Kolumni: Kasvatimme nuoret tynnyrissä ja nyt he luhistuvat vääristä sanoista

Vierailija kirjoitti:

Tämä suuntaus on ollut nähtävillä jo ainakin 10 vuotta: yhtäkkiä ihmisten tunteista on tullut jotain, mikä pitäisi ottaa huomioon ihan kaikessa, politiikasta ja riistalajien määrittelystä alkaen. Itse ainakin kiinnitin tähän asiaan huomiota ensimmäistä kertaa kun tajusin ihmisten pitävän omaa pelkoaan validina argumenttina sen puolesta, että susikantaa pitäisi vähentää. (En siis ota kantaa susikannan kokoon, totean vaan että mitään virallisia päätöksiä ei voida tehdä sen takia että jostakusta tuntuu joltakin).

Uutisointi kautta linjan on muuttunut: ensimmäinen näkemäni uutinen USAn kongressin tapahtumista oli "Angela Merkel on raivoissaan" tms. Siis tärkeintä oli kertoa, Miltä Mamma Merkelistä Tuntui. Muutenkin on vaikea saada seulottua ne faktat esiin, kun valtion virallinen tiedotuskanava, eli Yle, keskittyy kertomaan miltä Nykissä (eli eri kaupungissa) asuvasta suomalaisesta Tuntuu Nyt.

Tämä kehitys alkoi siitä, että vapauduttiin niin ettei käytöstapojakaan enää oikein tarvittu. Ihmiset eivät ole oikein tainneet tajuta, että käytöstapojen, varsinkin teitittelyn, tarkoitus on pitää tervettä etäisyyttä ihmisten välillä. Tämä etäisyys tehokkaasti ehkäisee kaikenlaista tunteisiinkäymistä. Erityisesti työpaikoilla se on ollut aikanaan hyvä asia.

Käytöstavat unohdettiin, etäisyys menetettiin, sitten vähän sekaan feminismiä ja uhrieetosta ja soppa on valmis. Ainoa, millä on enää merkitystä on uhriutujan pikku fiilikset. Hiiteen faktat.

Itse olen autismin kirjolla oleva nainen. On ironista huomata, että aikuiset ihmiset käyttäytyvät nykyään kuin minä pahimmissa melttaripäissäni teininä. Erona on vain se, että minä häpeän pahimpia melttareitani vielä 20 vuotta myöhemmin, nuo pitävät käytöstään täysin oikeutettuna koska heitä on triggeröity.

Ja mikä on pielessä nykyajassa? Työpaikkakiusaaminen, koulukiusaaminen, rikokset, rasismi jne. siksi, että ihmiset eivät mieti miltä toisesta tuntuu. Lääke on se, että kohtuudella mietitään myös niitä toisten tunteita. Empaattinen yhteiskunta toimii paremmin kuin tunteeton yhteiskunta.

Ukkola on paras esimerkki kolumninsa ihmistyypistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vihervasemmiston (uuskommunistien) ideologiaan kuuluu nostaa pieniä marginaaliryhmiä esiin ja saada heidän kauttaan valtaa.

Entisen "sorretun" työväen tilalle ovat tulleet muunsukupuoliset, seksuaalisesti poikkeavat, jossakin määrin naiset (vain kotimaiset ns.tiedostavat piirit) ja ennenkaikkea mustat.

Nostamalla jatkuvasti näitä ryhmiä esiin ja väittämällä että näitä sorretaan, saadaan aikaiseksi vastakkainasettelua ja kun joku kritisoi tätä infernaalista feminismiä, voke ja canselkulttuuria, voidaan krittiikki esim. hallituksen toimia kohtaan kääntää vihapuheeksi tai naisvihaksi.

Samanlaista toimintaa kuin -70 luvun hulluina vuosina joiden avulla taistolaisuus ja maolaisuus nostettiin kaikkien muiden aatteiden yläpuolelle opiskelijapiireissä ja toisinajattelua ei suvaittu ja kritiikkiä aatteita kohtaan sanottiin Neuvostovastaisuudeksi vrt. homofobia/naisviha.

Päämäärät liikkeillä ovat aivan samat, eli länsimaisen yhteiskuntarakenteiden tuhoaminen ja uuskommunistien valtaannousu.

Samalla tavalla kuin suomettumisen aikaan, myös nykyään media toistelee kiltisti pienten vähemmistöjen "oikeutta" korottaa omat näkemyksensä valtavirran yläpuolelle ja saada aiheettomia etuja pelkästään kuulumalla johonkin "sorrettuun" vähemmistöön, seksuaalisesti poikeavaan, valtavirrasta poikkeavaan väriin tai kokemukseen naiseudesta/muunsukupuolisuudesta.

Musta tuntuu kulttuurin pahimpia seurauksia on todellisten ongelmien hautaaminen näennäisten ongelmien esiinnostamisen seurauksena ja pahimpana tilanne näkyy Usassa ja pikku-usassa suomessa, jossa näennäisen tasa-arvon seurauksena valtaa pitävät vähemmistöjen edustajat, hankaloittaen demokratian toimimista ja hajottaen kansakuntiamme erilaisiin kupliin loukkaantumaan kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta.

Tämä ongelma olisi hyvin helppo ratkaista. Lopettakaa vain yksinkertaisesti se loputon ruikutus jossa vuodesta toiseen kerrotaan miten "kyllä mies on mies ja nainen nainen" ja miten on luonnotonta että kaksi miestä menee naimisiin kun eivät voi edes lapsia saada.

Kun vähemmistöjen jatkuva dissaus loppuu, loppuvat myös vaatimukset siitä että heillä ei ole samoja oikeuksia.

Päinvastoin. Vaaditaan vaan lisää oikeuksia ja valtaa.

Ja sitten voitte myös lopettaa huonojen tekosyiden keksimisen. Ei kukaan jota kohtelet aidosti vertaisenasi vaadi enää lisää valtaa tai oikeuksia.

Olen samaa mieltä: vähemmistön asema ei ole yhtä hyvä kuin enemmistön. Varsinkin erilaisesta sukupuoli-identiteetistä joutuu vielä nyky-Suomessa kärsimään liikaa. Mutta toisaalta on olemassa niitäkin, joilla on valtaa tai oikeuksia mutta jotka haluavat niitä silti lisää. Ääriesimerkkinä Yhdysvaltain pahennusta herättävä johtaja. Jokaisen kokemus omista oikeuksista ja vallasta on erilainen.

Miksi kuvittelet, että kaikki eivät halua lisää valtaa ja oikeuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, hirveitä loukkaantumaan nämä nykynuoret.

Eivät vaan osaa olla kuin kusi sukassa kiltisti hiljaa kuten entiset sukupolvet kun näkevät ihmisoikeusrikoksia, vääryksiää ja laittomuuksia. Uskaltavat puuttua asiattomuuksiin ja muuttaa maailmaa.

Mihin tää yhteiskunta on menossa? IIIIK! 🙃

Punavihreillä ja persuilla on ihan eri käsitykset siitä, että mitä ovat ihmisoikeudet ja vääryydet. Kumman käsitystä pitäisi uskoa?

Ei tämä ole puoluepoliittinen asia. Ihan sieltä Suomen laista löytyy vastaukset.

Vaikkapa perustuslain 6 pykälästä, jossa sanotaan että kaikki ovat yhdenvertaisia eikä ketään saa asettaa eri asemaan "sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Myös lasten oikeudet mainitaan.

Lähdetään ihan tästä. Järjen käyttö ja lain noudattaminen on salittua ja jopa suotavaa.

Miksi asevelvollisuus on vain miehillä jos ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen perusteella?

Se onkin hyvä kysymys.

Tasa-arvovaltuutetun mukaan "Tasa-arvolakia säädettäessä eduskunta on halunnut jättää asevelvollisuuden tasa-arvolain ulkopuolelle ja säätää asevelvollisuudesta asevelvollisuuslaissa." Siksi asevelvollisuutta ei pidetä syrjintänä.

Kuulostaa siis siltä että eduskunnassa (puolueissa? armeijassa?) ei ole ollut tahtotilaa muuttaa asevelvollisuuslakia.

Vastustan itse armeijaa ja asevelvollisuutta. Etenkin se on mielestäni paha ihmisoikeusrikkomus, että totaalikieltäytyjiä on tuomittu vankeusrangaistuksiin. Mutta syrjintää on mielestäni jo miesten pakottaminen asevelvollisuuteen.

Arvelen että Suomessa on intressiryhmiä jotka haluavat säilyttää yleisen asevelvollisuuden sellaisena kuin se meillä on eli ei  haluta palkka-armeijaa ja nyös ryhmiä, jotka haluavat säilyttää asevelvollisuuden nimenomaan miehillä patriarkaalisista syistä.

Tässä on mielenkiintoinen kolumni, jossa pohditaan asia useasta näkökulmasta (paitsi armeijan patriarkaalisesta kulttuurista, joka on Suomessa tabuaihe):

https://ruotuvaki.fi/-/milta-nayttaa-asevelvollisuuden-tulevaisuus-

Lopetetaan englannin opetus kouluissa, ettei amerikkalaisia vaikutteita tule niin helposti.

Vierailija kirjoitti:

Tämä suuntaus on ollut nähtävillä jo ainakin 10 vuotta: yhtäkkiä ihmisten tunteista on tullut jotain, mikä pitäisi ottaa huomioon ihan kaikessa, politiikasta ja riistalajien määrittelystä alkaen. Itse ainakin kiinnitin tähän asiaan huomiota ensimmäistä kertaa kun tajusin ihmisten pitävän omaa pelkoaan validina argumenttina sen puolesta, että susikantaa pitäisi vähentää. (En siis ota kantaa susikannan kokoon, totean vaan että mitään virallisia päätöksiä ei voida tehdä sen takia että jostakusta tuntuu joltakin).

Uutisointi kautta linjan on muuttunut: ensimmäinen näkemäni uutinen USAn kongressin tapahtumista oli "Angela Merkel on raivoissaan" tms. Siis tärkeintä oli kertoa, Miltä Mamma Merkelistä Tuntui. Muutenkin on vaikea saada seulottua ne faktat esiin, kun valtion virallinen tiedotuskanava, eli Yle, keskittyy kertomaan miltä Nykissä (eli eri kaupungissa) asuvasta suomalaisesta Tuntuu Nyt.

Tämä kehitys alkoi siitä, että vapauduttiin niin ettei käytöstapojakaan enää oikein tarvittu. Ihmiset eivät ole oikein tainneet tajuta, että käytöstapojen, varsinkin teitittelyn, tarkoitus on pitää tervettä etäisyyttä ihmisten välillä. Tämä etäisyys tehokkaasti ehkäisee kaikenlaista tunteisiinkäymistä. Erityisesti työpaikoilla se on ollut aikanaan hyvä asia.

Käytöstavat unohdettiin, etäisyys menetettiin, sitten vähän sekaan feminismiä ja uhrieetosta ja soppa on valmis. Ainoa, millä on enää merkitystä on uhriutujan pikku fiilikset. Hiiteen faktat.

Itse olen autismin kirjolla oleva nainen. On ironista huomata, että aikuiset ihmiset käyttäytyvät nykyään kuin minä pahimmissa melttaripäissäni teininä. Erona on vain se, että minä häpeän pahimpia melttareitani vielä 20 vuotta myöhemmin, nuo pitävät käytöstään täysin oikeutettuna koska heitä on triggeröity.

Ihmisen tunteita ei voi erottaa hänen ajattelustaan, olemme holistisia olentoja. Toki joku aika sitten tuli muotiin tunteilla myyminen ja tämä näkyy mainonnassa ja markkinoinnissa sekä politiikassa. Osalla ihmisiä tämä tunnevaltaisuus todella kukistaa järjen ja tosiasioiden havainnoimisen -- tämä näkyi elävästi kun media haastatteli toissapäivänä USA:n Capitoliin tunkeutuneita tyyppejä, heistä kukaan ei tajunnut että olivat tehneet tekoja, joiden perusteella heidät voidaan tuomita vankilaan ja määritellään kotimaisiksi terroristeiksi.

Mutta ilman että vedotaan ihmisten tunteisiin, ei myös saada maailmaa etenemään. Vaikka meistä monet pyrkivät uskottelemaan itselleen että "käytämme järkeä" niin yhteiskunnalliset kysymykset ja kaikki muut meitä kiinnostavat asiat ovat usein niitä joihin ohjaudumme tunteidemme perusteella.

Ratkaisu on että koulussa ja kotona lapsia pitää paremmin tunnistaa tunteensa mutta myös oppimaan ajattelemaan ja erottamaan tunteet ja toiveet tosiasioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä piireissä tuollaista luhistujaväkeä on? Jossain yliopistojen humanistisissa tiedekunnissa? Itse en ole livenä törmännyt yhteenkään tuollaiseen.

Humanistisessa tiedekunnassa opiskelee kovimmat tyypit. Heitä ei oikeasti pelota mikään. Minä luulen, että useimmat mielensä pahoittajat trollaavat. Itsekin olen siihen joskus syyllistynyt, koska harmittaahan se, että itse on luuseri, vaikka on tehnyt kaiken ns. oikein, ollut auttavainen, yrittänyt olla hyödyksi. Jossain vaiheessa alkaa harmittaa, kun huomaa, että kusipäät voittivat. Silloin voi ainakin muka pahoittaa mielensä. Suosittelen.

"Mielensäpahoittaminen" on tahallista provoamista, jossa ideologisesti "vastapuolen" perinteitä, arvoja ja ajatuksia halutaan syyllistää ja saada näkymään huonossa valossa. Tekeydytään uhreiksi, marginaaliin ja koitetaan saada sympatiaa ja uusia arvoja sitä kautta. Vaarallinen ja manipuloiva keino. Toiset sitten ovat oikeasti niin hauraita etteivät enää kestä todellisuutta.

Oletko siis todella sitä mieltä että oikeasti syrjinnän tai muun rikoksen kohteeksi ei tunne mitään? Että kaikki ovat vain "turhasta loukkaantujia"?

Ja jos tunteita on kaikilla, sinäkö määrittelet mitkä ovat "sallittuja" ja mitkä "ei-sallittuja" tunteita? Ja sinäkö rupeat toisten ihmisten tunteiden ylimmäksi portinvartijaksi?

Ei maailma tai nuoret ole varmastikaan muuttunut sen kummallisemmaksi kuin ennenkään. Tässä on vain sukupolvien välinen kuilu. Ja nykyään se kuilu on somen myötä vahvemmin esillä. Olen itse kolmekymppinen, niin en kuulu tähän Ukkolan mainitsemaan ikäryhmään. Mutta opiskelen parikymppisten kanssa yliopistolla ja siellä jo huomaan tämän eron. Itseni on kasvatettu niin, että "mölyt täytyy pitää mahassa." Ja jos joku loukkaa tai sanoo jotakin pahasti, niin "ei saa välittää." 

Kun taas huomaan nykyisten parikymppisten keskuudessa, että jos jokin asia ei miellytä, niin se tuodaan heti vahvasti esiin, eikä siedetä mitään huonoa kohtelua.  Toki tähän mahtuu paljon huonoja piirteitä ja ääri-ilmöitä, mutta väitän silti, että aika paljon hyvääkin tämä sukupolvi on tämän kulttuurin myötä tuonut ja tulee tulee tuomaan esim. työilmapiiriin. Toki se ero on silloin vanhempiin sukupolviin verrattuna valtava. 

Vierailija kirjoitti:

Ei maailma tai nuoret ole varmastikaan muuttunut sen kummallisemmaksi kuin ennenkään. Tässä on vain sukupolvien välinen kuilu. Ja nykyään se kuilu on somen myötä vahvemmin esillä. Olen itse kolmekymppinen, niin en kuulu tähän Ukkolan mainitsemaan ikäryhmään. Mutta opiskelen parikymppisten kanssa yliopistolla ja siellä jo huomaan tämän eron. Itseni on kasvatettu niin, että "mölyt täytyy pitää mahassa." Ja jos joku loukkaa tai sanoo jotakin pahasti, niin "ei saa välittää." 

Kun taas huomaan nykyisten parikymppisten keskuudessa, että jos jokin asia ei miellytä, niin se tuodaan heti vahvasti esiin, eikä siedetä mitään huonoa kohtelua.  Toki tähän mahtuu paljon huonoja piirteitä ja ääri-ilmöitä, mutta väitän silti, että aika paljon hyvääkin tämä sukupolvi on tämän kulttuurin myötä tuonut ja tulee tulee tuomaan esim. työilmapiiriin. Toki se ero on silloin vanhempiin sukupolviin verrattuna valtava. 

Myöskään kritiikkiä ei oikein siedetä. Tulkitaan se niin, että joku sanoo pahasti ja loukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ukkola kirjoittaa nyt asiaa. Tällä kertaa ihan hyvä kolumni on ajankohtaisesta ja valitettavasta ilmiöstä.

Ukkola jaksaa vääntää näitä marginaalisia aiheita, joita keksii omasta päästään.

Mutta milloin olisi kirjoittanut asiallisesti mm. oikeasta syrjinnästä ja vaikkapa tutkimuksista, joissa todistetaan kuin paljon stressiä ja ahdistusta syrjintäkokemukset ihmisille tuottavat? Tai vaikka metoo-ilmiön tositapauksista?

Ei viitsi, koska ei jaksa tehdä työtä ja etsiä faktoja ja lukea tutkimuksia.

Ei, hän kirjoittaa aina vaan hyvääpäivääkirveenvarresta. Kun saa klikkejä ja tyhmät ihmiset triggeröitymään.

Sanna osuu oikeaan.

Kolonialismikin, ja 200 vuotta sitten tapahtunut o r ja kauppa nostattavat tunteita. Mutta tämän päivän o r ja t eivät kiinnosta ketään. Ei, vaikka heitä nyt kuskataan innolla varakkaisiin maihin, samalla koronaa levittäen ja pandemiaa pahentaen. Siltä on kiva sulkea silmät ja riehua vanhoista vääryyksistä.

Kaikesta mahdollisesta oudosta asiasta riehutaan, muka tasa-arvon nimissä vaikka samalla oikein korostetaan ja syvennetään epätasa-arvoa. Viedään työt köyhien maiden entisiltä käsityöläisiltä haukkumalla r a s IS teiksi ihmisiä jotka ostavat heidän tekemiä käsitöitä. On k u l ttuu rista omimimista ostaa heiltä yhtään mitään. Näin vain ajetaan käsityöläiset puuvillapelloille ja tehtaisiin töihin nälkäpalkalla.

Näistä asioista ei saa edes puhua. Heti on p etsi ja räzzizti ja ties mitä.

Somesta näitä asioita esiin nostavat kirjoitukset katoavat hyvin nopeasti.

Tämäkin todennäköisesti minuuteissa. (Siksi kopioin tämän itselleni ja postaan myöhemmin uudestaan)

Minä loukkaannun näille kirjanpolttajille. Shakespearet ym. klassikot menee roviolle

Entäs Decamerone yms?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, hirveitä loukkaantumaan nämä nykynuoret.

Eivät vaan osaa olla kuin kusi sukassa kiltisti hiljaa kuten entiset sukupolvet kun näkevät ihmisoikeusrikoksia, vääryksiää ja laittomuuksia. Uskaltavat puuttua asiattomuuksiin ja muuttaa maailmaa.

Mihin tää yhteiskunta on menossa? IIIIK! 🙃

Punavihreillä ja persuilla on ihan eri käsitykset siitä, että mitä ovat ihmisoikeudet ja vääryydet. Kumman käsitystä pitäisi uskoa?

Ei tämä ole puoluepoliittinen asia. Ihan sieltä Suomen laista löytyy vastaukset.

Vaikkapa perustuslain 6 pykälästä, jossa sanotaan että kaikki ovat yhdenvertaisia eikä ketään saa asettaa eri asemaan "sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Myös lasten oikeudet mainitaan.

Lähdetään ihan tästä. Järjen käyttö ja lain noudattaminen on salittua ja jopa suotavaa.

Miksi asevelvollisuus on vain miehillä jos ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen perusteella?

Se onkin hyvä kysymys.

Tasa-arvovaltuutetun mukaan "Tasa-arvolakia säädettäessä eduskunta on halunnut jättää asevelvollisuuden tasa-arvolain ulkopuolelle ja säätää asevelvollisuudesta asevelvollisuuslaissa." Siksi asevelvollisuutta ei pidetä syrjintänä.

Kuulostaa siis siltä että eduskunnassa (puolueissa? armeijassa?) ei ole ollut tahtotilaa muuttaa asevelvollisuuslakia.

Vastustan itse armeijaa ja asevelvollisuutta. Etenkin se on mielestäni paha ihmisoikeusrikkomus, että totaalikieltäytyjiä on tuomittu vankeusrangaistuksiin. Mutta syrjintää on mielestäni jo miesten pakottaminen asevelvollisuuteen.

Arvelen että Suomessa on intressiryhmiä jotka haluavat säilyttää yleisen asevelvollisuuden sellaisena kuin se meillä on eli ei  haluta palkka-armeijaa ja nyös ryhmiä, jotka haluavat säilyttää asevelvollisuuden nimenomaan miehillä patriarkaalisista syistä.

Tässä on mielenkiintoinen kolumni, jossa pohditaan asia useasta näkökulmasta (paitsi armeijan patriarkaalisesta kulttuurista, joka on Suomessa tabuaihe):

https://ruotuvaki.fi/-/milta-nayttaa-asevelvollisuuden-tulevaisuus-

Armeijan kulttuuri on patriarkaalinen ja armeija miehinen tasan kahdesta syystä: historia ja itäraja.

Armeija on valtion väkivaltakoneisto. Sen ainoa tehtävä on suojella isänmaata, niin tehokkaasti kuin pystyy. Nykyään pyritään siihen, että armeija on sen verran vahva ettei sotaan koskaan jouduttaisi, koska hyökkäys tulisi maahantunkeutujalle liian kalliiksi -on nimittäin selvää, että emme "pärjäisi" tosiasiallisessa sodassa.

Armeija ei ole paikka, johon sopii uhriajattelu, feminismi, yleinen reiluus tai tasa-arvo. Täytyy ymmärtää, että koko instituutio on olemassa vain ja ainoastaan sitä varten, että hätätilassa t-apetaan ja tullaan t-apetuksi.

Sekä Israelilaiset että amerikkalaiset ovat havainneet, että joukko-osastot, joissa on sekä miehiä että naisia, ovat tehottomampia kuin ne, missä on pelkkiä miehiä. Tämä siksi, että me olemme eläimiä ja miehet vaistomaisesti suojelevat naisia ympärillään. Tämän takia armeijassa kannattaa olla pelkkiä miehiä, naisista ei saada mitään lisäarvoa mutta kylläkin haittaa. Pelkistä naisista koostuvia joukko-osastoja ei kannata tehdä, koska kuka silloin kantaisi naisten reput? Jos kysytte keneltä hyvänsä armeijan käyneeltä mieheltä, saatte kuulla että jos marsseilla tahtoi edetäkin, tyttöjen aseet ja reput otettiin kantoon.

https://www.nytimes.com/2021/01/07/health/coronavirus-airline-passenger…

Siinä taisi tulla viimeinen naula arkkuun sille lentoyhtiöiden väitteelle että lentokoneiden ilmastointi estäisi tartunnat.

4-6 tartuntaa samalta lennolta. Epäilty tartuttaja testattu muutama päivä ennen lentoa negaksi...

Kunhan noihin sardiinipurkkeihin pääsevät uudet variantit jylläämään niin nähdään vielä melkoisia massatartuntoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkola kirjoittaa nyt asiaa. Tällä kertaa ihan hyvä kolumni on ajankohtaisesta ja valitettavasta ilmiöstä.

Ukkola jaksaa vääntää näitä marginaalisia aiheita, joita keksii omasta päästään.

Mutta milloin olisi kirjoittanut asiallisesti mm. oikeasta syrjinnästä ja vaikkapa tutkimuksista, joissa todistetaan kuin paljon stressiä ja ahdistusta syrjintäkokemukset ihmisille tuottavat? Tai vaikka metoo-ilmiön tositapauksista?

Ei viitsi, koska ei jaksa tehdä työtä ja etsiä faktoja ja lukea tutkimuksia.

Ei, hän kirjoittaa aina vaan hyvääpäivääkirveenvarresta. Kun saa klikkejä ja tyhmät ihmiset triggeröitymään.

Sinäkin aiheutat stressiä ja ahdistusta toisille ihmisille, kun haukut heitä tyhmiksi. Eli syrjit heitä heidän mielipiteensä takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, hirveitä loukkaantumaan nämä nykynuoret.

Eivät vaan osaa olla kuin kusi sukassa kiltisti hiljaa kuten entiset sukupolvet kun näkevät ihmisoikeusrikoksia, vääryksiää ja laittomuuksia. Uskaltavat puuttua asiattomuuksiin ja muuttaa maailmaa.

Mihin tää yhteiskunta on menossa? IIIIK! 🙃

Luuletko tosissasi, että tämä liike ajaa oikeasti noita asioita?

En tiedä mistä "liikkeestä" puhut.

Tässähän on kyse pidemmästä yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka minun alani tutkimuksessa on näkynyt jo vuosikymmeniä.

Se, että nykyiset nuoret sukupolvet ovat vaan kasvaneet omaksumaan itsestään selvästi nämä faktat joita lakimmekin edustavat, ei ole mielestäni mitenkään ihmeellistä. Välillä heillä on toki enemmän intoa kuin tietoa ja harkintaa, mutta aina roiskuu kun rapataan. Aikuisten tehtävä on ohjata nuoria näissä asioissa, keskustella rohkeasti asioista, eikä mennä puun taakse piiloon.

Kolumnit, jotka kiinnittävät huomion vain pieniin ylilyönteihin vakavien syrjintäasioiden ympärillä, eivätkä itse siiheen syrjintään, johtavat sinua harhaan. Itketään sitä että kananmunankuoret menevät rikki kun tehdään omelettia. Kenen interesseissä ja miksi pyritään tekemään naurettavaksi syrjintä, joka laissakin kielletään?

Ketkä tässä menee puun taakse piiloon? Juuri nämä jotka piiloutuvat sinne pehmustettuun turvahuoneeseensa. Keskustelua on yritetty, mutta keskusteluyhteyden luominen on vaikeaa, jos sallitaan vain yksi ainoa mielipide. Kaikki vastaavat itse omasta käytöksestään, myös nämä kaikesta loukkaantujat.

Viittaatko omakohtaisiin kokemuksiisi kun sanot että "keskustelua on yritetty"? Voitko avata tarkemmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, hirveitä loukkaantumaan nämä nykynuoret.

Eivät vaan osaa olla kuin kusi sukassa kiltisti hiljaa kuten entiset sukupolvet kun näkevät ihmisoikeusrikoksia, vääryksiää ja laittomuuksia. Uskaltavat puuttua asiattomuuksiin ja muuttaa maailmaa.

Mihin tää yhteiskunta on menossa? IIIIK! 🙃

Luuletko tosissasi, että tämä liike ajaa oikeasti noita asioita?

En tiedä mistä "liikkeestä" puhut.

Tässähän on kyse pidemmästä yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka minun alani tutkimuksessa on näkynyt jo vuosikymmeniä.

Se, että nykyiset nuoret sukupolvet ovat vaan kasvaneet omaksumaan itsestään selvästi nämä faktat joita lakimmekin edustavat, ei ole mielestäni mitenkään ihmeellistä. Välillä heillä on toki enemmän intoa kuin tietoa ja harkintaa, mutta aina roiskuu kun rapataan. Aikuisten tehtävä on ohjata nuoria näissä asioissa, keskustella rohkeasti asioista, eikä mennä puun taakse piiloon.

Kolumnit, jotka kiinnittävät huomion vain pieniin ylilyönteihin vakavien syrjintäasioiden ympärillä, eivätkä itse siiheen syrjintään, johtavat sinua harhaan. Itketään sitä että kananmunankuoret menevät rikki kun tehdään omelettia. Kenen interesseissä ja miksi pyritään tekemään naurettavaksi syrjintä, joka laissakin kielletään?

Ketkä tässä menee puun taakse piiloon? Juuri nämä jotka piiloutuvat sinne pehmustettuun turvahuoneeseensa. Keskustelua on yritetty, mutta keskusteluyhteyden luominen on vaikeaa, jos sallitaan vain yksi ainoa mielipide. Kaikki vastaavat itse omasta käytöksestään, myös nämä kaikesta loukkaantujat.

Entäs ne loukkaajat? Miksi et puhu heistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei maailma tai nuoret ole varmastikaan muuttunut sen kummallisemmaksi kuin ennenkään. Tässä on vain sukupolvien välinen kuilu. Ja nykyään se kuilu on somen myötä vahvemmin esillä. Olen itse kolmekymppinen, niin en kuulu tähän Ukkolan mainitsemaan ikäryhmään. Mutta opiskelen parikymppisten kanssa yliopistolla ja siellä jo huomaan tämän eron. Itseni on kasvatettu niin, että "mölyt täytyy pitää mahassa." Ja jos joku loukkaa tai sanoo jotakin pahasti, niin "ei saa välittää." 

Kun taas huomaan nykyisten parikymppisten keskuudessa, että jos jokin asia ei miellytä, niin se tuodaan heti vahvasti esiin, eikä siedetä mitään huonoa kohtelua.  Toki tähän mahtuu paljon huonoja piirteitä ja ääri-ilmöitä, mutta väitän silti, että aika paljon hyvääkin tämä sukupolvi on tämän kulttuurin myötä tuonut ja tulee tulee tuomaan esim. työilmapiiriin. Toki se ero on silloin vanhempiin sukupolviin verrattuna valtava. 

Myöskään kritiikkiä ei oikein siedetä. Tulkitaan se niin, että joku sanoo pahasti ja loukkaa.

Miten niin?

T sanna

Vierailija kirjoitti:

Jos pelkkä mielenpahoittaminen jostain sanoista tosiaan oikeuttaa tuhoamaan sanojan työuran, perheen ja omaisuuden tai jopa oikeaan väkivaltaan sanojaa kohtaan niin en ennusta tästä ns. rauhallisen länsimaisen kulttuurin ajasta pitkäikäistä. Ihmiset tuppaa puolustautumaan varsinkin kohtuuttomia rankaisuyrityksiä vastaan. 

Tästähän perussuomalaiset ammentavat kannatuksensa. Vastavoima liberaalihölmöilylle. Ei sillä koko ääliöitä on persutkin. Eri tavalla vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä piireissä tuollaista luhistujaväkeä on? Jossain yliopistojen humanistisissa tiedekunnissa? Itse en ole livenä törmännyt yhteenkään tuollaiseen.

Humanistisessa tiedekunnassa opiskelee kovimmat tyypit. Heitä ei oikeasti pelota mikään. Minä luulen, että useimmat mielensä pahoittajat trollaavat. Itsekin olen siihen joskus syyllistynyt, koska harmittaahan se, että itse on luuseri, vaikka on tehnyt kaiken ns. oikein, ollut auttavainen, yrittänyt olla hyödyksi. Jossain vaiheessa alkaa harmittaa, kun huomaa, että kusipäät voittivat. Silloin voi ainakin muka pahoittaa mielensä. Suosittelen.

"Mielensäpahoittaminen" on tahallista provoamista, jossa ideologisesti "vastapuolen" perinteitä, arvoja ja ajatuksia halutaan syyllistää ja saada näkymään huonossa valossa. Tekeydytään uhreiksi, marginaaliin ja koitetaan saada sympatiaa ja uusia arvoja sitä kautta. Vaarallinen ja manipuloiva keino. Toiset sitten ovat oikeasti niin hauraita etteivät enää kestä todellisuutta.

Oletko siis todella sitä mieltä että oikeasti syrjinnän tai muun rikoksen kohteeksi ei tunne mitään? Että kaikki ovat vain "turhasta loukkaantujia"?

Ja jos tunteita on kaikilla, sinäkö määrittelet mitkä ovat "sallittuja" ja mitkä "ei-sallittuja" tunteita? Ja sinäkö rupeat toisten ihmisten tunteiden ylimmäksi portinvartijaksi?

Tuntemukset ovat jokaisen henkilökohtaisia. Jos halutaan puuttua vääryyksiin, silloin argumentoidaan faktoilla. Rikostapauksissa ja oikeusprosesseissa keskustelee myös yleisesti todennettavat faktat, ei tunteet. Mutuosastolla voin sanoa, että nykyään tuntuu mielensäpahoittajien olevan usein suvaitsemattominta ja kapeakatseisinta porukkaa oman kuplansa ulkopuolisista asioista. En sano, että tämä olisi välttämättä fakta, tämä on vaan tuntemus, jota nykyinen keskustelukulttuuri herättää. Mutta tulen varmasti hyväksytyksi tunteeni kanssa?