Lue keskustelun säännöt.
Työelämä tappaa minut. Kirjaimellisesti. Mitä teen?
08.01.2021 |
Olen nelikymppinen nainen. Koko aikuisikäni olen ollut iltavirkku ja aamun torkku. Uni ei tule illalla kuin vasta 23-00 ja luontainen unentarpeeni on 9,5 tuntia. Nämä on useaan kertaan mitattu ja todettu. Lääkärissä on käyty, unilääkkeitä ja melatoniinia ja kaikki normaalit konstit kokeiltu. En saa nukuttua tarvitsemaani unta työviikolla koskaan, millään ilveellä. Viikonloppuisin otan sitten velkaa takaisin ja nukun 12-14-tuntisia öitä, herään usein vasta puoliltapäivin siis viikonloppuisin - myöhemminkin.
Univelka alkaa vaikuttaa terveyteeni. Rytmihäiriöt ovat lisääntyneet ja väsyneenä saan niitä huolestuttavan paljon. Lääkäri totesi viime syksynä, ettei minua ole rakennettu virka-aikaan tehtävään työhön ja minun olisi vakavasti pohdittava tätä.
Perheellinen kun olen, en voi alkaa tehdä mitään iltatöitä - eikä sellaisia omalla alalla ole.
Mitä ihmettä pitäisi tehdä? Eläkeikään vielä yli 20 vuotta. Jos sinne asti elän. Pelkään oikeasti, että sydän pettää.
Kommentit (110)
Kärsin myös ihan järkyttävistä uniongelmista aamuherätysten takia. Saan kyllä unta n. Klo 21-22 mutta herään usein jo kahdelta yöllä siihen stressiin että en ehdi nukkumaan tarpeeksi kun kohta pitää herätä. Tosin herätyskelloni soi aina jo 4.30 ja sehän tuntuu siltä että pitää keskellä yötä herätä. Kidutusta. 3 vuotta oon tätä kestäny, mutta nyt alkaa huumori loppumaan.
Oon vain niin pihalla jatkuvasti että ei ole ollut paukkuja tehdä asialle jotakin, luovuutenikin on kuollut näistä univeloista. Työni on kaiken lisäksi fyysisesti erittäin raskasta. Rytmihäiriöt on ihan päivittäisiä ja päässä jyskyttää pulssi, kipuja on ihan koko kropassa alkanut tulemaan enemmän ja enemmän. Lisäksi olen tässä rytäkässä ahdistunut ja ehkä jopa masentunut.
Haluisin opiskella ihan uuden ammatin mutta mitä? Olen käynyt ammattikoulun, ympäristönhoitajan perustutkinnon ja arvaatte varmaan että ei sellasia työpaikkoja hirveästi ole. Auttakaa!
Olisi ehkä pitänyt tehdä kokonaan oma alotus tälle itkulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä se hyvää tarkoittava neropatti jolta onnistuu se rytmin muuttaminen :) Mutta ei kaikki olekkaan niin nerokkaita ja älykkäitä ilmeisesti. Onni tietenkin olisi löytää sellainen työ mikä sopii opittuun rytmiin jos ei siitä pääse millään keinoilla eroon tai pysty muuttamaan sitä. No tietenkin ihmiset ovat erilaisia ja mikä on on helppoa itselle niin ei sitä ole kaikille. Minä en vaan ymmärrä kuinka joillakin on vaikeeta herätä tiettyyn kellonaikaan eikä edes käytä herätyskelloa kuten monet työttömät. Jatkuvasti myöhästytään sovituista jutuista. Minulla aina herätyskello varalla mutta sisäinen kello herättää lähes aina ennen herätyskelloa. Se on opittua rytmiä.
Vaikka sattuisi kuinka huonosti nukuttu yö niin en koskaan myöhästy mistään. Puolisoni ei ole koskaan 40v uransa aikana myöhästynyt töistä. Meillä on kova työmoraali. Ei vaan ole varaa lepsuiluun tai ei ole työtä.
Ei luoja, taas näitä. En ole seurannut tätä keskustelua, mutta tiedoksesi, että pelkästään kaksi ensimmäistä lausettasi paljastaa, että olet täysi imbesilli.
-sivusta
Vierailija kirjoitti:
Tässä se hyvää tarkoittava neropatti jolta onnistuu se rytmin muuttaminen :) Mutta ei kaikki olekkaan niin nerokkaita ja älykkäitä ilmeisesti. Onni tietenkin olisi löytää sellainen työ mikä sopii opittuun rytmiin jos ei siitä pääse millään keinoilla eroon tai pysty muuttamaan sitä. No tietenkin ihmiset ovat erilaisia ja mikä on on helppoa itselle niin ei sitä ole kaikille. Minä en vaan ymmärrä kuinka joillakin on vaikeeta herätä tiettyyn kellonaikaan eikä edes käytä herätyskelloa kuten monet työttömät. Jatkuvasti myöhästytään sovituista jutuista. Minulla aina herätyskello varalla mutta sisäinen kello herättää lähes aina ennen herätyskelloa. Se on opittua rytmiä.
Vaikka sattuisi kuinka huonosti nukuttu yö niin en koskaan myöhästy mistään. Puolisoni ei ole koskaan 40v uransa aikana myöhästynyt töistä. Meillä on kova työmoraali. Ei vaan ole varaa lepsuiluun tai ei ole työtä.
No sun sisäinen herätyskellosi ei ole yhtä herkkä kuin minun. Se alkaa pitää minut puolivalveilla jo kolme, neljä tuntia ennen herätystä. Ilman herätyskelloa herään joka aamu noin puolen tunnin haarukassa, joten luonnollisesti vältän herätyskelloa ja itseni pakottamista heräämään muuhun kuin luontaiseen aikaani.
Vierailija kirjoitti:
työtyötyö kirjoitti:
JOS oisin sinä,alkaisin etsimään työtä,jota voin tehdä kotona.
Tekisin x-aikoina, saisin kotityöt tehtyä,hoidettua perhettä,lapsia,nukkua milloin huvittaa.
No,mitä ois kotona tehtävä työ,kas siinä pulma.
Oletko käsistäsi kätevä?
Osaatko olla empaattinen?
Lehtien myyntiä (yks maahanmuuttajatyttö aloitti ja hitsit että oli hyvä myymään,sai uuden urankin sitä kautta!)
Keikkatyö omien aikojen mukaan,onhan niitä,avustajia ym
Kannattaisiko varata työterveyteen aika,siellähän voi tehdä urasuunnitelmia (olen ollut)
EN nyt muuta keksi näin äkkiä.
Googlaa "kotona tehtävää työtä" onhan siellä huijareitakin mutta jostain on aloitettava
Eri kysyy, miten joku edes ehdottaa lehtimyyntiä! Aivan toivotonta suurimmalle osalle, eikä varmasti rahakasta.
MITÄ VIKAA TÄSSÄ ON! Kun on töitä tehtävä,tekee mitä vaan,eikä mikään työ ole liian vähäistä . Esim mun nuoreni aloitti 14v lehtien jakamisen koska halusi omaa rahaa. VAIKKA meitä oli 2 hyvin toimeentulevaa hyväpalkkaista vanhempaa. Halusi tienata itse. Ei aina ole kaikki mustavalkoista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäät liikuntaa, vaihdat tarvittaessa ammattia, turhaan täällä märiset.
Kuten sanoin, kaikki on kokeiltu jo. Liikuntakaan ei auta, ei sen lisääminen, ei vähentäminen, ei mikään. Kehoni on virkeimmillään illalla ja luontainen väsymys tulee vasta hyvin myöhään. Unentarve on suurempi kuin keskimäärin aikuisilla.
ap
Miten pärjäsit aikaisemmin? Vaihdevuosiin liittyvä hormonitoiminnan muutokset voivat vaikuttaa uneen ja rytmihäiriöihin. Myös kilpirauhasen toiminta kannattaa tarkistaa.
Kilpirauhasen toiminnan tarkastaminen ei vielä tee mitään. Omanikin tarkastetaan kerran pari vuodessa ja yleensä on aina jotain viilattavaa eikä koskaan kohdallaan. Lääkityksen kanssa ei pääse koskaan hyvään hoitotasapainoon.
Mulla oli ihan sama juttu lukiossa opettajana ollessani. Klo 8 tunneilla nuokkuivat oppilaat ja minä. En muutenkaan tykännyt siitä työstä ja paloin loppuun niin, että saikkujen jälkeen en enää palannut siihen työhön.
Nyt olen toimistotyössä asiantuntijana ja aamun liukuma on klo 9.30 asti ja etenkin nyt kun tehdään kokonaan etänä, saan nukkua melkein tarpeeksi ja ottaa nopeat päikkärit töiden jälkeen. Vaihtoehtoja siis on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajan elämä on fyysisesti liian kevyttä, niin kuin useimmilla nykyään. Ruokailutottumukset luultavasti nekin väärät, tämäkin pätee suurimpaan osaan nykyihmisistä.
Kun on riittävästi rasitusta niin tämänkin ketjun aloittaja sammuu kuin saunalyhty vaikka iltayhdeksältä, eikä sitä unta kuitenkaan yli kymmentä tuntia tarvi. Unentarve vähenee ikääntymisen myötä ja keski-iässä jo 8 tuntia tavallisesti riittää. Kova fyysinen rasitus tosin lisää unentarvetta jonkin verran, tunnin pari jopa.
Muutaman tunnin kävelylenkki tai hiihtolenkki illalla niin varmasti uni maittaa. Samalla pää tyhjenee päivän työasioista - on sen verran raskasta liikkua 20-30km omin voimin ettet voi niitä ajatella. Toisaalta sinulla on aikaa ajatella ja selkeyttää pääsi.
Näin yksinkertaista se on, toimii 100% varmuudella - ilman mitään lääkkeitä ja terapioita
Myötätuntoa ap:lle. Tämä ketju on täynnä ihmisiä jotka eivät ymmärrä nukkumisen ongelmista mitään. Olen itse lapsesta asti ollut huono nukkumaan, ja unirytmi painottuu luontaisesti iltaan. Voin herätä kolmen kuukauden ajan joka aamu kuudelta, ja saan silti nukuttua vasta puoliltaöin. Lyhyet yöunet hidastaa asioiden käsittelyä ja aiheuttaa pahoinvoinnin aaltoja. Olo on keskimäärin aina kauhea. Kunnon nukkuminen auttaisi, mutta työssä täytyy olla klo 9-17. Tämä on tietysti oma valinta, voisin siirtyä freelanceriksi, mutta tulot tippuisi ja työ olisi epäsäännöllistä, mitä en halua. Söin aiemmin unilääkkeitä, mutta lopetettuani ne olotila on heilahtanut lievän hypomanian puolelle, mikä on parempi vaihtoehto, koska ainakaan en tarvitse niin paljon unta. Kuolen varmaan 50-vuotiaana, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin zombina eläminen, jolloin odottaa ainoastaan sänkyyn pääsyä.
En keksi muuta vaihtoehtoa kuin alanvaihdon tai iltatöihin siirtymisen. Jälkimmäinen olisi helpommin toteutettavista, mutta ymmärtääkseni iltakouluissa opettajilla on aika vähän tunteja, ja tekevät usein muita töitä ohessa. Tulosi tippuisivat, mutta elämä pysyisi muuten kohtalaisen samanlaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ker-beros kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
työtyötyö kirjoitti:
JOS oisin sinä,alkaisin etsimään työtä,jota voin tehdä kotona.
Tekisin x-aikoina, saisin kotityöt tehtyä,hoidettua perhettä,lapsia,nukkua milloin huvittaa.
No,mitä ois kotona tehtävä työ,kas siinä pulma.
Oletko käsistäsi kätevä?
Osaatko olla empaattinen?
Lehtien myyntiä (yks maahanmuuttajatyttö aloitti ja hitsit että oli hyvä myymään,sai uuden urankin sitä kautta!)
Keikkatyö omien aikojen mukaan,onhan niitä,avustajia ym
Kannattaisiko varata työterveyteen aika,siellähän voi tehdä urasuunnitelmia (olen ollut)
EN nyt muuta keksi näin äkkiä.
Googlaa "kotona tehtävää työtä" onhan siellä huijareitakin mutta jostain on aloitettava
Eri kysyy, miten joku edes ehdottaa lehtimyyntiä! Aivan toivotonta suurimmalle osalle, eikä varmasti rahakasta.
MITÄ VIKAA TÄSSÄ ON! Kun on töitä tehtävä,tekee mitä vaan,eikä mikään työ ole liian vähäistä . Esim mun nuoreni aloitti 14v lehtien jakamisen koska halusi omaa rahaa. VAIKKA meitä oli 2 hyvin toimeentulevaa hyväpalkkaista vanhempaa. Halusi tienata itse. Ei aina ole kaikki mustavalkoista!
Aikuisen opiskelleen ja työuraa jo hyvällä alalla tehneen ihmisen yhtäkkinen muunto lehtiMYYJÄKSI on pikkasen eri asia kuin 14 vuotiaan ensityö lehtiJAKELIJANA. Huoh...
Sivusta seuraajalle niin en ole osoittanut olevani heikko ja voimaton vaan päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajan elämä on fyysisesti liian kevyttä, niin kuin useimmilla nykyään. Ruokailutottumukset luultavasti nekin väärät, tämäkin pätee suurimpaan osaan nykyihmisistä.
Kun on riittävästi rasitusta niin tämänkin ketjun aloittaja sammuu kuin saunalyhty vaikka iltayhdeksältä, eikä sitä unta kuitenkaan yli kymmentä tuntia tarvi. Unentarve vähenee ikääntymisen myötä ja keski-iässä jo 8 tuntia tavallisesti riittää. Kova fyysinen rasitus tosin lisää unentarvetta jonkin verran, tunnin pari jopa.
Muutaman tunnin kävelylenkki tai hiihtolenkki illalla niin varmasti uni maittaa. Samalla pää tyhjenee päivän työasioista - on sen verran raskasta liikkua 20-30km omin voimin ettet voi niitä ajatella. Toisaalta sinulla on aikaa ajatella ja selkeyttää pääsi.
Näin yksinkertaista se on, toimii 100% varmuudella - ilman mitään lääkkeitä ja terapioita
Miksi minä paloin kilpaurheiluaikoina loppuun, koska en saanut öisin nukutuksi? Treenasin useita tunteja päivässä, yöt tuijotin kattoa pimeässä peiton alla. Missä se sinun 100 prosentin varmuus oli silloin, kun päädyin lataamoon nukkumattomuuden takia?
Vierailija kirjoitti:
Opettajan elämä on fyysisesti liian kevyttä, niin kuin useimmilla nykyään. Ruokailutottumukset luultavasti nekin väärät, tämäkin pätee suurimpaan osaan nykyihmisistä.
Kun on riittävästi rasitusta niin tämänkin ketjun aloittaja sammuu kuin saunalyhty vaikka iltayhdeksältä, eikä sitä unta kuitenkaan yli kymmentä tuntia tarvi. Unentarve vähenee ikääntymisen myötä ja keski-iässä jo 8 tuntia tavallisesti riittää. Kova fyysinen rasitus tosin lisää unentarvetta jonkin verran, tunnin pari jopa.
Muutaman tunnin kävelylenkki tai hiihtolenkki illalla niin varmasti uni maittaa. Samalla pää tyhjenee päivän työasioista - on sen verran raskasta liikkua 20-30km omin voimin ettet voi niitä ajatella. Toisaalta sinulla on aikaa ajatella ja selkeyttää pääsi.
Näin yksinkertaista se on, toimii 100% varmuudella - ilman mitään lääkkeitä ja terapioita
Tämä on kyllä useinkin totta. Kun palasin vuosien tauon jälkeen fyysisesti raskaaseen työhön niin hävisi uniongelmatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä se hyvää tarkoittava neropatti jolta onnistuu se rytmin muuttaminen :) Mutta ei kaikki olekkaan niin nerokkaita ja älykkäitä ilmeisesti. Onni tietenkin olisi löytää sellainen työ mikä sopii opittuun rytmiin jos ei siitä pääse millään keinoilla eroon tai pysty muuttamaan sitä. No tietenkin ihmiset ovat erilaisia ja mikä on on helppoa itselle niin ei sitä ole kaikille. Minä en vaan ymmärrä kuinka joillakin on vaikeeta herätä tiettyyn kellonaikaan eikä edes käytä herätyskelloa kuten monet työttömät. Jatkuvasti myöhästytään sovituista jutuista. Minulla aina herätyskello varalla mutta sisäinen kello herättää lähes aina ennen herätyskelloa. Se on opittua rytmiä.
Vaikka sattuisi kuinka huonosti nukuttu yö niin en koskaan myöhästy mistään. Puolisoni ei ole koskaan 40v uransa aikana myöhästynyt töistä. Meillä on kova työmoraali. Ei vaan ole varaa lepsuiluun tai ei ole työtä.
Työmoraali ja ahkeruus eivät valitettavasti mitenkään korreloi unihäiriöiden kanssa. Ihan yhtä lailla kuin ahkeralla ja korkean työmoraalin omaavalla ihmisellä voi olla migreeni tai syylä niin hänellä voi olla tai olla olematta unihäiriöitä.
Tiedän nukkumisen ongelmista ja on kokemusta iän tuomista ongelmista, mutta niihin on ratkaisut keksitty. Säännöllinen rytmi ja tarpeeksi fyysistä työtä. Sillä ihmistä ei ole luotu istumaan ja makaamaan toimettomana josta tulee aivan taatusti nukkumis häiriöitä. Suurimmalla osalla aikuisista ja nuorisoa myöten on nykyään kännykkä riippuvaisuus että pitää vahtia koko ajan sitä somea. Juuri tuttavani kertoi joulun vietosta että murkut eivät osallistuneet mihinkään ruualaittoon eikä muuhunkaan kun kännykkä oli kourassa koko ajan ja sitä piti vahtia.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän nukkumisen ongelmista ja on kokemusta iän tuomista ongelmista, mutta niihin on ratkaisut keksitty. Säännöllinen rytmi ja tarpeeksi fyysistä työtä. Sillä ihmistä ei ole luotu istumaan ja makaamaan toimettomana josta tulee aivan taatusti nukkumis häiriöitä. Suurimmalla osalla aikuisista ja nuorisoa myöten on nykyään kännykkä riippuvaisuus että pitää vahtia koko ajan sitä somea. Juuri tuttavani kertoi joulun vietosta että murkut eivät osallistuneet mihinkään ruualaittoon eikä muuhunkaan kun kännykkä oli kourassa koko ajan ja sitä piti vahtia.
Ainakin omalla kohdallani liikun nyt vähiten elämässäni ja nukun parhaiten elämässäni eli ei mene kaikilla noin. Toki toivoisin, että saisin liikunnan, työn ja unen kaikki sopimaan samaan vuorokauteen.
Miten pystyt perheellisenä nukkumaan noin kauan viikonloppuisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä se hyvää tarkoittava neropatti jolta onnistuu se rytmin muuttaminen :) Mutta ei kaikki olekkaan niin nerokkaita ja älykkäitä ilmeisesti. Onni tietenkin olisi löytää sellainen työ mikä sopii opittuun rytmiin jos ei siitä pääse millään keinoilla eroon tai pysty muuttamaan sitä. No tietenkin ihmiset ovat erilaisia ja mikä on on helppoa itselle niin ei sitä ole kaikille. Minä en vaan ymmärrä kuinka joillakin on vaikeeta herätä tiettyyn kellonaikaan eikä edes käytä herätyskelloa kuten monet työttömät. Jatkuvasti myöhästytään sovituista jutuista. Minulla aina herätyskello varalla mutta sisäinen kello herättää lähes aina ennen herätyskelloa. Se on opittua rytmiä.
Vaikka sattuisi kuinka huonosti nukuttu yö niin en koskaan myöhästy mistään. Puolisoni ei ole koskaan 40v uransa aikana myöhästynyt töistä. Meillä on kova työmoraali. Ei vaan ole varaa lepsuiluun tai ei ole työtä.
Työmoraali ja ahkeruus eivät valitettavasti mitenkään korreloi unihäiriöiden kanssa. Ihan yhtä lailla kuin ahkeralla ja korkean työmoraalin omaavalla ihmisellä voi olla migreeni tai syylä niin hänellä voi olla tai olla olematta unihäiriöitä.
Se on sitten psyyke retuperällä niin että suosittelisin terapiassa käymistä. Lähes kaikki varakkaat ihmiset käyvät
terapiassa selvittämässä pään sisäisiä ongelmia. Köyhempien pitää terapoida itse itsensä kun ei ole varaa kalliiseen terapiaan.
Tässä se hyvää tarkoittava neropatti jolta onnistuu se rytmin muuttaminen :) Mutta ei kaikki olekkaan niin nerokkaita ja älykkäitä ilmeisesti. Onni tietenkin olisi löytää sellainen työ mikä sopii opittuun rytmiin jos ei siitä pääse millään keinoilla eroon tai pysty muuttamaan sitä. No tietenkin ihmiset ovat erilaisia ja mikä on on helppoa itselle niin ei sitä ole kaikille. Minä en vaan ymmärrä kuinka joillakin on vaikeeta herätä tiettyyn kellonaikaan eikä edes käytä herätyskelloa kuten monet työttömät. Jatkuvasti myöhästytään sovituista jutuista. Minulla aina herätyskello varalla mutta sisäinen kello herättää lähes aina ennen herätyskelloa. Se on opittua rytmiä.
Vaikka sattuisi kuinka huonosti nukuttu yö niin en koskaan myöhästy mistään. Puolisoni ei ole koskaan 40v uransa aikana myöhästynyt töistä. Meillä on kova työmoraali. Ei vaan ole varaa lepsuiluun tai ei ole työtä.