Oletko asioinut sosiaalitoimistossa? Miksi ja saitko apua?

Vierailija kirjoitti:

Asia on tasan niin yksinkertainen kuin selitin, ei tarvitse omassa mielessä keitellä mitään teoriota, mitään tuon enempää sieltä ei avuksi tarjottu, toimeentulotuen lisäksi tietysti, vuokrat tiettyyn summaan asti, takuut, vakuutukset, kalusteet yms. luvattiin kyllä hoitaa, jos asunnon olisin jostain saanut vuokrattua.

Niin, ei sossulla vuokra-asuntoja ole, mutta tietääkseni voivat puoltaa kunnan asunnon pikaista saamista. Ja kyllä heidän pitäisi kysyä että onko joku paikka missä voi majoittua asunnon saantiin asti. Jos ei niin sitten on niitä yömajoja, mutta ilmeisesti aika turvattomia paikkoja päihteiden käyttäjien takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos juoppoäiti on potkinut pois kotoolta, on varmasti järjestetty hätämajoitus, joka ei valitettavasti ole kovin juhlava. Perustoimeentulotukea jokaisen täysi-ikäisen kyllä pitäisi saada ja jos luottotiedot kunnossa, niin varmasti menee kaupungin/kunnan asuntojonon kärkeen. Jotain outoa tuossa on. Olitko menettänyt luottotiedot tai jättänyt aiemmin vuokrat maksamatta?

Sun mutut ei paljoa paina, kaikkea sitä kuulee, vai että vielä hätämajoitus :D

Itsekin vähän epäilen ettei hätämajoitusta kovin helposti saa, mutta itse kyllä olet pedannut tilannettasi kun et soittanut uudestaan vaikka pyydettiin, vaan päätit ryypätä ja narkata.

Tiedän kyllä, että olen luuseri, olen jo hyväksynyt asian :D Mutta, miksi luodaan tilanne, jossa ihmistä kokeillaan roikottamalla häntä rotkon reunalla pari kuukautta, että nouseeko tuo itsekseen, jaksaako pitää kiinni vai tippuuko rotkoon, kun olisi voitu heti auttaa?

En tiedä enkä kannata tuota toimintamallia ollenkaan, kun avuntarve on kriittinen. Mutta olisit soittanut ja pyytänyt apua, kun kerta mahdollisuus oli.

Onko niillä siellä joku pisteytyssysteemi vai? Että tämä aasiakas on ottanut jo viidesti yhteyttä, pitäskö sitä jo auttaa? Yksi tai kaksi kertaa ei vielä oikein riitä, sil ei varmasti oo vielä niiiin paha avuntarve, että sitä pitäisi auttaa. Katotaan parin kuukauden päästä, sillon se on varmaan jo valmis täyteen sossumankelointiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asia on tasan niin yksinkertainen kuin selitin, ei tarvitse omassa mielessä keitellä mitään teoriota, mitään tuon enempää sieltä ei avuksi tarjottu, toimeentulotuen lisäksi tietysti, vuokrat tiettyyn summaan asti, takuut, vakuutukset, kalusteet yms. luvattiin kyllä hoitaa, jos asunnon olisin jostain saanut vuokrattua.

Niin, ei sossulla vuokra-asuntoja ole, mutta tietääkseni voivat puoltaa kunnan asunnon pikaista saamista. Ja kyllä heidän pitäisi kysyä että onko joku paikka missä voi majoittua asunnon saantiin asti. Jos ei niin sitten on niitä yömajoja, mutta ilmeisesti aika turvattomia paikkoja päihteiden käyttäjien takia. 

Käyppä kattomassa montako asunnotonta suomessa on, miksei sossu ole puoltanut niiden kaupungin asuntoon pääsyssä?

Olen. Tulin lukioikäisenä (18v) raskaaksi. Juttelin ensin asiasta (lähinnä opintojen suorittamisen kantilta) opon ja koulukuraattorin kanssa. Kuraattori ohjasi minut sosiaalitoimistoon ja varasi minulle ajan. En edes tiennyt silloin mitä siellä tehdään ja millaista apua sieltä on mahdollista saada. Se oli tosi ihana kokemus. Kerroin tilanteeni ja että etsin asuntoa muuttaakseni omilleni. Laskimme yhdessä kelan laskurilla paljon tulisin saamaan kelan tukia (n.50e/kk), joten hän auttoi minua hakemaan perustoimeentulotukea, joka vielä tuolloin olikin sosiaalitoimen alla. Hän myös neuvoi mistä voin tarvittaessa hakea tukea huonekalujen ja lastenrattaiden ym ostoon. Näitä en kuitenkaan lopulta tarvinut sillä hankin työpaikan jossa tein muutaman tunnin päivässä koulupäivien jälkeen, äitiyslomaan asti. Samalla työntekijä kartoitti minun sosiaalista verkostoani ja sitä, saanko tukea lapsen hoitoon. 

Toista tapaamista ei tarvittu ja pääsin tuosta hyvin jaloilleni. Mulla ei ollut hajuakaan mistään etuuksista tai sosiaalitoimesta ennen tuota. Olin toki kuullut kela-kikkailuista, opintotuista yms. Vanhempani olivat ja ovat kuitenkin aina työssäkäyviä ja omillaan pärjääviä eikä nämä asiat olleet siksi minulle tuttuja. Tuli kuitenkin kiva tunne siitä että on joku turvaverkko mihin pudota enkä olisi aina riippuvainen vanhemmistani, mikäli asiat eivät aina menisi niin hyvin.

Suoritin lukion loppuun ja lapsen kasvaessa opiskelin sosionomiksi. Nykyään tapaan työni kautta aina silloin tällöin tuota kuraattoriani, joka on nykyään ihan eri hommissa sosiaali-alalla. Hän muistaa edelleen minut ja olen kiittänyt saamastani avusta tuolloin. Mun kohdalla kävi hyvin ja "jäin haaviin" juuri oikeassa kohdassa, ennakoiden, enkä sitten lopulta tarvinut sen enempää tukea. Kiva että caseni otettiin hoitoon jo ennen kriisiytymistä. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asia on tasan niin yksinkertainen kuin selitin, ei tarvitse omassa mielessä keitellä mitään teoriota, mitään tuon enempää sieltä ei avuksi tarjottu, toimeentulotuen lisäksi tietysti, vuokrat tiettyyn summaan asti, takuut, vakuutukset, kalusteet yms. luvattiin kyllä hoitaa, jos asunnon olisin jostain saanut vuokrattua.

Niin, ei sossulla vuokra-asuntoja ole, mutta tietääkseni voivat puoltaa kunnan asunnon pikaista saamista. Ja kyllä heidän pitäisi kysyä että onko joku paikka missä voi majoittua asunnon saantiin asti. Jos ei niin sitten on niitä yömajoja, mutta ilmeisesti aika turvattomia paikkoja päihteiden käyttäjien takia. 

Käyppä kattomassa montako asunnotonta suomessa on, miksei sossu ole puoltanut niiden kaupungin asuntoon pääsyssä?

Meille kaupungin asunnot on ilmoittaneet, että voivat vaikka pyyhkiä pyllynsä niillä meidän puolloilla, kun ei heillä niitä vapaita asuntoja ole. t: sossu

Kerran, kauan sitten. Olin vastavalmistunut, meni 2 kk ennen kuin sain töitä. Sain apua ihan ilman ongelmia, sain kiitosta kun mun asiat oli hoidettu siihen asti hyvin, vuokra maksettu ym.

Jäi fiilis, että olin hyvin poikkeuksellinen tyyppi kun minulla oli kuitit laskuista siististi mapissa, ilmeisesti tukien hakijoille se on jo suuri ja harvinainen saavutus. Virkailija vaikutti iloiselta, kun kerrankin oli asiallinen ja kiukkuamaton asiakas. Ei käynyt kateeksi hänen työnsä.

Olen kerran hakenut apua sossusta n.15 vuotta sitten. Pääsin armeijasta kotiin huhtikuun alussa. valtio maksoi vuokrani armeija ajan ja vielä tuon huhtikuun. Tililläni oli 20€ rahaa ja työt alkoi vasta huhtikuun lopulla. Eli rahallisesti paska tilanne. Sain sossusta n.300€ millä pystyin ostamaan ruokaa. Selitin sossulle tilanteeni, että vaikka olin oikeutettu työttömyysrahaan tuolta parilta viikolta ennen kuin työt alkaa niin ennen kuin ne joskus tililleni saan olen jo töissä, koska sitä haetaan takautuvasti. Jotain olis kiva syödä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole saanut apua, vaikka olen useita kertoja yrittänyt. Olen siis pitkäaikaistyötön, kärsin mielenterveysongelmista, lähinnä ahdistus ja traumat, ilmeisesti myös asperger ja joudun asumaan vanhan ja sairaan sukulaiseni luona. Minusta on kovaa vauhtia tulossa tämän sukulaisen hoitaja, vaikka en sitä halua, enkä siihen pysty. Minä ja sukulaiseni voimme molemmat koko ajan huonommin ja huonommin. Paljon ikävää on vuosien kuluessa tapahtunut ja ongelmat kasvaneet.

Harkitsen tässä uuden kovasanaisen viestin lähettämistä johtavalle sosiaalityöntekijälle. Tosin täytyy tosiaan harkita tarkkaan, mitä tuohon kirjoittaa ja tunnekuohuista ei tuota saa lähettää. Kummallista, että apua tarvitseva ei sitä saa.

Niin, jatkan vielä, että vuosien kuluessa olen useasti miettinyt,miksi tällainen sosiaalitoimisto on ylipäätään olemassa on kun mitään apua ei sieltä saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole saanut apua, vaikka olen useita kertoja yrittänyt. Olen siis pitkäaikaistyötön, kärsin mielenterveysongelmista, lähinnä ahdistus ja traumat, ilmeisesti myös asperger ja joudun asumaan vanhan ja sairaan sukulaiseni luona. Minusta on kovaa vauhtia tulossa tämän sukulaisen hoitaja, vaikka en sitä halua, enkä siihen pysty. Minä ja sukulaiseni voimme molemmat koko ajan huonommin ja huonommin. Paljon ikävää on vuosien kuluessa tapahtunut ja ongelmat kasvaneet.

Harkitsen tässä uuden kovasanaisen viestin lähettämistä johtavalle sosiaalityöntekijälle. Tosin täytyy tosiaan harkita tarkkaan, mitä tuohon kirjoittaa ja tunnekuohuista ei tuota saa lähettää. Kummallista, että apua tarvitseva ei sitä saa.

Niin, jatkan vielä, että vuosien kuluessa olen useasti miettinyt,miksi tällainen sosiaalitoimisto on ylipäätään olemassa on kun mitään apua ei sieltä saa.

Älä vahingossakaan kerro mitä apua halusit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole saanut apua, vaikka olen useita kertoja yrittänyt. Olen siis pitkäaikaistyötön, kärsin mielenterveysongelmista, lähinnä ahdistus ja traumat, ilmeisesti myös asperger ja joudun asumaan vanhan ja sairaan sukulaiseni luona. Minusta on kovaa vauhtia tulossa tämän sukulaisen hoitaja, vaikka en sitä halua, enkä siihen pysty. Minä ja sukulaiseni voimme molemmat koko ajan huonommin ja huonommin. Paljon ikävää on vuosien kuluessa tapahtunut ja ongelmat kasvaneet.

Harkitsen tässä uuden kovasanaisen viestin lähettämistä johtavalle sosiaalityöntekijälle. Tosin täytyy tosiaan harkita tarkkaan, mitä tuohon kirjoittaa ja tunnekuohuista ei tuota saa lähettää. Kummallista, että apua tarvitseva ei sitä saa.

Niin, jatkan vielä, että vuosien kuluessa olen useasti miettinyt,miksi tällainen sosiaalitoimisto on ylipäätään olemassa on kun mitään apua ei sieltä saa.

Älä vahingossakaan kerro mitä apua halusit. 

En saanut maksusitoumusta seksissä käymiseen :((

Vierailija kirjoitti:

Olen. Mt-ongelmien takia opinnot viivätyivät ja hain tt-tukea opiskelujen loppuajalle. Auttoivat laskujen, lääkkeiden ja terapian maksussa. Nykyään voin paremmin ja olen työelämässä. Yksi sosiaalityön tarkoitus on kuntoutuksen tukeminen ja ihmisten palauttaminen veronmaksajiksi.

Myös monesta tuesta maksetaan veroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauan sitten, kun tuli äkillinen iso menoerä ja olin opiskelija. En saanut mitään ja jälkikäteen olin varsin hölmö kun odotin, olisin voinut itsekin laskea ettei mitään ole tulossa. Mietin oikein pukeutumisenkin, että en "näytä liian varakkaalta" kun pidin kovasti muodista. Jouduin lainaamaan läheiseltä rahaa ja maksoin sitten hänelle takaisin. Korostan, että kyse ei ollut mistään "pikavipistä" tai holtittomasta elämästä.

Se mikä järkytti ehkä eniten oli et sossun ovella oli jonkinlainen portsari, joka kyseli millä asialla on ja päästi tietyn määrän ihmisiä sisälle ja seisoi ovensuussa koko ajan. Tuli todella nöyryytetty olo. Yritin ajatella, että ehkä siellä on niin väkivaltaista mutta samalla tuntui kamalan loukkaavalta.

Loukkaa tai ei, mutta sosiaalityöntekijät saavat niin paljon tappouhkauksia ja päälle yritetään käydä, että kyllä me vartijat täällä pidetään jatkossakin. Loukkaa se meitäkin kuunnella tätä uhkailua ja huorittelua päivästä toiseen.

Tekisitte työnne ammattietiikkanne ja lain mukaan, ehkä ei tarvitsisi ihmisten tuntea itseään jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa nöyryytetyiksi. Teidän mielivaltainen ja ylenkatseellinen asenteenne kyllä tiedetään, tietourkinnoista ja pas..kapuheiden levittelystä sekä ihmisten mustamaalaamisesta puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko niillä siellä joku pisteytyssysteemi vai? Että tämä aasiakas on ottanut jo viidesti yhteyttä, pitäskö sitä jo auttaa? Yksi tai kaksi kertaa ei vielä oikein riitä, sil ei varmasti oo vielä niiiin paha avuntarve, että sitä pitäisi auttaa. Katotaan parin kuukauden päästä, sillon se on varmaan jo valmis täyteen sossumankelointiin!

Ei siellä pisteytyssysteemiä ole vaan tarkasti katsotaan tulot ja menot. Jos hakee rahaa vaikka vuokrarästiin, niin siellä otetaan vuokranantajalta selvää, milloin rästi on syntynyt ja sitten katsotaan tulot ja tiliotteet ja kuinka paljon on ollut käytössä rahaa. Jos vaikka alunperin rästi on tullut marraskuussa ja tulojen mukaan sinulla olisi pitänyt olla rahat siihen, mutta sen sijaan maksoitkin vaikka  Ellosta ja Klarnaa niin katsotaan, että sinulla oli varat vuokraan mutta päätit sitten maksella jotain muita laskuja tai ehkä käyttää ne alkoon. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että vuokra pitää maksaa tai pahimmillaan tulee häätö. Sossu ohjeistaa, että jos pitää valita ruoka, vuokra, lääkkeet tai vanhat velat, niin antaa velkojen mennä ulosottoon kun muita ei voi riskeerata. Pitää myös itse huolehtia, että vuokrat tulee maksettua. Jos asumistuki onkin jostain syystä, vaikka virheellisesti maksettu omalle tilille, niin pitäisi hälytyskellojen soida että mikäs raha tuo on, ettei nyt olisi jossain tullut virhe. Jos rahan käyttää ja sitten tulee vuokranantajalta muistutus rästistä, niin ihan itse on silloin raha-asiansa sotkenut. Tilanne on eri jos sinulla olisi marraskuussa ollut vaikka iso sairaalalasku ja maksoit sen. Silti olisi se vuokra pitänyt ensin hoitaa ja huolehtia että ruokaan ja lääkkeisiin jää rahaa, mutta silloin on sentään ollut joku järkevä itsestä riippumaton syy miksi vuokra jäi rästiin. Silti katsotaan tuloja että onko mahdollista maksaa rästi erissä vuokranantajalle.

 

Pääsin armeijasta syksyllä 1996 ja pyöräilin paikkakuntani sosiaalitoimistoon valittamaan, että rahaa ei ole. Sain muistaakseni 1500 markkaa, jotka rälläsin menemään, asuinhan vielä vanhempieni luona ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niillä siellä joku pisteytyssysteemi vai? Että tämä aasiakas on ottanut jo viidesti yhteyttä, pitäskö sitä jo auttaa? Yksi tai kaksi kertaa ei vielä oikein riitä, sil ei varmasti oo vielä niiiin paha avuntarve, että sitä pitäisi auttaa. Katotaan parin kuukauden päästä, sillon se on varmaan jo valmis täyteen sossumankelointiin!

Ei siellä pisteytyssysteemiä ole vaan tarkasti katsotaan tulot ja menot. Jos hakee rahaa vaikka vuokrarästiin, niin siellä otetaan vuokranantajalta selvää, milloin rästi on syntynyt ja sitten katsotaan tulot ja tiliotteet ja kuinka paljon on ollut käytössä rahaa. Jos vaikka alunperin rästi on tullut marraskuussa ja tulojen mukaan sinulla olisi pitänyt olla rahat siihen, mutta sen sijaan maksoitkin vaikka  Ellosta ja Klarnaa niin katsotaan, että sinulla oli varat vuokraan mutta päätit sitten maksella jotain muita laskuja tai ehkä käyttää ne alkoon. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että vuokra pitää maksaa tai pahimmillaan tulee häätö. Sossu ohjeistaa, että jos pitää valita ruoka, vuokra, lääkkeet tai vanhat velat, niin antaa velkojen mennä ulosottoon kun muita ei voi riskeerata. Pitää myös itse huolehtia, että vuokrat tulee maksettua. Jos asumistuki onkin jostain syystä, vaikka virheellisesti maksettu omalle tilille, niin pitäisi hälytyskellojen soida että mikäs raha tuo on, ettei nyt olisi jossain tullut virhe. Jos rahan käyttää ja sitten tulee vuokranantajalta muistutus rästistä, niin ihan itse on silloin raha-asiansa sotkenut. Tilanne on eri jos sinulla olisi marraskuussa ollut vaikka iso sairaalalasku ja maksoit sen. Silti olisi se vuokra pitänyt ensin hoitaa ja huolehtia että ruokaan ja lääkkeisiin jää rahaa, mutta silloin on sentään ollut joku järkevä itsestä riippumaton syy miksi vuokra jäi rästiin. Silti katsotaan tuloja että onko mahdollista maksaa rästi erissä vuokranantajalle.

 

Ihan perus sosiaaliohjausta. Ensin maksetaan hengenhätään liittyvät asiat kuten se vuokra ja sitten vasta se Ellokselta ostettu uusi mekko, jos rahaa jää. Ja ne osamaksut ja autolainat todellakin on siitä ruokarahasta pois. Uskomatonta miten monelle tämä on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole saanut apua, vaikka olen useita kertoja yrittänyt. Olen siis pitkäaikaistyötön, kärsin mielenterveysongelmista, lähinnä ahdistus ja traumat, ilmeisesti myös asperger ja joudun asumaan vanhan ja sairaan sukulaiseni luona. Minusta on kovaa vauhtia tulossa tämän sukulaisen hoitaja, vaikka en sitä halua, enkä siihen pysty. Minä ja sukulaiseni voimme molemmat koko ajan huonommin ja huonommin. Paljon ikävää on vuosien kuluessa tapahtunut ja ongelmat kasvaneet.

Harkitsen tässä uuden kovasanaisen viestin lähettämistä johtavalle sosiaalityöntekijälle. Tosin täytyy tosiaan harkita tarkkaan, mitä tuohon kirjoittaa ja tunnekuohuista ei tuota saa lähettää. Kummallista, että apua tarvitseva ei sitä saa.

Olen siis nämä kirjoittanut ja myöhemmin kirjoitin vielä ihmetteleväni koko viraston olemassaoloa kun mitään apua sieltä ei saa. Sitten joku kysyi tarkemmin, mitä apua ja joku vastasi jotain asiatonta. Kuten ensimmäisestä viestistäni selvisi on tilanteeni vaikea ja vaikeutuu koko ajan. Kaikkea en nyt edes kirjoittanut. Sossusta olisin halunnut ihan apua elämänhallintaan ja asioiden järjestelyyn ja vastauksia siihen, miksi aikuinen köyhä työtön joutuu tahtomattaan asumaan vanhan ja sairaan isänsä kanssa ilman, että pääsee koskaan muuttamaan pois lapsuudenkodistaan, vaikka kärsii itsekin mielenterveysongelmista, paljon ikävää on vuosien kuluessa tapahtunut ja välit isään ovat huonot. Minkäänlaista apua ei kuitenkaan tullut, lähinnä vain saman sonnan jauhamista ja ihmettelyä, miten kukaan voi olla tällaisessa tilanteessa. Olisin kaivannut edes jonkinlaista apua ja neuvoja sekä edes rahaa uuteen sänkyyn. Olen nyt nukkunut yli 2 vuotta sohvalla kun tuholaiset tuhosivat sänkyni, eikä minulla ole rahaa ostaa uutta. Toki isä suostui hankkimaan uuden sohvan. Tuholaisten takia paljosta tavarasta piti hankkiutua eroon ja minä sitten jouduin vähillä rahoillani ostamaan mm. monet uudet lakanat.

Elämäni on ollut vaikea ja todellakin paljon ikävää on tapahtunut. Mitään apua en kuitenkaan ole saanut ja se on järkyttänyt todella paljon. Ei kai se mikään ihme ole, että mieli on järkkynyt varsinkin kun taustalla on ilmeisesti vielä diagnosoimatta jäänyt vaiva niin, että nykyään olisin kai "erityislapsi". Elämältä en odota enää oikein mitään. Kaipa se nyt vaan on hyväksyttävä, että asun isän kanssa tässä kämpässä niin kauan kun isäkin tässä asuu eli kunnes isä joutuu johonkin laitokseen tai kuolee. Minne sitten päädyn, sitä en tiedä. Toivoisin kuitenkin, että oikeasti saisin sitä apua ja nämä sossun kaltaiset laitokset oikeasti hoitaisivat hommansa. Vuodet ovat kuitenkin näyttäneet, että mitään ei saa toivoa.

Onko joku mennyt vankilaan suoraan kulkematta sossun kautta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole saanut apua, vaikka olen useita kertoja yrittänyt. Olen siis pitkäaikaistyötön, kärsin mielenterveysongelmista, lähinnä ahdistus ja traumat, ilmeisesti myös asperger ja joudun asumaan vanhan ja sairaan sukulaiseni luona. Minusta on kovaa vauhtia tulossa tämän sukulaisen hoitaja, vaikka en sitä halua, enkä siihen pysty. Minä ja sukulaiseni voimme molemmat koko ajan huonommin ja huonommin. Paljon ikävää on vuosien kuluessa tapahtunut ja ongelmat kasvaneet.

Harkitsen tässä uuden kovasanaisen viestin lähettämistä johtavalle sosiaalityöntekijälle. Tosin täytyy tosiaan harkita tarkkaan, mitä tuohon kirjoittaa ja tunnekuohuista ei tuota saa lähettää. Kummallista, että apua tarvitseva ei sitä saa.

Olen siis nämä kirjoittanut ja myöhemmin kirjoitin vielä ihmetteleväni koko viraston olemassaoloa kun mitään apua sieltä ei saa. Sitten joku kysyi tarkemmin, mitä apua ja joku vastasi jotain asiatonta. Kuten ensimmäisestä viestistäni selvisi on tilanteeni vaikea ja vaikeutuu koko ajan. Kaikkea en nyt edes kirjoittanut. Sossusta olisin halunnut ihan apua elämänhallintaan ja asioiden järjestelyyn ja vastauksia siihen, miksi aikuinen köyhä työtön joutuu tahtomattaan asumaan vanhan ja sairaan isänsä kanssa ilman, että pääsee koskaan muuttamaan pois lapsuudenkodistaan, vaikka kärsii itsekin mielenterveysongelmista, paljon ikävää on vuosien kuluessa tapahtunut ja välit isään ovat huonot. Minkäänlaista apua ei kuitenkaan tullut, lähinnä vain saman sonnan jauhamista ja ihmettelyä, miten kukaan voi olla tällaisessa tilanteessa. Olisin kaivannut edes jonkinlaista apua ja neuvoja sekä edes rahaa uuteen sänkyyn. Olen nyt nukkunut yli 2 vuotta sohvalla kun tuholaiset tuhosivat sänkyni, eikä minulla ole rahaa ostaa uutta. Toki isä suostui hankkimaan uuden sohvan. Tuholaisten takia paljosta tavarasta piti hankkiutua eroon ja minä sitten jouduin vähillä rahoillani ostamaan mm. monet uudet lakanat.

Elämäni on ollut vaikea ja todellakin paljon ikävää on tapahtunut. Mitään apua en kuitenkaan ole saanut ja se on järkyttänyt todella paljon. Ei kai se mikään ihme ole, että mieli on järkkynyt varsinkin kun taustalla on ilmeisesti vielä diagnosoimatta jäänyt vaiva niin, että nykyään olisin kai "erityislapsi". Elämältä en odota enää oikein mitään. Kaipa se nyt vaan on hyväksyttävä, että asun isän kanssa tässä kämpässä niin kauan kun isäkin tässä asuu eli kunnes isä joutuu johonkin laitokseen tai kuolee. Minne sitten päädyn, sitä en tiedä. Toivoisin kuitenkin, että oikeasti saisin sitä apua ja nämä sossun kaltaiset laitokset oikeasti hoitaisivat hommansa. Vuodet ovat kuitenkin näyttäneet, että mitään ei saa toivoa.

Niin, kun pelkän itsenäistymisen vuoksi ei Kelakaan myönnä vuokravakuutta tai muuttoapua. Se itsenäistyminen kun nimenomaan sitä, että lähdetään pärjäämään omillaan. 

Miljoonasti, kun minut huostaanotettiin neljävuotiaana. Aina oon saanut tarvitsemani avun ja sijaisperheeseenkin pääsin kuusivuotiaana. Että on hyvä kokemus ja minua on ainakin aina autettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole saanut apua, vaikka olen useita kertoja yrittänyt. Olen siis pitkäaikaistyötön, kärsin mielenterveysongelmista, lähinnä ahdistus ja traumat, ilmeisesti myös asperger ja joudun asumaan vanhan ja sairaan sukulaiseni luona. Minusta on kovaa vauhtia tulossa tämän sukulaisen hoitaja, vaikka en sitä halua, enkä siihen pysty. Minä ja sukulaiseni voimme molemmat koko ajan huonommin ja huonommin. Paljon ikävää on vuosien kuluessa tapahtunut ja ongelmat kasvaneet.

Harkitsen tässä uuden kovasanaisen viestin lähettämistä johtavalle sosiaalityöntekijälle. Tosin täytyy tosiaan harkita tarkkaan, mitä tuohon kirjoittaa ja tunnekuohuista ei tuota saa lähettää. Kummallista, että apua tarvitseva ei sitä saa.

Olen siis nämä kirjoittanut ja myöhemmin kirjoitin vielä ihmetteleväni koko viraston olemassaoloa kun mitään apua sieltä ei saa. Sitten joku kysyi tarkemmin, mitä apua ja joku vastasi jotain asiatonta. Kuten ensimmäisestä viestistäni selvisi on tilanteeni vaikea ja vaikeutuu koko ajan. Kaikkea en nyt edes kirjoittanut. Sossusta olisin halunnut ihan apua elämänhallintaan ja asioiden järjestelyyn ja vastauksia siihen, miksi aikuinen köyhä työtön joutuu tahtomattaan asumaan vanhan ja sairaan isänsä kanssa ilman, että pääsee koskaan muuttamaan pois lapsuudenkodistaan, vaikka kärsii itsekin mielenterveysongelmista, paljon ikävää on vuosien kuluessa tapahtunut ja välit isään ovat huonot. Minkäänlaista apua ei kuitenkaan tullut, lähinnä vain saman sonnan jauhamista ja ihmettelyä, miten kukaan voi olla tällaisessa tilanteessa. Olisin kaivannut edes jonkinlaista apua ja neuvoja sekä edes rahaa uuteen sänkyyn. Olen nyt nukkunut yli 2 vuotta sohvalla kun tuholaiset tuhosivat sänkyni, eikä minulla ole rahaa ostaa uutta. Toki isä suostui hankkimaan uuden sohvan. Tuholaisten takia paljosta tavarasta piti hankkiutua eroon ja minä sitten jouduin vähillä rahoillani ostamaan mm. monet uudet lakanat.

Elämäni on ollut vaikea ja todellakin paljon ikävää on tapahtunut. Mitään apua en kuitenkaan ole saanut ja se on järkyttänyt todella paljon. Ei kai se mikään ihme ole, että mieli on järkkynyt varsinkin kun taustalla on ilmeisesti vielä diagnosoimatta jäänyt vaiva niin, että nykyään olisin kai "erityislapsi". Elämältä en odota enää oikein mitään. Kaipa se nyt vaan on hyväksyttävä, että asun isän kanssa tässä kämpässä niin kauan kun isäkin tässä asuu eli kunnes isä joutuu johonkin laitokseen tai kuolee. Minne sitten päädyn, sitä en tiedä. Toivoisin kuitenkin, että oikeasti saisin sitä apua ja nämä sossun kaltaiset laitokset oikeasti hoitaisivat hommansa. Vuodet ovat kuitenkin näyttäneet, että mitään ei saa toivoa.

Niin, kun pelkän itsenäistymisen vuoksi ei Kelakaan myönnä vuokravakuutta tai muuttoapua. Se itsenäistyminen kun nimenomaan sitä, että lähdetään pärjäämään omillaan. 

Olen 37-vuotias. Todellakaan ei ole normaalia, että näin vanha joutuu asumaan lapsuudenkodissaan isänsä kanssa varsinkin kun välit ovat huonot. Sossun, Kelan, TE-toimiston ja ties kenenkä muun muun tahon mielestä tässä ei kuitenkaan ole mitään outoa.