Miksi tavallisista "tapetti ihmisiä" ärsyynnytään

Vierailija kirjoitti:

Kateus ansaitaan kirjoitti:

Kateushan ansaitaan ja nautitaan siitä, että toiset kadehtii. Mielellään vähän vielä nostetaan keskusteluissa esille niitä asioita, mistä toiset kadehtivat.

Miksi ihmeessä joku haluaisi tulla kadehdituksi? Itse haluaisin tulla kaikkien kanssa toimeen ja olla asiallisissa väleissä. Kadehtiminen on todella häiritsevää ja täysin turhaa draamailua.

Näin on. Antakaa tapettien olla! Sitäpaitsi sitten kun näytät sitä räväkkää niin kaikki on kauhuissaan ja haluaa että lopetat. Ihmeellisiä kun mikään ei käy.

Ne voittaa aina Big Brotherin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä todeta, että tämän keskusteluntyngän perusteella kyllä te aika ärsyttäviä olette.

Jos haluatte muotoilla sen kateudeksi, niin asia menee suunnilleen näin: olen kateellinen typeryksille, jotka onnistuvat elämään onnellisina koska kaikki heidän puutteensa ovat heidän päässään muiden vikoja. Ja olen kateellinen siitä hyväntahtoisuudesta, joilla heidän annetaan ryhmäytyä muita vastaan ääliöjengiksi sättimään niitä, joiden hyväntahtoisuutta vaativat, koska hyväntahtoisuus aika usein tässä maassa on kortilla. En pidä siitä, että sitä käytetään niin paljon väärin.

Kuulostaa todella harhaiselta valitettavasti.

Et sinä valita oikeasti, vaan olet enemmän tai vähemmän passiivisesti aggressiivinen. Kyllä sellainen ärsyttää muita, miksi ei ärsyttäisi.

Mikä oli harhaista, ja mikä teki kommentistani todella harhaista? Jos lähdet kommentoimaan, perustele myös. Muuten haluat vain itse tehdä sitä mistä syytät muita. Härkkiä.

Jos toiset yrittävät saada hiljaisuuteen vetäytyvää ihmistä osallistumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, miten se on huonompi asia kuin se, että te tässä samaan aikaan provosoitte muilta kommentteja ja haluatte tukkia niiden esittäjän turvan ja vielä noin alhaisella tavalla, heittämällä lonkalta, että toinen on järeästi mt-ongelmainen?

Muistutan vielä, että edes suomalaisessa kulttuurissa ei ole ok olla vastaamatta puhutteluun, jos haluaa käydä täyspäisestä muiden kirjoissa. Siihen on ihan hyvät syyt, eikä sellainen käytös ole yleistä eikä tavallista. Joten voisitko lopettaa faktojen kääntämisen ylösalaisin? Jos oikeasti on olemassa ongelma siinä, miten kaltaisiasi kohdellaan, toimit fiksummin jos et ole itse niin hyökkäävä ja julistamassa, että jokainen joka ärsyyntyy, on joko hullu tai äärimmäinen tilanvaltaaja.

Räväkkää vaivaa varmaan se, että toinen ei ole samanlainen hölmö mölisijä.

"Mikä tota vaivaa, kun se ei öyhötä?!", kyllä on outo tyyppi, "miettii" räväkkä.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku on seurassa koko ajan vain hiljaa, minä ainakin koen, että on vain kohteliasta yrittää antaa tällaiselle hiljaisellekin välillä puheenvuoro. ”Mitä mieltä sinä Anna olet tästä?” Koen jotenkin oudoksi, miksi joku haluaa olla porukassa mukana, jos ei koskaan sano tai kommentoi mitään.

Mutta tuohan on ihan asiallista ja kohteliasta toisen huomioimista. Useimmat eivät tajua toimia noin. 

Oletan, että ap puhuu ihan toisenlaisista tilanteista, joihin liittyy suoranaista kiusaamista. 

Räväkkä saattaa ivata hiljaista, mutta ei myöskään kestä toista räväkkää. Toisaalta räväkkä pelästyy kun hiljainen antaa takaisin.

Ei kadehdittava rooli ja varmaan vaikea pitää.

Sitten jos näkyy lyödään lättänäksi.

Ihan mahdoton kysymys vastattavaksi. Riippuu niin paljon tilanteesta. En usko että jostain perustapetista juuri edes ärsyynnytään, koska sellainen harvemmin erottuu hyvässä tai pahassa. Ärsyyntyminen vaatii sitä, että henkilö on jollain tapaa erottuva tai erilainen. Toki sitten jos on niin tapetti, ettei vaikka töissä tai muissa sosiaalisissa tilanteissa heitä edes vähän juttua, niin toki sellainen käytös voidaan kokea ärsyttäväksi.

Kannattaa muuttua hieman välinpitämättömäksi ja v*ttumaiseksi. Jos räväkkä v*ttuilee, vastaat jotain ivallista takaisin. 

Valitettavasti useimmat ihmiset arvostavat röyhkeyttä enemmän kuin asiallisuutta ja kiltteyttä. Tämä yhteiskunta on todella mustavalkoinen ja kova. 

Ei se oo räväkkyyttä jos joku soittaa suutaan. Päin vastoin, moni esittää olevansa kova jätkät tollasella suun soitolla ku sisimmissään on täys hiiri ja lammas.

Mikä ihmeen "tapetti-ihminen"? Seinäruusuiksi niitä kutsutaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku on seurassa koko ajan vain hiljaa, minä ainakin koen, että on vain kohteliasta yrittää antaa tällaiselle hiljaisellekin välillä puheenvuoro. ”Mitä mieltä sinä Anna olet tästä?” Koen jotenkin oudoksi, miksi joku haluaa olla porukassa mukana, jos ei koskaan sano tai kommentoi mitään.

Pliis, lopeta tuo. Itse inhoan sitä ja tulee typerä olo. Kuin olisin joku pikkulapsi.

Yhdellä kaverilla on minun kategorian "tapetti-ihminen" tyttöystävänä. En itsekään ymmärrä miten joku voi ärsyttää niin paljon. Hän ulkonäöltään nätti, sellainen raikas elovenatyttö, mutta ei ole ulkoisestikaan mitään erikoista esimerkiksi vaatteissa, hiuksissa, meikissä tai fyysisessä olemuksessa.

Osallistuu keskusteluun normaalilla tavalla. Mutta ei ole oikein mitään sanottavaa eikä mielipiteitä, MISTÄÄN! Mieti joku asia mistä sinulla on pintapuolista tietoa, mutta et ole kiinnostunut. Esimerkiksi minulla tennis, tiedän mistä on kysymys, olen nähnyt tennismatseja, olen muutaman kokeillut, ei kiinnosta. Pystyisin olemaan kahvipöytäkeskustelussa tenniksestä, mutta ei olisi mitään annettavaa, ehkä voisin jotain kysyä tai pintapuolisesti kommentoida.

Hän on tämmöinen jokaisessa keskustelussa, jokaisesta aiheesta. Olen itsekin aika rauhallinen keskustelija ja välillä hiljainen, mutta yleensä kaksin ihmisen kanssa saa jonkun kiinnostovan keskustelun aikaiseksi. Mutta ei tämän ihmisen kanssa. Olen yrittänyt keskustella hänestä, koulutuksesta tai taustoista, kiinnostuksen kohteista, omista kiinnostuksistani, meikeistä, politiikasta, uskonnosta, tosi tv:stä, arjesta, tulevaisuudesta, hänen koirasta, matkustelusta ja vaikka mistä muusta. Aina sama tilanne, ihan kiva. Hän on niin hetkessä unohdettava tyyppi. Tosi vaikea selittää, mutta ihan tapettia koko ihminen.

Olen tavannut monta hiljaista, harmaanhiirulaisen näköistä, tavallista elämää viettävää ihmistä ja yleensä aina jää jotain käteen, mutta ei vaan tästä tyypistä. Jostain syystä ärsyttää nytkin ihan hirveästi tämä ihminen. Mutta sitkeästi yritän, koska on ystävälle tärkeä ihminen, josko sieltä joskus löytyisi joku luonteenpiirre joskus.

Vierailija kirjoitti:

Musta ärsyynnytään just siks kun huomataan että oon ehkä mielenkiintoinen jolloin tulee se kateus monesti ja pyritään ohjaamaan kohti seinäruusuutta. Luonteen heikkoja ihmiset monet.

Mitä tarkoitit kommentillasi?

Olet vetäytyvä, mutta kiinnostava ihminen, joten mielestäsi räväkät (karmea sana) ihmiset yrittävät vähätellä sinua?

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä kaverilla on minun kategorian "tapetti-ihminen" tyttöystävänä. En itsekään ymmärrä miten joku voi ärsyttää niin paljon. Hän ulkonäöltään nätti, sellainen raikas elovenatyttö, mutta ei ole ulkoisestikaan mitään erikoista esimerkiksi vaatteissa, hiuksissa, meikissä tai fyysisessä olemuksessa.

Osallistuu keskusteluun normaalilla tavalla. Mutta ei ole oikein mitään sanottavaa eikä mielipiteitä, MISTÄÄN! Mieti joku asia mistä sinulla on pintapuolista tietoa, mutta et ole kiinnostunut. Esimerkiksi minulla tennis, tiedän mistä on kysymys, olen nähnyt tennismatseja, olen muutaman kokeillut, ei kiinnosta. Pystyisin olemaan kahvipöytäkeskustelussa tenniksestä, mutta ei olisi mitään annettavaa, ehkä voisin jotain kysyä tai pintapuolisesti kommentoida.

Hän on tämmöinen jokaisessa keskustelussa, jokaisesta aiheesta. Olen itsekin aika rauhallinen keskustelija ja välillä hiljainen, mutta yleensä kaksin ihmisen kanssa saa jonkun kiinnostovan keskustelun aikaiseksi. Mutta ei tämän ihmisen kanssa. Olen yrittänyt keskustella hänestä, koulutuksesta tai taustoista, kiinnostuksen kohteista, omista kiinnostuksistani, meikeistä, politiikasta, uskonnosta, tosi tv:stä, arjesta, tulevaisuudesta, hänen koirasta, matkustelusta ja vaikka mistä muusta. Aina sama tilanne, ihan kiva. Hän on niin hetkessä unohdettava tyyppi. Tosi vaikea selittää, mutta ihan tapettia koko ihminen.

Olen tavannut monta hiljaista, harmaanhiirulaisen näköistä, tavallista elämää viettävää ihmistä ja yleensä aina jää jotain käteen, mutta ei vaan tästä tyypistä. Jostain syystä ärsyttää nytkin ihan hirveästi tämä ihminen. Mutta sitkeästi yritän, koska on ystävälle tärkeä ihminen, josko sieltä joskus löytyisi joku luonteenpiirre joskus.

Annas kun arvaan: sinulle on joskus huomauteltu siitä, että olet muiden mielestä liian hiljainen. Nyt kohdatessasi itseäsi hiljaisemman ihmisen et kestä sitä. Tuota kutsutaan projektioksi. 

Ehkä tuota ihmistä ei vain kiinnosta keskustella kanssasi? Ehkä olet hänen mielestään päällekäyvä, hyökkäävä ja suorastaan epämiellyttävä? 

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä kaverilla on minun kategorian "tapetti-ihminen" tyttöystävänä. En itsekään ymmärrä miten joku voi ärsyttää niin paljon. Hän ulkonäöltään nätti, sellainen raikas elovenatyttö, mutta ei ole ulkoisestikaan mitään erikoista esimerkiksi vaatteissa, hiuksissa, meikissä tai fyysisessä olemuksessa.

Osallistuu keskusteluun normaalilla tavalla. Mutta ei ole oikein mitään sanottavaa eikä mielipiteitä, MISTÄÄN! Mieti joku asia mistä sinulla on pintapuolista tietoa, mutta et ole kiinnostunut. Esimerkiksi minulla tennis, tiedän mistä on kysymys, olen nähnyt tennismatseja, olen muutaman kokeillut, ei kiinnosta. Pystyisin olemaan kahvipöytäkeskustelussa tenniksestä, mutta ei olisi mitään annettavaa, ehkä voisin jotain kysyä tai pintapuolisesti kommentoida.

Hän on tämmöinen jokaisessa keskustelussa, jokaisesta aiheesta. Olen itsekin aika rauhallinen keskustelija ja välillä hiljainen, mutta yleensä kaksin ihmisen kanssa saa jonkun kiinnostovan keskustelun aikaiseksi. Mutta ei tämän ihmisen kanssa. Olen yrittänyt keskustella hänestä, koulutuksesta tai taustoista, kiinnostuksen kohteista, omista kiinnostuksistani, meikeistä, politiikasta, uskonnosta, tosi tv:stä, arjesta, tulevaisuudesta, hänen koirasta, matkustelusta ja vaikka mistä muusta. Aina sama tilanne, ihan kiva. Hän on niin hetkessä unohdettava tyyppi. Tosi vaikea selittää, mutta ihan tapettia koko ihminen.

Olen tavannut monta hiljaista, harmaanhiirulaisen näköistä, tavallista elämää viettävää ihmistä ja yleensä aina jää jotain käteen, mutta ei vaan tästä tyypistä. Jostain syystä ärsyttää nytkin ihan hirveästi tämä ihminen. Mutta sitkeästi yritän, koska on ystävälle tärkeä ihminen, josko sieltä joskus löytyisi joku luonteenpiirre joskus.

Kaikkien kanssa ei vaan synkkaa. Tällä tyttöystävällä ei synkkaa sinun kanssasi. Muiden kanssa voi keskustella vaikka tunteja vaikka muurahaisen sielunelämästä, mutta sinun kanssasi on vaan vaivaannuttava olo aivan sama mistä puhuu. Terveisin tapetti, jolla synkkaa joidenkin kanssa ja joidenkin ei sitten ollenkaan, vaikka olisivat näitä kaikkien kaveri-tyyppiä.

Tapetti-ihmiset ovat usein piiloaggressiivisia. Ollaan muka hiljaisia tarkkailijoita, mutta myöhemmin tulee aggressiivista kieroa viestiä, että mitä toiset ovat tehneet väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku on seurassa koko ajan vain hiljaa, minä ainakin koen, että on vain kohteliasta yrittää antaa tällaiselle hiljaisellekin välillä puheenvuoro. ”Mitä mieltä sinä Anna olet tästä?” Koen jotenkin oudoksi, miksi joku haluaa olla porukassa mukana, jos ei koskaan sano tai kommentoi mitään.

Mutta tuohan on ihan asiallista ja kohteliasta toisen huomioimista. Useimmat eivät tajua toimia noin. 

Oletan, että ap puhuu ihan toisenlaisista tilanteista, joihin liittyy suoranaista kiusaamista. 

Minäkin mielelläni olettaisin. Mutta hän ei puhunut kiusaamisesta, vaan tilanteista, joissa hänen tapettiutensa provosoi muita.

Lisäksi keskusteluun ilmestyi välittömästi komppaajien kopla, joiden mielestä tuokin on lähestulkoon törkeää käytöstä. Eli vaaditaan, että heihin ei reagoitaisi lainkaan. Veikkaan, ettei sekään kuitenkaan kelpaisi, vaan laskettaisiin kiusaamiseksi myös. Eli, mitä halutaan? On vaikea keskustella kun ei tiedä, mistä puhutaan.

Saati sitten, että tapettikansa suostuisi miettimään, että heidän vaatimuksensa silleen jättämisestä voi olla liian kova vaatimus normaaleille. Tämän pitäisi liikuttaa heitä, koska heidän oma argumenttinsa on nimenomaan, että heiltä vaaditaan liikaa ja vääriä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku on seurassa koko ajan vain hiljaa, minä ainakin koen, että on vain kohteliasta yrittää antaa tällaiselle hiljaisellekin välillä puheenvuoro. ”Mitä mieltä sinä Anna olet tästä?” Koen jotenkin oudoksi, miksi joku haluaa olla porukassa mukana, jos ei koskaan sano tai kommentoi mitään.

Pliis, lopeta tuo. Itse inhoan sitä ja tulee typerä olo. Kuin olisin joku pikkulapsi.

Minua myös ahdistaa tuollainen kysely. Puhun, jos on asiaa, mutta tuollaiset kyselyt ovat erittäin kiusallisia enkä halua niihin vastata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku on seurassa koko ajan vain hiljaa, minä ainakin koen, että on vain kohteliasta yrittää antaa tällaiselle hiljaisellekin välillä puheenvuoro. ”Mitä mieltä sinä Anna olet tästä?” Koen jotenkin oudoksi, miksi joku haluaa olla porukassa mukana, jos ei koskaan sano tai kommentoi mitään.

Mutta tuohan on ihan asiallista ja kohteliasta toisen huomioimista. Useimmat eivät tajua toimia noin. 

Oletan, että ap puhuu ihan toisenlaisista tilanteista, joihin liittyy suoranaista kiusaamista. 

Minäkin mielelläni olettaisin. Mutta hän ei puhunut kiusaamisesta, vaan tilanteista, joissa hänen tapettiutensa provosoi muita.

Lisäksi keskusteluun ilmestyi välittömästi komppaajien kopla, joiden mielestä tuokin on lähestulkoon törkeää käytöstä. Eli vaaditaan, että heihin ei reagoitaisi lainkaan. Veikkaan, ettei sekään kuitenkaan kelpaisi, vaan laskettaisiin kiusaamiseksi myös. Eli, mitä halutaan? On vaikea keskustella kun ei tiedä, mistä puhutaan.

Saati sitten, että tapettikansa suostuisi miettimään, että heidän vaatimuksensa silleen jättämisestä voi olla liian kova vaatimus normaaleille. Tämän pitäisi liikuttaa heitä, koska heidän oma argumenttinsa on nimenomaan, että heiltä vaaditaan liikaa ja vääriä asioita.

Miksi pitää olla vaatimassa yhtään mitään? Antakaa toisten olla.