Eka kerta vaa’alla kolmeen vuoteen: painan 138 kg
Ja olen 29 vuotias nainen ja 68 cm pitkä. Kolmessa vuodessa paino 96—> 138 kg.
Mitäs nyt?
Kommentit (55)
Aika lyhyt olet.
Ei vaan, oikeasti, mitä sulle on tapahtunut, että olet ryhtynyt syömään paljon yli kulutuksesi?
Nauti elämästä, elää jäänyt ehkkä max 5v.
Olet sairaallollisen ylipainoinen. Mätät ruokaa järjettömät määrät suuhusi joka päivä. Miten ehdit?
Ai kamala, ihanko 68cm pitkä? ;) Mä oon marraskuussa alkanut pudottaa painoa tuosta 96:sta (ehkä 1-1,5kg lähtenyt) ja oon sentään kymmenen senttiä lyhyempi. Ikää onkin sitten se kymppi enempi.
Yksi ainoa elämä ja valitsit elää sen noin?
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti pituutesi on kuitenkin 168...
No niinhän se tietty on :)
Vierailija kirjoitti:
Ai kamala, ihanko 68cm pitkä? ;) Mä oon marraskuussa alkanut pudottaa painoa tuosta 96:sta (ehkä 1-1,5kg lähtenyt) ja oon sentään kymmenen senttiä lyhyempi. Ikää onkin sitten se kymppi enempi.
Aika huono tahti sulla.
Minulla kävi vähän samalla tavalla, en käynyt pariin vuoteen vaa'alla, ja ajattelin pysyneeni jokseenkin samoissa mitoissa - suunnilleen sama vaatekoko, joskus housut kiristi ja joskus oli löysemmät. Sitten lääkärillä vaa'alle, painoa 127kg, kun pari vuotta sitten oli 105kg. En yhtään osannut odottaa, kun ulkoinen muutos ei ollut niin suuri. Eipä siinä muuta voinut tehdä kuin ruokavalio remonttiin, 2,5kk myöhemmin painan 114kg. Minulla auttoi, kun en vaatinut liikunnan aloittamista samaan aikaan. Aiemmin olen aina lähtenyt siitä, että on pakko treenata ja syödä oikein, mutta tällä hetkellä energia riittää vain ruokavaliomuutokseen.
Mun kaveri 165 cm kertoi vähän aika sitten painavansa 98 kg. Päivitteli, että kun hänestä ei sitä näe. Oli pokassa pitelemistä.
Oletko alkanut kasvattamaan läskeistä jotain suojakuorta itsesi ympärille, jottei kukaan yltäisi satuttamaan sinua?
Helpoiten pääset alkuun, kun karsit hiilarit pois ja huolehdit siitä, että tulet kylläiseksi proteiineista. Nopea alkupudotus luo uskoa siihen, että on mahdollista muuttua ja löytää itsesi. Ei tarvitse edes rääkätä itseään liikkumalla. Paitsi piristyksen vuoksi raikkaassa ulkoilmassa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kävi vähän samalla tavalla, en käynyt pariin vuoteen vaa'alla, ja ajattelin pysyneeni jokseenkin samoissa mitoissa - suunnilleen sama vaatekoko, joskus housut kiristi ja joskus oli löysemmät. Sitten lääkärillä vaa'alle, painoa 127kg, kun pari vuotta sitten oli 105kg. En yhtään osannut odottaa, kun ulkoinen muutos ei ollut niin suuri. Eipä siinä muuta voinut tehdä kuin ruokavalio remonttiin, 2,5kk myöhemmin painan 114kg. Minulla auttoi, kun en vaatinut liikunnan aloittamista samaan aikaan. Aiemmin olen aina lähtenyt siitä, että on pakko treenata ja syödä oikein, mutta tällä hetkellä energia riittää vain ruokavaliomuutokseen.
Niin että vaatekoko joku XXL ja mietit, että ihan ok? Hohhoijaa.
Tuli vähän surullinen olo... Ensiksi naureskelin hetken tuota 68 cm pituutta, mutta kun hekohekohihihihi loppui, niin mietin mitä sinulle alle kolmekymppinen nainen on tapahtunut, että olet päästänyt painosi tuollaisiin lukemiin :( kai käyt jossain terapiassa?
Noin vaikeasti ylipainoinen laihtuu kyllä jo ihan sillä, että jättää kaikki herkut, valmisruuat jne. pois ruokavaliosta ja alkaa syömään ihan normaalia kotiruokaa. Tuo paino on meinaan sellainen, että on saanut tehdä ihan työtä tuollaisen lukeman kerryttääkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai kamala, ihanko 68cm pitkä? ;) Mä oon marraskuussa alkanut pudottaa painoa tuosta 96:sta (ehkä 1-1,5kg lähtenyt) ja oon sentään kymmenen senttiä lyhyempi. Ikää onkin sitten se kymppi enempi.
Aika huono tahti sulla.
No varmaan jos kaikki epäkohdat muuttaisi kylmiltään kerralla olisi tahti nopeampi mutta taatusti luovuttaisin hetken päästä. Jotain on kuitenkin tapahtumassa kun vielä vuosi sitten piukalta tuntuneet 44-koon työhousut kiristää enää pukiessa/riisuessa lantiolta muttei vyötäröltä ja muutenkin turvonnut olo alkaa olla vähenemään päin.
Alat rakastaa itseäsi.
T 102-->74 /9kk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kävi vähän samalla tavalla, en käynyt pariin vuoteen vaa'alla, ja ajattelin pysyneeni jokseenkin samoissa mitoissa - suunnilleen sama vaatekoko, joskus housut kiristi ja joskus oli löysemmät. Sitten lääkärillä vaa'alle, painoa 127kg, kun pari vuotta sitten oli 105kg. En yhtään osannut odottaa, kun ulkoinen muutos ei ollut niin suuri. Eipä siinä muuta voinut tehdä kuin ruokavalio remonttiin, 2,5kk myöhemmin painan 114kg. Minulla auttoi, kun en vaatinut liikunnan aloittamista samaan aikaan. Aiemmin olen aina lähtenyt siitä, että on pakko treenata ja syödä oikein, mutta tällä hetkellä energia riittää vain ruokavaliomuutokseen.
Niin että vaatekoko joku XXL ja mietit, että ihan ok? Hohhoijaa.
En ajatellut, että tilanne on ihan ok, mutta en myöskään tiennyt, että se oli noin paha. Ei ollut energiaa tai motivaatiota tehdä muutosta, sairastan BEDiä ja epäillään CFS:ää. Tuo kuitenkin herätti, ja menneille valinnoille ei enää voi mitään. Täytyy jatkaa nyt tällä tiellä.
Huppista prkl, kuis se noin kävi :o
Tsemppiä AP:lle elämänmuutokseen! Painonhallinta on 80 % syömistä, 20 %. Aloita pienistä muutoksista syömiseen ja pidä niistä kiinni. Kun olet onnistuneesti ottanut uuden tavan rutiiniksi, niin sitten lisäät seuraavan.
Ei mitään isoa, nopeaa kuuria, niistä repsahtaa ja sitten ollaan taas lähtöpisteessä ja itsetunto romuna kun kantti ei kestänytkään. Aivan sama lähteekö paino vuodessa vai kymmenessä, kunhan lähtee ja pysyy poissa.
Toivottavasti pituutesi on kuitenkin 168...