäni, jos kerran se niin perinnöllistä on...
Vierailija kirjoitti:
Isä opisto-insinööri, äiti DI. Lapsista kävi AMK:sta valmistunutta, kaksi DI:tä ja yksi tohtori, eli aika hyvin periytyi :-)
Niin ja toisilla ei.
Eli ei periydy.
Sattumaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli siivooja ja kyllä yksinkertainen
Minä olen Mensan jäsen ja tekniikan tohtori
.
eli
kumpikaan ei periytynytItse myös epäilen kyseistä tutkimustulosta. Oman älyni (ja koulutukseni) olen kyllä täysin perinyt isältäni, jos kerran se niin perinnöllistä on...
Aivan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on väärä. Oikea kysymys on että periytyykö älykkyys?
Kysyn ja vastaan itse että periytyy hyvinkin voimakkaasti. Tästä johtuen akateemisille vanhemmille tulee yleensä akateemisia lapsia ja varakkaiden vanhempien lapset ovat varakkaita riippumatta siitä ovatko saaneet perintöä tai onko kotona kannustettu opiskeluun. Kääntäen on myös niin että tyhmien vanhempien lapset ovat yleensä tyhmiä, kouluttamattomia ja köyhiä,
Äly periytyy äidiltä.
No ei aina. Olen mensalainen ja äitini on tyhmä kuin vasemman jalan saapas, äo ehkä joku 60-70.
Mutta blondeilla joo aina.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei ole perinnöllisestä, vaan kasvatuksellisesta ilmiöstä. Vain erittäin voimakkaat persoonat pystyvät pitämään oman päänsä ympäristössä, joka pyrkii ohjailemaan kaikin tavoin tiettyyn suuntaan. Lisäksi kouluttamattomassa perheessä voidaan kannustaa voimakkaasti opiskelemaan tai akateemisessa perheessä olla välinpitämättömiä lasten tulevaisuuden suhteen. Tilastollisesti nämä vain ovat poikkeuksia.
Tämä kyllä pitää osaltaan paikkansa. Itse olen esimerkki siitä, kuinka perheen vahva vaikutus on kumonnut muun ympäristön vaikutuksen.
T. ALakoulunsa ainoa akateemisesti kouluttautunut
Kyseessä ei ole perinnöllisestä, vaan kasvatuksellisesta ilmiöstä. Vain erittäin voimakkaat persoonat pystyvät pitämään oman päänsä ympäristössä, joka pyrkii ohjailemaan kaikin tavoin tiettyyn suuntaan. Lisäksi kouluttamattomassa perheessä voidaan kannustaa voimakkaasti opiskelemaan tai akateemisessa perheessä olla välinpitämättömiä lasten tulevaisuuden suhteen. Tilastollisesti nämä vain ovat poikkeuksia.