Miten ratkaistaan? Hankinnat yhteishuoltajuudessa
Yksi lapsista aloitti uuden harrastuksen johon tarvitaan kohtalaisen arvokkaat välineet. Työkaverini lupasi myydä erittäin vähän käytetyt ja hyväkuntoiset tavarat edullisesti. Lapsi ilmoitti että hän ei käytettyjä huoli, iskä on luvannut että ostetaan uudet. Taustatietona sen verran että maksamme lasten kulut 50/50, ex tienaa vähintään tuplasti minuun verrattuna ja meillä on täysin eri arvot: minä suosin käytettyä ja kierrätän, ex ostaa uutta jos ei jaksa mennä vanhaa varastosta etsimään. Ikävä kyllä poika on kulkemassa iskän viitoittamaa tietä ja kritisoi avoimesti minua, vaikka toki hankin aina vain hyväkuntoista ja laadukasta.
Mutta niin, minulla ei ole varaa ostaa näitä kamoja uutena. Kyse ei ole mistään toisen hiostamista tavaroista vaan oikeasti ei ole tässä tapauksessa merkitystä sillä onko käytettyä vai ei. Välillä tuntuu että eksä tekee tätä ihan minua polkeakseen jotta pääsee sitten lapselle kehumaan että pihi äiti ei osta mutta hän ostaa.
Kuka tässä maksaa ja mitä, ja miten sinä toimisit?
Kommentit (28)
Jos tällainen on toistuvaa, niin teidän kannattaisi varmaan sopia niin, että maksatte puoliksi ne tarpeelliset hankinnat, joista on etukäteen sovittu. Muuten ostaja maksaa itse koko osuuden. Lapsellekin voi tehdä selväksi, että jos ne varusteet on ostettava uutena, se on pois sitten jostain muusta (ja konkreettinen esimerkki siitä perään).
Kuka lapsen harrastukseen ohjasi? Inhottavia asioita tällaiset väännöt. Olisi hyvä kuulla nämä välineiden hinnat.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset siis asuvat puoliksi joten ei ole etä- tai lähivanhempaa eikä elatusmaksuja. Myös lapsilisät pannaan kahtia. Minun vastuulle on jäänyt vaatettaa ja kengittää lapset sekä hoitaa muut tylsät ja pakolliset ja isä sitten ostelisi mielellään kaikkea turhuutta, kuten matkamuistoja ja epäkäytännöllisiä vaatteita ja tavaroita, joista minunkin sitten pitäisi maksaa puolet. Sitten riidellään, isä loukkaantuu ja saattaa sanoa että no ei hänkään sitten maksa puolia silmälaseista tai talvikengistä... miksi minulla olisi oikeus päättää mikä on pakollinen ja tärkeä hankinta?ap
Lapsella on juridisesti aina lähi- ja etävanhempi, koska Suomessa henkilöllä voi olla vain yksi osoite. Lähivanhempi on se, jonka luona lapsen virallinen osoite on. Reilua olisi maksaa kulut tulojen suhteessa. Mun mies on lastensa lähivanhempi, mutta maksaa enemmän koska tienaa enemmän kuin näiden äiti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset siis asuvat puoliksi joten ei ole etä- tai lähivanhempaa eikä elatusmaksuja. Myös lapsilisät pannaan kahtia. Minun vastuulle on jäänyt vaatettaa ja kengittää lapset sekä hoitaa muut tylsät ja pakolliset ja isä sitten ostelisi mielellään kaikkea turhuutta, kuten matkamuistoja ja epäkäytännöllisiä vaatteita ja tavaroita, joista minunkin sitten pitäisi maksaa puolet. Sitten riidellään, isä loukkaantuu ja saattaa sanoa että no ei hänkään sitten maksa puolia silmälaseista tai talvikengistä... miksi minulla olisi oikeus päättää mikä on pakollinen ja tärkeä hankinta?ap
Se, kenen luona lapset ovat kirjoilla, on lähivanhempi, toinen on etä, jonka kuuluu maksaa elarit (jos lähi niitä vaatii) vaikka olisikin 50/50-järjestely. Sanopa sille exällesi, että jos ei näistä raha-asioista päästä sopuun, (olettaen että lapset ovat sinun luona kirjoilla) niin seuraava osoite on lastenvalvoja. Tuohan ei ole millään lailla reilu eikä järkevä järjestely että toinen haihattelee ties mitä hankintoja lapsille ja sinä vaan hammasta purien maksat kaikkea mitä hän keksii hankkia.
Ex ei suostu siihen että hän maksaisi enemmän koska kerran olemme eronneet niin se on oma ongelmani paljonko tienaan.ap
Vierailija kirjoitti:
Ex ei suostu siihen että hän maksaisi enemmän koska kerran olemme eronneet niin se on oma ongelmani paljonko tienaan.ap
No sitten niitä harrastusvälineitä ei varmasti osteta. Jos käytetty ei kelpaa eikä raha riitä uuteen tai uuden myötä joutuisi liikaa tinkimään muusta, lapsi joutuu hyväksymään sen ettei saa haluamaansa.
Lähivanhempi yleensä maksaa harrastukset, koska saa elarit + lapsilisät.
Sitten lapselle ilmoitetaan, ettei harrastukseen ei ole varaa sillä välineet on yleensä se harrastuksen pienin kulu.