Mistä erottaa amiksen käyneen perheen ja korkeakoulun käyneen?

Pistolapioteknikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskusteluissa sivistyksen tasosta.

Ei välttämättä mistään. Suurin osa perheen sisäisistä puheista liittyy kodinhoitoon, harrastuksiin, töihin ja telkkariohjelmiin. Kokonaisuuden kannalta ei ole kummoista merkitystä, puhutaanko uutisista tai Salkkareista.

Harvassa on parisuhteet, joissa pohditaan filosofisia asioita. Vaikka olisi kaksi tohtoria yhdessä, toinen ei ymmärrä toisen alaan liittyviä asioita. Ei, vaikka palstan akateemiset muuta väittäisivätkin.

En ole tavannut vielä ainuttakaan tohtoria, joka ei olisi älyllisen utelias paljon laajemmalta osalta maailman kirjoa kuin omasta erityisalastaan. Meillä puhutaan paljon myös politiikkaa. maailmantaloutta, yhteiskunnallisia asioita, vertailevia yhteiskunnallisia asioita, kirjallisuutta, tähtitiedettä ja historiaa. Kyllä meillä puhutaan myös siitä mitä illallisella syödään tai mitä sarjaa katsotaan, mutta se ei ole kaikki, mistä puhutaan. t: tohtoritalous

Korkeekoulun, etenki yliopiston, käyneet vaikuttaa jotenki elitistisiltä. Ite oon käyny lukion ja ammattikoulun, nii sen elitismin pystyy näkee jo lukios. Luulevat olevansa perempii ihmisii tai jotaki.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos on käynyt ammattikoulu + lukio (täysi oppimäärä) + yo eli kaksoistutkinnon (jotkut sanoo kolmois erotuksen siitä, että kirjoittaa vain muutaman aineen, muttei suorita lukion oppimäärää) sekä opiskellut maisteriksi tai diplomi-insinööriksi, miten sitten kuuluu olla? 

Öö, mitä sä selität? Se on kaksoitutkinto että käy amiksen ja yo-kirjoitukset ja kursseista jää sitten vajaaksi. Kolmoistutkinnon käyvä taas käy täyden lukion oppimäärän, amiksen ja kirjoitukset.

Johan sen sanoo nimiki kaksoistutkinto = 2 tutkintoa ja kolmoistutkinto=3 tutkintoa.

Näkyy jo ihan nuorissa, siinä ketkä ovat lukiossa ja ketkä amiksessa. Vanhempien taustat tässäkin vaikuttaa voimakkasti. Autonrassaaja-Arskan ja siivoja-Sirpan poika Nico-Petteri menee toki mieluummin autolinjalle amikseen kun taas diplomi-insinööri-Ilkan ja asianajaja-Annan Antti-poika taas suuntaa lukion kautta korkeakouluopintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Hienosti alkoi vuosi 2021 AV älyköt harhoineen sepittämässä stereotypioita koulutuksen perusteella..

Ot te jotka haalitte kirjoja kotiinne ootteko kuulleet kirjastosta?

Onhan se nyt hienompaa, kun on oma kirjasto. Ei oo muiden hypistelemiä ja likaamia kirjoja. Voi näyttää olevansa parempaa, luki niitä kirjoja tai ei.

Meillä on se vähemmän korkeakoulutettu hommannut tuon kirjahyllyn ja korkeakoulun käynyt hamstraa tuota elektroniikkaa.

Vai vertailitko tässä nyt vaan yksipuolisesti miehiä, jotka ovat käyneet joko amiksen tai korkeakoulun?

Vierailija kirjoitti:

Jos mä olen humanistimaisteri ja tekniikan AMK insinööri, niin kuuluuko mulla olla kirjahylly vai viihde-elektroniikkaa? Vaikka tässä oli kyllä varmaan kyse ihan vaan amiksesta eikä AMK:sta.

Akateemisesti sivistyneellä ihmisellä voi olla sekä kirjahylly että viihde-elektroniikkaa, sillä monet säilyttävät vinyylilevyjä kirjahyllyssä niiden kirjojen ohella. Pelkän ammattikoulun käyneelle ne autot taitavat olla tärkeämpiä kun taas maisteri voi liikkua polkupyörällä tulotasosta riippumatta.

Mun toyotassa ei ole karvanoppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta niin tuo materian palvonta amisperheissä. Autoja tuunataan, kaikki mahdolliset viihde-elektroniikan uusimmat tuulet hankitaan, mutta mitään sivistykseen tai kulttuuriin viittaavaa ei harrasteta. Kirjoja ei lueta, enintään jotain sarjakuvia ja kulttuurin harrastus rajoittuu baarissa livemusiikin kuunteluun tai toimintaleffojen katteluun.

Tulkaa käymään meillä. Mieheni on duunari. Hän on itse kerännyt 3000 kirjan kirjaston ja lukenut kaikki. On historiaa, politiikkaa, filosofiaa, kaunokirjallisuutta ym. Ei kannata yleistää.

Niin, ei kannata tosiaan yleistää kun jokaista miestäsi vastaavaa kohtaan on 10 000 muuta urpoa joilla lukeminen rajoittuu johonkin Tekniikan maailmaan.

Myöskään raha ei tätä asiaa muuta. Vesa Keskinen on miljonääri, mutta lukee edelleen korkeintaan Aku Ankkoja. Vesasta päästään myös perheendynamiikan eroihin. Amiskodeissa miehet tekevät vain miesten hommia ja äijäilevät. Akateemisessä perheessä talous, kotityöt ja lastenhoito hoituvat yleensä tasaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kyllä kirjoja ja kirjahylly. Mä tykkään lukea. Luen mielelläni omaelämäkertoja. Mun kouluja käynyt mieheni ei lue mitään. T. Ammattivalittaja

Nyt 10 pistettä ja papukaijamerkki sinulle, Ammattivalittaja! Kunnioitan. ❤

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta niin tuo materian palvonta amisperheissä. Autoja tuunataan, kaikki mahdolliset viihde-elektroniikan uusimmat tuulet hankitaan, mutta mitään sivistykseen tai kulttuuriin viittaavaa ei harrasteta. Kirjoja ei lueta, enintään jotain sarjakuvia ja kulttuurin harrastus rajoittuu baarissa livemusiikin kuunteluun tai toimintaleffojen katteluun.

Tulkaa käymään meillä. Mieheni on duunari. Hän on itse kerännyt 3000 kirjan kirjaston ja lukenut kaikki. On historiaa, politiikkaa, filosofiaa, kaunokirjallisuutta ym. Ei kannata yleistää.

Niin, ei kannata tosiaan yleistää kun jokaista miestäsi vastaavaa kohtaan on 10 000 muuta urpoa joilla lukeminen rajoittuu johonkin Tekniikan maailmaan.

Myöskään raha ei tätä asiaa muuta. Vesa Keskinen on miljonääri, mutta lukee edelleen korkeintaan Aku Ankkoja. Vesasta päästään myös perheendynamiikan eroihin. Amiskodeissa miehet tekevät vain miesten hommia ja äijäilevät. Akateemisessä perheessä talous, kotityöt ja lastenhoito hoituvat yleensä tasaisemmin.

Nimenomaan pelkkä raha ei ratkaise. Kyllähän monet amiksen käyneet saattavat tienata korkeakoulutettuja paremmin ja ihan miljonäärejä löytyy pelkistä peruskoulun käyneistä. Mutta nimenomaan sivistys on ihan muuta luon tilillä näkyvä rahasumma.

Vierailija kirjoitti:

Näkyy jo ihan nuorissa, siinä ketkä ovat lukiossa ja ketkä amiksessa. Vanhempien taustat tässäkin vaikuttaa voimakkasti. Autonrassaaja-Arskan ja siivoja-Sirpan poika Nico-Petteri menee toki mieluummin autolinjalle amikseen kun taas diplomi-insinööri-Ilkan ja asianajaja-Annan Antti-poika taas suuntaa lukion kautta korkeakouluopintoihin.

No jaa. Minun, humanisti-Hellun ja lääkäri-Lassen poika opiskelee ammattikoulussa. Ilmeisesti se on jotenkin outoa, sillä moni on suurin piirtein pudottanut silmät päästään kuultuaan asiasta. Toinen poikamme aikoo ehkä lukioon, ei ole vielä ihan ajankohtaista. Minusta tärkeintä on löytää se oma juttu, josta on kiinnostunut. Se on sivuseikka, kuinka "korkealla" tai "matalalla" se työ ventovieraiden ihmisten mielissä on. Ei poikani olisi mille vaan linjalle amiksessa halunnut, kuten en minäkään yliopistossa.

"Todistuksen" tekstistä luultavasti jos näistä nyt edes mitään "todistuksia" tänä päivänä saa.

Amisperheet usein homsuisia ja lihavia, kielenkäytöstä huomaa viimeistään.

Vierailija kirjoitti:

Entäs pelkän lukion käyneet? Amikset sentään valmistunut

On ne lukion käyneetkin VALMISTUNEET lukiosta. Eivät vaan ole valmistuneet ammattiin. Ne joilla on lukio tai amis jäänyt kesken eivät ole valmistuneet. Tässä muuten yksi esimerkki siitä miten ne amikset ja akateemiset erottaa, lukion käynyt yleensä ymmärtää mitä valmistuminen tarkoittaa.

Ei tietenkään voi yleistää, mutta olen usein törmännyt näihin:

- Televisio-ohjelmissa, kirjallisuudessa ja elokuvissa viihteellisyys kiinnostaa enemmän kuin taiteellisuus tai tieteellisyys. Samoin on yleisempää, että lukeminen ei kiinnosta.

- Sanomalehtien (esim. HS) sijaan uutiset luetaan iltapäivälehtien verkkosivuilta.

- Heikommat argumentointitaidot. Omia väitteitä ja mielipiteitä ei välttämättä osata perustella, tai sitä ei katsota tarpeelliseksi. Tai sitten käytetään kömpelöitä argumentteja ja ontuvia retorisia keinoja. Uskotaan helposti kyseenalaisia lähteitä tai vedetään johtopäätöksiä mutu-tuntumalta.

- Kulutustottumukset, kuten se, millaisissa ravintoloissa käydään, mitä harrastetaan, minne matkustetaan ja miten koti sisustetaan.

- Lasten nimet. Akateemisen tytär voi olla Laura tai Emma, amiksen käyneen Jessika tai Yasmiina.

- Amiksille oma auto on tärkeä kaupungissakin, kun taas akateeminen valitsee joukkoliikenteen.

- Amistaustaisissa on enemmän käsistään taitavia tyyppejä.

- Moni tuntemani amis on jotenkin lupsakkaampi ja käytöksessään suoraviivaisempi kuin akateemiset.

- Moni tapaamani amis ajattelee asioita ensin maalaisjärjellä, kun taas monella akateemisella on taipumus ylianalysoida asioita. Kummassakin tavassa on hyviä ja huonoja puolia. Maalaisjärjellä keskittyy olennaiseen, mutta vetää helposti mutkia suoriksi. Analyyttinen ottaa välttää riskejä ja epäonnistumisia, mutta tekee helposti asioista turhan vaikeita.

Mutta kuten sanoin, nämä ovat huomioita. En tarkoita, että kaikki amistaustaiset ja akateemiset olisivat samasta muotista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelun tasosta. Akateemisten välisessä keskustelussa abstraktiotaso on korkeampi ja argumentointi parempaa, vaikka aiheet saattavat osin olla samanlaisia.

Mielenkiintoinen väittämä, mihin perustat sen?

Esimerkiksi siihen, että lukiossa ja yliopistossa opetetaan argumentoinnin keinoja ja abstraktien käsitteiden analysointia ihan eri tasolla kuin amiksessa? Akateemisessa maailmassa nämä taidot ovat yleisesti tärkeämmässä roolissa kuin ammattikouluissa ja suorittavaa työtä tekevien keskuudessa.

Korkeakoulutetun koti: hedelmäkori, jossa hedelmiä, kirjoja, design-klassikoita, siistiä, viinipulloteline/-kellari, tauluja, hillitty sisustus

Amis: seinillä IKEA:n hyllyjä, halpa sisustus, usein epäsiisti koti, ihmeellistä krääsää (sytkäreitä, työkaluja ym.) pöydillä. Koriste-esineitä ostettu Tokmannilta, esim. vesiputous, jossa sininen neonvalo. Levottomuus, mauttomuus. Kaljatölkit ja/tai rööki

Vierailija kirjoitti:

Keskustelun tasosta. Akateemisten välisessä keskustelussa abstraktiotaso on korkeampi ja argumentointi parempaa, vaikka aiheet saattavat osin olla samanlaisia.

Mä olen huomannut päinvastoin, että jotkut akateemiset ei kestä eriäviä mielipiteitä. Esimerkiksi itse olen toisen aallon feministi ja hyvä akateeminen ystäväni katkaisi välit, koska vastustan gender-ideologiaa. Hänen argumenttinsa oli tasoa: "sä nyt vaan oot väärässä ja konservatiivinen" T: Lukion käynyt amis, jonka juttuja on netissä jakanut jopa akateemiset tutkijat.

Mikä erottaa vauvapalsta-akateemikon muusta maailmasta? Se, että hän on lukkiutunut stereotyyppisiin ajatuksiinsa, eikä halua poistua omasta kuplastaan todetakseen olevansa väärässä. 

Meillä oli jonkin aikaa sitten luokkakokous. Kaikki olivat päätyneet erityyppisille aloille ja ammatteja löytyi laidasta laitaan. Kaikki olivat silti yhtälailla ihania tyyppejä kuin aiemminkin ja todella hauskaa oli. Tuntuu ihmeelliseltä lukea täältä vauvapalstalta, ettei korkeakoulutetut pysty pääsemään samalle aaltopituudelle amiksen kanssa. Oma kokemukseni taas on päinvastainen, eli on virkistävää ja avartavaa viettää aikaa ihmisen kanssa, jotka eivät kuulu ns. omaan viiteryhmään. Se vaatii tietynlaista sydämensivistystä, eli taitoa katsoa ihmistä niiden ulkoisten tapojen ohi. Toiset ovat niin keskittyneitä kyttäämään näitä ulkoisia merkkejä, että he eivät tunnekaan pääsevänsä samalle aaltopituudelle muiden kuin omaan viiteryhmään kuuluvien kanssa. 

Ehkä vauvapalsta-akateemikkojen tulisi harjoitella yhteiselle aaltopituudelle pääsemistä erilaisten ihmisten kanssa. Jos jättäisikin sen oman tutkimusalansa välillä syrjään ja puhuisi ihmisten kanssa jostain syvällisemmistä asioista. Minkälaiset perhesuhteet heillä on. Mihin he uskovat. Minkälaisia kokemuksia heille on kertynyt elämänsä aikana. Mitä unelmia heillä on. Tässä tosin on se riski, että joutuisi kohtaamaan myös niitä samankaltaisuuksia ja ehkä ei pystykään nostamaan itseään enää niin korkealle jalustalle.