Lue keskustelun säännöt.
Miten vahvasti vanhempien koulutustaso periytyy?
13.01.2021 |
Vastaako teidän oma koulutustaso vanhempienne? Minun jäin alle, koska elämä vei, enkä saanut mitään tukea opiskeluun.
Kommentit (76)
Suora vertailu vanhempiin on ongelmallista, koska koulutustaso on koko väestötasolla noussut. Mutta peirytyyhän tuo.
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisarusten kanssa olemme molempien vanhempien puolelta 3 yliopiston käynyt sukupolvi. Suvusta toki löytyy Ruotsin ja Suomen suurruhtinaskunnan yliopistoja käyneitä piispoja, virkamiehiä ja aatelisia tunnetusti 1600-luvulta alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Suora vertailu vanhempiin on ongelmallista, koska koulutustaso on koko väestötasolla noussut. Mutta peirytyyhän tuo.
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
Artikkeli edustaa vanhaa tilastotietoa. Tällä hetkellä koulutustaso laskee nuoremmissa sukupolvissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on väärä. Oikea kysymys on että periytyykö älykkyys?
Kysyn ja vastaan itse että periytyy hyvinkin voimakkaasti. Tästä johtuen akateemisille vanhemmille tulee yleensä akateemisia lapsia ja varakkaiden vanhempien lapset ovat varakkaita riippumatta siitä ovatko saaneet perintöä tai onko kotona kannustettu opiskeluun. Kääntäen on myös niin että tyhmien vanhempien lapset ovat yleensä tyhmiä, kouluttamattomia ja köyhiä,
Äly periytyy äidiltä.
Onneksi tämä ei ole mikään sääntö. Muuten lapseni olisivat ÄO 80-luokkaa. Onneksi perivät älykkyyden minulta eivätkä äidiltään.
Nykyään koulutus ei ole samalla tavalla menestyksen mittari kuin ennen. Varallisuus ja sen hankkimistaidot periytyvät vahvasti, ja sillä on nykyään enemmän merkitystä, kun lähes kenestä tahansa voi tulla maisteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on väärä. Oikea kysymys on että periytyykö älykkyys?
Kysyn ja vastaan itse että periytyy hyvinkin voimakkaasti. Tästä johtuen akateemisille vanhemmille tulee yleensä akateemisia lapsia ja varakkaiden vanhempien lapset ovat varakkaita riippumatta siitä ovatko saaneet perintöä tai onko kotona kannustettu opiskeluun. Kääntäen on myös niin että tyhmien vanhempien lapset ovat yleensä tyhmiä, kouluttamattomia ja köyhiä,
Toki älykkyyskin periytyy, mutta isompi vaikutus on oikeasti niillä asenteilla ja muuten maailmankuvalla. Esim yläasteella yksi kavereistani oli juurikin tällaisesta herravihaperheestä. Lukio oli hänelle täysi mahdottomuus. Kotona haukuttiin jatkuvasti kolutuksen saaneita ja vähäteltiin muutenkin sen merkitystä. (häntä sentään kannustivat edes siihen ammattikouluun. Sisarelleen sanoivat aina että on niin tyhmä ettei edes siellä pärjää ja hänen kannattaa vaan hankkia mahdollisimman pian mies elättämään) Kyllä tällä mun kaverilla parempi keskiarvo silloin oli kuin minulla, mutta niin siinä sitten kävi että minä päädyin lukion kautta yliopistoon (DI) ja hän ei koskaan sitä ammattikoulua pidemmälle opiskellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suora vertailu vanhempiin on ongelmallista, koska koulutustaso on koko väestötasolla noussut. Mutta peirytyyhän tuo.
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
Artikkeli edustaa vanhaa tilastotietoa. Tällä hetkellä koulutustaso laskee nuoremmissa sukupolvissa.
Nuorten aikuisten koulutustaso on kääntynyt laskuun mutta koko väestön koulutustaso kasvaa silti vielä jonkin aikaa. Vanhempien ja lasten koulutustasolla on yhteys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vahvasti taitaa periytyä. Molemmat vanhempani ovat duunareita, äitini käytännössä käynyt vain peruskoulun ja päässyt koulusta suoraan työelämään. Isäni kävi ammattikoulun. Suvussani isäni puolelta on yksi serkku, joka on suorittanut maisterin tutkinnon. Muuten ei löydy korkeasti koulutettua väkeä ollenkaan. Itse kävin lukion ja siitä koko suku oli aika raivoissaan. Heidän mielestään yritin olla parempi ihminen kuin he. En missään vaiheessa kehustellut lukio-opintojani, opin nimittäin nopeasti olemaan hiljaa niistä. Meinasin päästä yliopistoon, mutta sairastuin vakavasti. Nyt sitten "välivuoteni" on kestänyt 10 vuotta ja teen perusduunarihommia.
Vanhempani (eronneet) eivät ole koskaan tukenut opinnoissa. Alkoholi ja heidän omat murheensa ovat painaneet vaa'assa enemmän. Heidän mielestään "opiskelu on turhaa". En voi ymmärtää tätä mentaliteettia ja kärsin siitä vieläkin - minulla ei ole rohkeutta ja älykkyyttä päästä yliopistoon saati ammattikorkeakouluun.
Meillä on periytynyt 50%. Kahdella neljästä on korkeakoulutus, kahdella ei. Kummallakaan vanhemmistamme ei ole, eikä ollut heidän vanhemmillakaan. Äidin puolelta suvusta löytyy kyllä maisteria ja tohtoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on väärä. Oikea kysymys on että periytyykö älykkyys?
Kysyn ja vastaan itse että periytyy hyvinkin voimakkaasti. Tästä johtuen akateemisille vanhemmille tulee yleensä akateemisia lapsia ja varakkaiden vanhempien lapset ovat varakkaita riippumatta siitä ovatko saaneet perintöä tai onko kotona kannustettu opiskeluun. Kääntäen on myös niin että tyhmien vanhempien lapset ovat yleensä tyhmiä, kouluttamattomia ja köyhiä,
Toki älykkyyskin periytyy, mutta isompi vaikutus on oikeasti niillä asenteilla ja muuten maailmankuvalla. Esim yläasteella yksi kavereistani oli juurikin tällaisesta herravihaperheestä. Lukio oli hänelle täysi mahdottomuus. Kotona haukuttiin jatkuvasti kolutuksen saaneita ja vähäteltiin muutenkin sen merkitystä. (häntä sentään kannustivat edes siihen ammattikouluun. Sisarelleen sanoivat aina että on niin tyhmä ettei edes siellä pärjää ja hänen kannattaa vaan hankkia mahdollisimman pian mies elättämään) Kyllä tällä mun kaverilla parempi keskiarvo silloin oli kuin minulla, mutta niin siinä sitten kävi että minä päädyin lukion kautta yliopistoon (DI) ja hän ei koskaan sitä ammattikoulua pidemmälle opiskellut.
No aina on toki poikkeuksia, mutta isossa kuvassa älykkyys ja tyhmyys periytyvät sekä sen myötä sosioekonominen asema.
Vanhempani ja heidän vanhempansa sekä sisaruksensa, minä ja mieheni ja lapsemme, olemme kaikki maistereita, muutama tohtoriksi väitellyt seassa eli meillä koulutustaso on periytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on väärä. Oikea kysymys on että periytyykö älykkyys?
Kysyn ja vastaan itse että periytyy hyvinkin voimakkaasti. Tästä johtuen akateemisille vanhemmille tulee yleensä akateemisia lapsia ja varakkaiden vanhempien lapset ovat varakkaita riippumatta siitä ovatko saaneet perintöä tai onko kotona kannustettu opiskeluun. Kääntäen on myös niin että tyhmien vanhempien lapset ovat yleensä tyhmiä, kouluttamattomia ja köyhiä,
Äly periytyy äidiltä.
kas kummaa, ei ainakaan multa oo perinyt ja ei isänsäkään järin älykäs ole,
Onhan se totta että useinmiten akateemisten lapsista tulee akateemisia mutta poikkeuksia löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se koulutustaso mikään perinnöllinen ilmiö ole.
Sitä tietysti kotona saa tietynlaisen kulttuurinäkemyksen sen mukaan mitä vanhemmat tekevät työkseen, ovat koulutukseltaan ja perheen yleisen elintason perusteella.
Johan siinä on perheen sosiaalisten suhteidenkin antama vaikutus mukana. Tuskin joku lääkäriperhe seurustelee ihan alimman sosiaaliluokan ihmisten kanssa.
Yrittäjäperheen vesasta tulee yrittäjä, ei välttämättä vanhempiensa yrityksen jatkajana vaan ehkä omassa yrityksessä.
Mutta ei välttämättä kuitenkaan mene niin, että se koulutustaso siirtyy jatkumona sukupolvesta toiseen.
Tiedän monta, jotka ovat hankkineet yliopistotutkinnon ja jopa työskentelevät yliopistossa (mikä tietty on erityinen merkki korkeasta koulutusasteesta) vaikka omat vanhemmat olisivat olleet tehdastyöläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta että useinmiten akateemisten lapsista tulee akateemisia mutta poikkeuksia löytyy.
Juu, akateemisen perheen lapsesta voi tulla narkkari siinä kuin minkä muunkin perheen lapsesta.
Ei se vanhempien koulutus mitään seuraavan sukupolven tulevaisuudesta kerro.
Eikö ne olleet ne eräätkin nuorella iällä tappajiksi päätyneet ihan korkeakoulutettujen vanhempien lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Ei se koulutustaso mikään perinnöllinen ilmiö ole.
Sitä tietysti kotona saa tietynlaisen kulttuurinäkemyksen sen mukaan mitä vanhemmat tekevät työkseen, ovat koulutukseltaan ja perheen yleisen elintason perusteella.
Johan siinä on perheen sosiaalisten suhteidenkin antama vaikutus mukana. Tuskin joku lääkäriperhe seurustelee ihan alimman sosiaaliluokan ihmisten kanssa.
Yrittäjäperheen vesasta tulee yrittäjä, ei välttämättä vanhempiensa yrityksen jatkajana vaan ehkä omassa yrityksessä.
Mutta ei välttämättä kuitenkaan mene niin, että se koulutustaso siirtyy jatkumona sukupolvesta toiseen.
Tiedän monta, jotka ovat hankkineet yliopistotutkinnon ja jopa työskentelevät yliopistossa (mikä tietty on erityinen merkki korkeasta koulutusasteesta) vaikka omat vanhemmat olisivat olleet tehdastyöläisiä.
Noin se yleisesti julkisuudessa olleiden tarinoiden mukaan menee, että loikataan sosiaalisesti ylöspäin, mutta kai niitä on alaspäinkin loikkineita, niistä ei vain puhuta niin paljon kuin näistä ylöspäin hypänneistä. Eihän näissä alas menneissä ole mitään erityistä. Tosin juuri äskettäin taisi olla jokin juttu, jossa perheen vesa valitsikin ammatikseen jonkin duunariammatin, vaikka toista oli korkeasti koulutettujen vanhempien taholta haluttu.
Minulle aina sanottiin, että "sinusta voi tulla vaikka presidentti", mutta mitään tukea en oikeasti saanut. Kokeisiin kuulusteltiin ja kehuttiin hyviä numeroita, mutta mitään kiinnostusta tulevaisuuttani kohtaan ei vanhemmat osoittaneet. Pienessä asunnossa ei saanut edes rauhaa paneutua kouluasioihin. Alkoholi väritti elämäämme.
Isä oli harmissaan, kun ei itse ollut saanut mahdollisuutta mennä aikanaan oppikouluun. Ei ollut rahaa. Lahjoja olisi ollut. Lapsiaan ei kuitenkaan tukenut. Opetti kirjoittamaan oman allekirjoituksensa, jotta voidaan itse kuitata koulujutut.
Äiti oli elämäntapatyötön. Ja samaa vikaa minussakin on siinä mielessä, että en löydä paikkaani enkä varmaan enää saa palkkatyötä. Ikä alkaa tulla vastaan.
Puolisoni on lapseni pelastus. Hänen avullaan pystymme tukemaan lasta kaikessa ja lapsi saa paremman esimerkin. Itsekin olen parhaani mukaan aina kiinnostunut ihan kaikesta ja ylpeydellä seuraan lapsen hyvää koulumenestystä.
Mun vanhemmat ovat käyneet kansakoulun. Töihin mennessä opetelleet työn ja ehkä jotakin kursseja käyneet.
Mä olen ylioppilas, kaksi amistutkintoa ja nyt opiskelen AMK:ssa. Mun lapsi kirjoittaa pian ylioppilaaksi. Mun sisaruksilla on amiskoulutukset.
Kyllä. Lainaus ilta-sanomista;
Jos olet älykäs, saat kiittää äitiäsi tästä ominaisuudesta. Tutkimusten mukaan älykkyysgeenit siirtyvät lapseen ensisijaisesti äidiltä.
Asiasta kirjoittaa psykologi Jennifer Delgado.
Delgadon mukaan vuosisatoja vallinnut stereotypia siitä, että isän älykkyys periytyy lapselle, on murenemassa. Entäpä, jos miehet alkavat etsiä mahdollisimman älykästä naista lastensa äidiksi?
Äidin geenit vaikuttavat aivokuoreen
Ajatuksen taustalla ovat geenit, jotka käyttäytyvät eri tavoin alkuperästään riippuen. Yksinkertaistaen: jotkut näistä geeneistä toimivat vain, jos ne tulevat äidin puolelta. Jos sama geeni tulee isän puolelta, se kytkeytyy pois päältä.
Äidin geenit vaikuttavat aivokuoreen, isän geenit taas aivojen limbiseen järjestelmään, joka osallistuu autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn. Limbisessä järjestelmässä syntyvät ihmisen selviytymistoiminnot, jotka liittyvät esimerkiksi seksiin, ruokaan ja aggressioon.
Aivokuoressa taas syntyvät ihmisen kehittyneimmät toiminnot kuten älykkyys, ajatukset, kieli ja suunnittelukyky.
Aiemmin on uskottu, että älykkyyden periytymiseen vaikuttavat yhtä paljon äidin ja isän geenit.