Lue keskustelun säännöt.
Pelkäätkö kuolemaa? miksi ,jos et ,miksi et?
06.01.2021 |
Itse hyväksyn elämän ja kuoleman sattumanvaraisuuden.
Uskon että elämällä ei ole merkitystä.
Myös uskonto on sattumusten summa (minne syntyy vaikuttaa siihen)
Silti elämä on silmissäni kaunis ja hyvä, kuin perhonen.
En tieten tahtoen loukkaa toisia ja noudatan lakia.
En tajua miksi en pelkää kuolemaa , vaikka tiedän että tietoisuuteni sammuu...
Kommentit (68)
En pelkää. Suorastaan odotan sitä! Että pääsisi näkemään pois menneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sitä. Sitä pelkään, mitä sen jälkeen tapahtuu. Jatkuvasti kannan syntini taakkaa, ja kristittynä tiedän että oikeudenmukaisuus toteutuu. Entä jos oikeudenmukaisuus ei ole sitä mitä haluaisin sen olevan? Tiedän, että olen syntinen, ja tiedän myös että vain armosta pelastutaan.
Ja jo ylipäätään tuo pelko on syntiä. Pitäisi luottaa Herraan. Mutta olen oma vajavainen itseni.
Pelkään, koska se voi olla epämiellyttävää ja kivuliasta. Pelkään myös sitä, että ei olekaan mitään sen jälkeen. Toisaalta myös kaipaan kuolemaa, koska silloin pääsee pois elämän kärsimyksistä. Paras toiveeni olisi, että elämä jatkuu parempana kuolemisen jälkeen.
Onhan Suomessa eletty aikoja, jolloin vainajat pidettiin kotona ennen hautaamista. Eikä niita kukaan kammoksunut, lapsetkin kävivät katsomassa vainajaa, ja siksi kai sitä kuolemanpelkoa ei ollut.
Tuli välillä aikakausi, jolloin kuolemisesta, ja kuolleista ei saanut puhua, oli jotenkin tabu asia.
Nykyisinhän on olemassa saattohoito, jolloin sukulaisetkin voivat osallistua elämän viimeisiin päiviin omalla läsnäolollaan.
Se, että pelkäänkö kuolemaa? No en pelkää, mutta toivelistalla ainakin vielä elämän jatkuvuus, on halu elää, ja olla mukana katsomassa maailman eteenpäin menoa.
Vierailija kirjoitti:
En sitä. Sitä pelkään, mitä sen jälkeen tapahtuu. Jatkuvasti kannan syntini taakkaa, ja kristittynä tiedän että oikeudenmukaisuus toteutuu. Entä jos oikeudenmukaisuus ei ole sitä mitä haluaisin sen olevan? Tiedän, että olen syntinen, ja tiedän myös että vain armosta pelastutaan.
Ja jo ylipäätään tuo pelko on syntiä. Pitäisi luottaa Herraan. Mutta olen oma vajavainen itseni.
Ap tässä
En pidä itseäni syntisenä, olen kiltti ihminen.
Mitä minulle mielestäsi tapahtuu kun kuolen? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En sitä. Sitä pelkään, mitä sen jälkeen tapahtuu. Jatkuvasti kannan syntini taakkaa, ja kristittynä tiedän että oikeudenmukaisuus toteutuu. Entä jos oikeudenmukaisuus ei ole sitä mitä haluaisin sen olevan? Tiedän, että olen syntinen, ja tiedän myös että vain armosta pelastutaan.
Ja jo ylipäätään tuo pelko on syntiä. Pitäisi luottaa Herraan. Mutta olen oma vajavainen itseni.
Olisitko kristitty ,jos olisit syntynyt Irakiin?
Et...
Aiheuttaako ajatus sinussa lisää pelkoa ja ahdistusta?
En. Kuoleman jälkeen pääsen Valhallaan, jossa juhlitaan ikuisesti Odinin pidoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää enää. Kuolin jo kerran raahautuessani pitkin katuja puolikuolleena meni taju ja olin varma kuolleeni.
Kuolema on koettu ja se oli se.
Eipä paljoa kiinnosta tämä nykyelämä, joten kuolema on ihan tervetullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, olen ehkä jotain 7-vuotiaasta toivonut ja odottanut sitä. Elämä on persiistä, ja jo yli 40 vuotta tarvinnut sitä lusia.
En pelkää kuolemista, enkä kuoleman jälkeen tulevaa, koska en usko, että tulee mitään.
Mutta pelkään aikaa ennen kuolemaa, kuoleman odottelua, rakkaista luopumista ja tietoisuutta siitä, että en enää voi huolehtia heistä, suojella heitä enkä iloita heidän kanssaan.
Myös mahdollisia kipuja pelkään ja toivon niiden jäävän lyhytaikaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sitä. Sitä pelkään, mitä sen jälkeen tapahtuu. Jatkuvasti kannan syntini taakkaa, ja kristittynä tiedän että oikeudenmukaisuus toteutuu. Entä jos oikeudenmukaisuus ei ole sitä mitä haluaisin sen olevan? Tiedän, että olen syntinen, ja tiedän myös että vain armosta pelastutaan.
Ja jo ylipäätään tuo pelko on syntiä. Pitäisi luottaa Herraan. Mutta olen oma vajavainen itseni.
Ap tässä
En pidä itseäni syntisenä, olen kiltti ihminen.
Mitä minulle mielestäsi tapahtuu kun kuolen? :)
Kaikki jotka kieltävät Jeesuksen joutuvat kadotukseen.
Palat ikuisessa tulessa syntiesi tähden j.umalan kieltäjä.
Minä en sanoisi, että pelkään kuolemaa. Pelkään kuolemaan johtavista tekijöistä johtuen ennenaikaisesti kuolevani. Onnettomuudet, sairaudet, jne.
Historia minun kohdalla on lasten vaikutelma minusta. Olin heille isä. Jos isyyteni ei haitannut heidän kehitystään tasapainoiseksi aikuiseksi, minun histoiallinen vaikutukseni jää vähälle huomiolle :) No pientä perintöä tosin jää, mutta ei sillä tule olemaan suurta taloudellista merkiytstä.
Tekemättä minulta jää se mitä olin tekemässä. Lapset jatkakoot jos kiinnostaa :/
Syntymä on ihmeellinen asia. Tai oikeastaan ei, eliöt moninaisuudessaan syntyy niin kuin syntyy. En minä siitä mitään ymmärrä.:))
Kuolemassa ei ole mitään ihmeellistä. Kun sydän pysähtyy niin elintoiminnot lakkaa. Kudoksemme alkaa hajota. Luonnonmukainen prosessi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää kuolemaa, vaan mahdollista vuosikausien kitumista heitteillä jossain hoitolaitoksessa. Siksi kannatan eutanasiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sitä. Sitä pelkään, mitä sen jälkeen tapahtuu. Jatkuvasti kannan syntini taakkaa, ja kristittynä tiedän että oikeudenmukaisuus toteutuu. Entä jos oikeudenmukaisuus ei ole sitä mitä haluaisin sen olevan? Tiedän, että olen syntinen, ja tiedän myös että vain armosta pelastutaan.
Ja jo ylipäätään tuo pelko on syntiä. Pitäisi luottaa Herraan. Mutta olen oma vajavainen itseni.
Olisitko kristitty ,jos olisit syntynyt Irakiin?
Et...
Aiheuttaako ajatus sinussa lisää pelkoa ja ahdistusta?
Olen syntynyt suomeen..
Mitä ihmettä höpiset?
Ja vaikka olisin syntynyt Irakiin ..olisin Jeesuksen lapsi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sitä. Sitä pelkään, mitä sen jälkeen tapahtuu. Jatkuvasti kannan syntini taakkaa, ja kristittynä tiedän että oikeudenmukaisuus toteutuu. Entä jos oikeudenmukaisuus ei ole sitä mitä haluaisin sen olevan? Tiedän, että olen syntinen, ja tiedän myös että vain armosta pelastutaan.
Ja jo ylipäätään tuo pelko on syntiä. Pitäisi luottaa Herraan. Mutta olen oma vajavainen itseni.
Olisitko kristitty ,jos olisit syntynyt Irakiin?
Et...
Aiheuttaako ajatus sinussa lisää pelkoa ja ahdistusta?
Olen syntynyt suomeen..
Mitä ihmettä höpiset?
Ja vaikka olisin syntynyt Irakiin ..olisin Jeesuksen lapsi...
Sieltähän niitä Jeesuksen lapsia lappaa suomeen kiintiöpakolaisina.
Ovat vieläpä isänsä näköisiä:)
Pelkään tosi paljon. On vaikea uskoa, että joku ei pelkäisi.
En pelkää kuolemaa. Jos jotakin pitää pelätä niin se on elämä.
En pelkää kuolemaa. Siihen johtavaa kipua pelkään.
Kuolema on lopullinen rauha, mädäntyvän ruumiin kahleesta kotiin pääseminen - riippumatta siitä, uskooko mihinkään elämää suurempaan. Muistan jo lapsena kaivanneeni kuolemaa. Ja ei, en ole masentunut.
En pelkää ,koska Jeesus kuoli puolestani.
Elän taivaassa ikuisesti ystävieni ja perheeni kanssa.