Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa tyhmälle, miten sijoittaminen tapahtuu käytännössä
Olen kiinnostunut sijoittamisesta, koska minulla on melko suuret tulot ja pienet menot, ja haluaisin kartuttaa varallisuutta hitaasti mutta varmasti. Olen ymmärtänyt, että sijoittaminen on tähän hyvä tapa. Minulle ei tuota hankaluuksia laittaa kuukaudessa isojakin summia "sivuun", tähän mennessä olen laittanut rahaa säästötilille mutta haluaisin käyttää rahat sijoituksiin.
En vain ymmärrä, miten sijoittaminen käytännössä tapahtuu. Olen yrittänyt varata pankiltani aikaa sijoitusneuvontaan, mutta ilmeisesti koronan vuoksi aikoja ei ole juuri nyt saatavilla. Käytänkö sijoittamiseen jotain ohjelmaa, kuinka paljon olen yhteydessä pankkiin, millaisia summia kerralla? Miten oikein aloitan?
Kommentit (749)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen lukemaan jonkun rahoituksen perusteiden tai sijoittamisen perusteiden kirjan. Sinun tulisi ainakin ymmärtää mitä on systemaattinen ja epäsystemaattinen riski, hajautus, tuotto ja tuntea perus sijoitusintrumentit. Riskin ja tuotto-odotusten suhde myös tärkeä konsepti ymmärtää.
Jos sijoitat rahastoihin, ole tarkkana myös hallintokuluista. Hajautus erityisesti on tärkeää, ei siis kannata ostaa vain yhden yrityksen osakkeita tai vain yhtä rahastoa eikä kannata ostaa kaikkia samalaiaia sijoituksia samalla hetkellä. Eli hajautat eri varallisuus luokkiin sekä eri ajanhetkiin.
Ajallisen hajautuksen merkitystä liioitellaan. Markkinoiden ajoittaminen on vaikeaa, ja kurssien suunta on useammin ylös kuin alas. Siksi parhaat tuotot saa todennäköisimmin sillä tavalla, että laittaa rahat heti sisään.
"Rahat heti sisään". Entäpä, jos heti ei ole käytettävissä tuhansia euroja? Meikäläisellä sijoituksiin menevät ne palkoista yli jäävät rahat, joita en tarvitse ruoka-, asumis- ym. kulujeni maksamiseen nyt.
Melkein joka kuukausi tulee ostettua jonkin firman osakkeita lisää, yhden ostoeräni suuruus on yleensä alle 1000 euroa. Välityspalkkio on 1%, maksimissaan 7€/kauppa. Varmaan jostain saisi kapat edullisemminkin; toisaalta arvo-osuustilistä en maksa senttiäkään rahaa.
Niin, "rahat heti sisään". Etkö oikeasti ymmärrä mitä se tarkoittaa? Tämän päivän "heti" tarkoittaa joko tätä päivää tai huomista riippuen siitä, minkä maan pörssiin sijoittaa. Jos saat myöhemmin lisää rahaa käyttöösi, niiden sijoittaminen "heti" tarkoittaa tietysti "heti kun rahat on käytössäsi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sijoittaa yhteen tai enintään kahteen osakkeeseen. Muuten et saa käytännössä mitään tuottoja, kun indekseillä on tapana pysyä tietyssä tasossa vuosikymmenen tai vuosikymmeniä. Esimerkiksi Helsingin pörssin indeksi on heilunut 10000 pisteen alapuolella 2008 kriisistä lähtien eli viimeiseen 13 vuoteen et olisi tienannut mitään. Yksittäisellä oikein valitulla osakkeella olisit sen sijaan voinut tienata hyvin.
Tämä on yksi hölmöimmistä tässä ketjussa annetuista neuvoista. Sijoittaminen yhteen tai kahteen osakkeeseen on lähes lottoamiseen verrattavaa uhkapeliä. Toki hyvällä onnella voi saada suuretkin voitot, mutta yhtä hyvin voi menettää lähes kaiken. Nimenomaan hyvin hajautettu salkku on se, joka pitkällä aikavälillä tuottaa tasaisen varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sijoittaa yhteen tai enintään kahteen osakkeeseen. Muuten et saa käytännössä mitään tuottoja, kun indekseillä on tapana pysyä tietyssä tasossa vuosikymmenen tai vuosikymmeniä. Esimerkiksi Helsingin pörssin indeksi on heilunut 10000 pisteen alapuolella 2008 kriisistä lähtien eli viimeiseen 13 vuoteen et olisi tienannut mitään. Yksittäisellä oikein valitulla osakkeella olisit sen sijaan voinut tienata hyvin.
Tämä on yksi hölmöimmistä tässä ketjussa annetuista neuvoista. Sijoittaminen yhteen tai kahteen osakkeeseen on lähes lottoamiseen verrattavaa uhkapeliä. Toki hyvällä onnella voi saada suuretkin voitot, mutta yhtä hyvin voi menettää lähes kaiken. Nimenomaan hyvin hajautettu salkku on se, joka pitkällä aikavälillä tuottaa tasaisen varmasti.
Rahoitusteoria ei tunne yhtään pitkän aikavälin esimerkkiä, jossa hajautettu salkku olisi tuottanut lopulta paremmin kuin yksittäinen osake. Asiasta väiteltiin joskus 70-luvulla, sen jälkeen konsensus on torpannut hajauttamisen hyödyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajallisen hajautuksen merkitystä liioitellaan. Markkinoiden ajoittaminen on vaikeaa, ja kurssien suunta on useammin ylös kuin alas. Siksi parhaat tuotot saa todennäköisimmin sillä tavalla, että laittaa rahat heti sisään.
Vaikka todennäköisyydet puhuvat kertasijoituksen puolesta, minusta erityisesti aloittelijan kohdalla, jolle on kertynyt merkittävä määrä säästöjä, ajallinen hajautus on usein järkevää. Sijoittamiseen kuuluu vääjäämättä arvonvaihtelu eikä omaa henkisen tason riskinsietokykyä pysty tietämään ennen kuin on omaa rahaa liossa. Aika opettaa, että sieltä pohjaltakin noustaan ylös ja usein jopa melko vauhdikkaasti. Mutta aloittelijalle se voi silti olla liian kylmää kyytiä, jos sattuu menemään niin, että isket 30000€ kerralla kiinni ja parin kuukauden päästä salkun arvo on 15000€.
On yleensä parempi laittaa niitä rahoja kiinni pikku hiljaa, että saa siedätyshoitoa siihen arvonvaihteluun. Joskus voi käydä myös niin, että joutuu toteamaan, että omat hermot ei vaan kestä - näitäkin ihmisiä on. Silloin pitää katsoa valitseeko jotain alhaisen betan osakkeita vai etsiikö jonkun toisen sijoitusmuodon, jossa arvonmuutokset eivät ole niin vauhdikkaita tai näkyviä - esim. asunnot tai metsä.
Sellaiset, jotka ovat palkasta rakentaneet sen osakesalkkunsa, tottuvat matkan varrella niihin arvonmuutoksiin eikä heitä hetkauta, jos jonain päivänä salkun arvo nousee tai laskee tuhansilla euroilla. Vielä kun on päässyt kokemaan edes yhden kunnollisen romahduksen, niin sen jälkeen jotkut -20% tasokorjaukset ei tunnu edes missään, tai niitä ei edes huomaa. Ja romahduskin näyttäytyy enemmän ostomahdollisuutena kuin katastrofina.
Ajallista hajautusta voi ajatella eräänlaisena vakuutuksena, josta joutuu luultavasti maksamaan. Sijoittamiseen liittyviä riskejä se ei kuitenkaan poista, eikä myöskään takaa hyviä yöunia. Mitä jos kurssit nousee hajautuksen aikana ja romahtaa heti sen jälkeisenä päivänä, kun on saanut viimeisenkin senttinsä sijoitettua? Silloin kyyti on paljon kylmempää kuin siinä tapauksessa, jos olisi laittanut kaikki rahat heti sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sijoittaa yhteen tai enintään kahteen osakkeeseen. Muuten et saa käytännössä mitään tuottoja, kun indekseillä on tapana pysyä tietyssä tasossa vuosikymmenen tai vuosikymmeniä. Esimerkiksi Helsingin pörssin indeksi on heilunut 10000 pisteen alapuolella 2008 kriisistä lähtien eli viimeiseen 13 vuoteen et olisi tienannut mitään. Yksittäisellä oikein valitulla osakkeella olisit sen sijaan voinut tienata hyvin.
Tämä on yksi hölmöimmistä tässä ketjussa annetuista neuvoista. Sijoittaminen yhteen tai kahteen osakkeeseen on lähes lottoamiseen verrattavaa uhkapeliä. Toki hyvällä onnella voi saada suuretkin voitot, mutta yhtä hyvin voi menettää lähes kaiken. Nimenomaan hyvin hajautettu salkku on se, joka pitkällä aikavälillä tuottaa tasaisen varmasti.
Ei vaan erinomainen neuvo :D Noinhan todellakin kannattaa tehdä :) Se sitten on eri asia kuinka moni ihminen tuohon kykenee? Itse en ainakaan ja väitän että 99% muista sijoittajista ei myöskään tuohon kykene tai ei kantti kestä.
Meille nynnyille on järkevintä hajauttaa niin on edes pienet mahdollisuudet varastua, muttei rikastua :)
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sijoittaa yhteen tai enintään kahteen osakkeeseen. Muuten et saa käytännössä mitään tuottoja, kun indekseillä on tapana pysyä tietyssä tasossa vuosikymmenen tai vuosikymmeniä. Esimerkiksi Helsingin pörssin indeksi on heilunut 10000 pisteen alapuolella 2008 kriisistä lähtien eli viimeiseen 13 vuoteen et olisi tienannut mitään. Yksittäisellä oikein valitulla osakkeella olisit sen sijaan voinut tienata hyvin.
Tämä on yksi hölmöimmistä tässä ketjussa annetuista neuvoista. Sijoittaminen yhteen tai kahteen osakkeeseen on lähes lottoamiseen verrattavaa uhkapeliä. Toki hyvällä onnella voi saada suuretkin voitot, mutta yhtä hyvin voi menettää lähes kaiken. Nimenomaan hyvin hajautettu salkku on se, joka pitkällä aikavälillä tuottaa tasaisen varmasti.
Rahoitusteoria ei tunne yhtään pitkän aikavälin esimerkkiä, jossa hajautettu salkku olisi tuottanut lopulta paremmin kuin yksittäinen osake. Asiasta väiteltiin joskus 70-luvulla, sen jälkeen konsensus on torpannut hajauttamisen hyödyt.
No mitä jos minä olisin ostanut Talvivaaraa silloin kun politikot ja heidän sukulaiset ostivat sitä? Käyttivät miltei sisäpiiritietoa hyväkseen jotta rikastuisivat! Talvivaarahan oli yksittäinen osake jolla oli todella hyvät edellytykset aikoinaan. MInkä teorian mukaan tuon yksittäisen osakkeen tuotto lyö hajautuksen?
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sijoittaa yhteen tai enintään kahteen osakkeeseen. Muuten et saa käytännössä mitään tuottoja, kun indekseillä on tapana pysyä tietyssä tasossa vuosikymmenen tai vuosikymmeniä. Esimerkiksi Helsingin pörssin indeksi on heilunut 10000 pisteen alapuolella 2008 kriisistä lähtien eli viimeiseen 13 vuoteen et olisi tienannut mitään. Yksittäisellä oikein valitulla osakkeella olisit sen sijaan voinut tienata hyvin.
Aika hyvän kuvan hyvin hajautetun suomalaisiin pörssiosakkeisiin sijoittavan salkun arvon kehityksestä saa katsomalla, miten Seligsonin Suomi indeksirahaston osuuden arvo on muuttunut. 2000-vuosikymmenen huippuarvo saavutettiin vuonna 2007. Tällä hetkellä osuuden arvo on kaksinkertainen vuoden 2007 huippuarvoon verrattuna, mikä vastaa noin 5,7 %:n vuotuista tuottoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahastot ovat ainakin alkuun melko turvallinen tapa sijoittaa. Itsellä S-Pankin rahastoissa rahaa jonkin verran ja tuottoa ainakin enemmän kuin tilillä makuuttamalla! Osake kaupoilla tietenkin parempi mahdollisuus vaurastua, mutta myös köyhtyä jollei osaaminen riittää!
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jatkaa 191. Nyt etsin kivaa kolmiota avokeittiöllä,kunnolla ei väliä. Ostan käteisellä, jos tarvitsen lisärahaa, on pankista sovitu jo 200 000 laina. En usko että tarvitsen.Hissi pitää olla tai muuten eka kerros. Omistan myös kesäasuntoja. Yhden uuden jossa en ole nyt kerinnyt edes käymään. Niitä löytyy Tori.fi- sivustolta. Muistettava se on kiinteistökauppaa.
Halvalla saa muuttotappio kunnista mutta halvalla myös myyt kun alat myymään. Putkirempat sun muut rempat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmoittaako Nordnet suoraan verottajalle voitot ja tappiot? Tuleeko sieltä laskelma kotiin? Käytän op:ta ostoon ja olen ollut tyytyväinen siihen, että saan verotusta varten kuitin. Haluan, että verotuksen kanssa on selkeää ja on tositteet.
Nordetista en tiedä, mutta ainakin pankit toimittavat suoraan verottajalle laskelmat. Niissä voi kuitenkin olla virheitä osakkeiden hankintahinnoissa erityisesti silloin, jos on pitkään omistanut ko. osakkeita tai saanut ne muuten kuin ostamalla ne saman pankin kautta. Kannattaa siis aina tarkistaa nämä laskelmat ja tehdä tarvittaessa korjaukset. Siitä voi tulla iso verohyöty.
Hopeakettu kirjoitti:
Jos Ap'ee päätyy perinteisiä pankkeja käyttämään niin kantsii sitten varoa pakkomyyntiä. Se pankin setä tai täti yrittää myydä/suostutella heidän omia rahastojaan ottamaan. Onhan niissä yleensä vakaata tuottoa minimaalisella riskillä mutta pankki vetää siivun välistä. Parempaan tulokseen pääsee kohtuu helpolla ihan itsekin, tai sitten ei :D
Vähänpä tuolta pankin suunnalta on mitään rahastoja tyrkytetty. Viimeiksi varmaan silloin, kun ikään tuli uusi kymmenluku. Totesin rahastokauppiaalle, että itse kyllä pystyn rahoillani tekemään ihan samat virheet kuin pankin rahastonhoitaja. Minä vain teen ne mokailut halvemmalla.
Enemmän tyrkytyksiä on tullut Alexandria pankista, viimeiksi syntymäpäivänäni yrittivät houkutella puhelinneuvotteluun, jossa olisi "käyty yleisesti läpi näitä sijoitusasioiden muuttuneita asioita". Juu, en tarttunut syöttiin vieläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hopeakettu kirjoitti:
Jos Ap'ee päätyy perinteisiä pankkeja käyttämään niin kantsii sitten varoa pakkomyyntiä. Se pankin setä tai täti yrittää myydä/suostutella heidän omia rahastojaan ottamaan. Onhan niissä yleensä vakaata tuottoa minimaalisella riskillä mutta pankki vetää siivun välistä. Parempaan tulokseen pääsee kohtuu helpolla ihan itsekin, tai sitten ei :D
Vähänpä tuolta pankin suunnalta on mitään rahastoja tyrkytetty. Viimeiksi varmaan silloin, kun ikään tuli uusi kymmenluku. Totesin rahastokauppiaalle, että itse kyllä pystyn rahoillani tekemään ihan samat virheet kuin pankin rahastonhoitaja. Minä vain teen ne mokailut halvemmalla.
Enemmän tyrkytyksiä on tullut Alexandria pankista, viimeiksi syntymäpäivänäni yrittivät houkutella puhelinneuvotteluun, jossa olisi "käyty yleisesti läpi näitä sijoitusasioiden muuttuneita asioita". Juu, en tarttunut syöttiin vieläkään.
Minulla salkut Osuuspankissa ja Nordeassa. Nordeassa vähemmän kauppaavat ja uskovat heti kun sanoo ettei ole mitään halua pankin omiin tuotteisiin. Muutenkin Nordea parempi ja halvempi kuin Osuuspankki.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo tapahtuu ihan konkreettisesti? Muutamalla klikkauksella? Onko se sellaista että jokainen tajuaa, miten kuuluu toimia?
Siis puhun nyt ihan käytännön tasosta, muut asiat saan kyllä selvitettyä. Konkretiaa ei selitetä missään.
ei ap
Minä kirjoitin ihan konkreettisesti tuon Revolut neuvon. Se on ihan konkreettinen neuvo. Lataat appin. Laitat sinne rahaa ja ostat mitä sitten ostatkin. Kultaa, osakkeita, kryptovaluuttaa.
Se, valitseeko oikeita kohteita, myytillä oikealla hetkellä ja ostatko oikeita asioita on sinusta kiinni. Mutta tuo on väline, jota voi käyttää siihen, että niitä saat jostain ostettua ja myytyä.
Muutamalla klikkauksella toimii, kunhan huolehdit että juuri hoitotilillä on rahaa (jos sinulla on useita pankkitilejä). Nordnetissä tämä on selkeä, koska kullakin salkulla on omat rahat. Siinäkin on eroja, miten oston veloitus näkyy, mutta raha lähtee tililtä vasta 2. pankkipäivänä. Ulkomaisten osakkeiden ostossa ja omistamisessa on omat kommervenkkinsa. Valuutan muuntamisesta saattaa tulla lisäkuluja ja osinkojen verotus toimii toisin kuin suomalaisissa. Niidenkin osalta tekninen suoritus on vain klikkailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajallisen hajautuksen merkitystä liioitellaan. Markkinoiden ajoittaminen on vaikeaa, ja kurssien suunta on useammin ylös kuin alas. Siksi parhaat tuotot saa todennäköisimmin sillä tavalla, että laittaa rahat heti sisään.
Vaikka todennäköisyydet puhuvat kertasijoituksen puolesta, minusta erityisesti aloittelijan kohdalla, jolle on kertynyt merkittävä määrä säästöjä, ajallinen hajautus on usein järkevää. Sijoittamiseen kuuluu vääjäämättä arvonvaihtelu eikä omaa henkisen tason riskinsietokykyä pysty tietämään ennen kuin on omaa rahaa liossa. Aika opettaa, että sieltä pohjaltakin noustaan ylös ja usein jopa melko vauhdikkaasti. Mutta aloittelijalle se voi silti olla liian kylmää kyytiä, jos sattuu menemään niin, että isket 30000€ kerralla kiinni ja parin kuukauden päästä salkun arvo on 15000€.
On yleensä parempi laittaa niitä rahoja kiinni pikku hiljaa, että saa siedätyshoitoa siihen arvonvaihteluun. Joskus voi käydä myös niin, että joutuu toteamaan, että omat hermot ei vaan kestä - näitäkin ihmisiä on. Silloin pitää katsoa valitseeko jotain alhaisen betan osakkeita vai etsiikö jonkun toisen sijoitusmuodon, jossa arvonmuutokset eivät ole niin vauhdikkaita tai näkyviä - esim. asunnot tai metsä.
Sellaiset, jotka ovat palkasta rakentaneet sen osakesalkkunsa, tottuvat matkan varrella niihin arvonmuutoksiin eikä heitä hetkauta, jos jonain päivänä salkun arvo nousee tai laskee tuhansilla euroilla. Vielä kun on päässyt kokemaan edes yhden kunnollisen romahduksen, niin sen jälkeen jotkut -20% tasokorjaukset ei tunnu edes missään, tai niitä ei edes huomaa. Ja romahduskin näyttäytyy enemmän ostomahdollisuutena kuin katastrofina.
Ajallista hajautusta voi ajatella eräänlaisena vakuutuksena, josta joutuu luultavasti maksamaan. Sijoittamiseen liittyviä riskejä se ei kuitenkaan poista, eikä myöskään takaa hyviä yöunia. Mitä jos kurssit nousee hajautuksen aikana ja romahtaa heti sen jälkeisenä päivänä, kun on saanut viimeisenkin senttinsä sijoitettua? Silloin kyyti on paljon kylmempää kuin siinä tapauksessa, jos olisi laittanut kaikki rahat heti sisään.
Kurssit nousee hajautuksen aikana: Ensimmäisistä eristä "voittoa" tulee enemmän kuin viimeimmäksi hankituista.
Kurssi romahtaa heti viimeisintä ostosta seuraavana päivänä: Ensimmäisistä hankintaeristä ei tule "tappiota" lainkaan ja näin keskihinnalla laskien osake saattaa yhä olla plussalla.
Kurssi romahtaa viimeisimmän hankinnan jälkeen, oltuaan ensimmäisestä hankintaerästä lähtien alamäessä: "Tappiota" tulee selvästi vähemmän kuin kaikki kerralla sisään -menetelmällä olisi tullut.
"Voitto" ja "tappio" ovat tässä lainausmerkeissä siksi, että voitot ja tappiot realisoituvat vasta myyntivaiheessa. Tappiolliset osakkeet, joiden ei enää usko nousevan voitollisiksi kannattaa myydä vasta sitten pois, kun on jotain voitollista myytävää tiedossa. Tappiot ovat vähennyskelpoisia myyntivoitoista. Veroa maksetaan vain siltä osalta voittoa, mikä ylittää kulut ja tappiot.
Olisko vinkata loppuvuodesta posarin antanutta firmaa? Positiivisuus ruokkii positiivisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajallisen hajautuksen merkitystä liioitellaan. Markkinoiden ajoittaminen on vaikeaa, ja kurssien suunta on useammin ylös kuin alas. Siksi parhaat tuotot saa todennäköisimmin sillä tavalla, että laittaa rahat heti sisään.
Vaikka todennäköisyydet puhuvat kertasijoituksen puolesta, minusta erityisesti aloittelijan kohdalla, jolle on kertynyt merkittävä määrä säästöjä, ajallinen hajautus on usein järkevää. Sijoittamiseen kuuluu vääjäämättä arvonvaihtelu eikä omaa henkisen tason riskinsietokykyä pysty tietämään ennen kuin on omaa rahaa liossa. Aika opettaa, että sieltä pohjaltakin noustaan ylös ja usein jopa melko vauhdikkaasti. Mutta aloittelijalle se voi silti olla liian kylmää kyytiä, jos sattuu menemään niin, että isket 30000€ kerralla kiinni ja parin kuukauden päästä salkun arvo on 15000€.
On yleensä parempi laittaa niitä rahoja kiinni pikku hiljaa, että saa siedätyshoitoa siihen arvonvaihteluun. Joskus voi käydä myös niin, että joutuu toteamaan, että omat hermot ei vaan kestä - näitäkin ihmisiä on. Silloin pitää katsoa valitseeko jotain alhaisen betan osakkeita vai etsiikö jonkun toisen sijoitusmuodon, jossa arvonmuutokset eivät ole niin vauhdikkaita tai näkyviä - esim. asunnot tai metsä.
Sellaiset, jotka ovat palkasta rakentaneet sen osakesalkkunsa, tottuvat matkan varrella niihin arvonmuutoksiin eikä heitä hetkauta, jos jonain päivänä salkun arvo nousee tai laskee tuhansilla euroilla. Vielä kun on päässyt kokemaan edes yhden kunnollisen romahduksen, niin sen jälkeen jotkut -20% tasokorjaukset ei tunnu edes missään, tai niitä ei edes huomaa. Ja romahduskin näyttäytyy enemmän ostomahdollisuutena kuin katastrofina.
Ajallista hajautusta voi ajatella eräänlaisena vakuutuksena, josta joutuu luultavasti maksamaan. Sijoittamiseen liittyviä riskejä se ei kuitenkaan poista, eikä myöskään takaa hyviä yöunia. Mitä jos kurssit nousee hajautuksen aikana ja romahtaa heti sen jälkeisenä päivänä, kun on saanut viimeisenkin senttinsä sijoitettua? Silloin kyyti on paljon kylmempää kuin siinä tapauksessa, jos olisi laittanut kaikki rahat heti sisään.
Kurssit nousee hajautuksen aikana: Ensimmäisistä eristä "voittoa" tulee enemmän kuin viimeimmäksi hankituista.
Kurssi romahtaa heti viimeisintä ostosta seuraavana päivänä: Ensimmäisistä hankintaeristä ei tule "tappiota" lainkaan ja näin keskihinnalla laskien osake saattaa yhä olla plussalla.
Kurssi romahtaa viimeisimmän hankinnan jälkeen, oltuaan ensimmäisestä hankintaerästä lähtien alamäessä: "Tappiota" tulee selvästi vähemmän kuin kaikki kerralla sisään -menetelmällä olisi tullut.
"Voitto" ja "tappio" ovat tässä lainausmerkeissä siksi, että voitot ja tappiot realisoituvat vasta myyntivaiheessa. Tappiolliset osakkeet, joiden ei enää usko nousevan voitollisiksi kannattaa myydä vasta sitten pois, kun on jotain voitollista myytävää tiedossa. Tappiot ovat vähennyskelpoisia myyntivoitoista. Veroa maksetaan vain siltä osalta voittoa, mikä ylittää kulut ja tappiot.
Joo eihän voittoa tai tappiota ole olemassa ennekuin myy omat pois. Hajautuksessa tai sijoittamisessa riippuu asiat ihan siitä millä tavalla toimii. Jos osake laskee niin sehän voi olla mahdollisuus eikä tappio. Mikäli uskoo laskevaan osakkeeseen ja sijoitustapana on säännöllinen osto niin jatkaa vaan ostelemista. Keskihinta laskee ja osakkeet saa tavallaan alennuksella. Kyllä ne kurssit tahtovat jossain välissä noussa ja silloin "alennuksella" ostetut osakkeet ovat kuin lottovoitto.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sijoittaa yhteen tai enintään kahteen osakkeeseen. Muuten et saa käytännössä mitään tuottoja, kun indekseillä on tapana pysyä tietyssä tasossa vuosikymmenen tai vuosikymmeniä. Esimerkiksi Helsingin pörssin indeksi on heilunut 10000 pisteen alapuolella 2008 kriisistä lähtien eli viimeiseen 13 vuoteen et olisi tienannut mitään. Yksittäisellä oikein valitulla osakkeella olisit sen sijaan voinut tienata hyvin.
Tämä on yksi hölmöimmistä tässä ketjussa annetuista neuvoista. Sijoittaminen yhteen tai kahteen osakkeeseen on lähes lottoamiseen verrattavaa uhkapeliä. Toki hyvällä onnella voi saada suuretkin voitot, mutta yhtä hyvin voi menettää lähes kaiken. Nimenomaan hyvin hajautettu salkku on se, joka pitkällä aikavälillä tuottaa tasaisen varmasti.
Rahoitusteoria ei tunne yhtään pitkän aikavälin esimerkkiä, jossa hajautettu salkku olisi tuottanut lopulta paremmin kuin yksittäinen osake. Asiasta väiteltiin joskus 70-luvulla, sen jälkeen konsensus on torpannut hajauttamisen hyödyt.
Mielelläni kuulisin lisää noista teorioista? Miten teorioihin valitut osakkeet ovat valittu, millä aikavälillä sijoitusaika on. Kirjoituksestasi saa käsityksen että teoria toimii kaikilla osakkeilla, mites mainitsemani Talvivaara? Miten se sopii teoriaan. Tai vaikkapa Nokia? Aloitetaanko teorian laskeminen ajalta jolloin ne teki kumppareita, silloin kun se toimari teki itsarin, ajalta kun kännykkäbisnes kukoisti? Amerikan toimarin ajalta? Miten Nokia osoittaa teorian toimivuuden?
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
0stat bitcoineja keväällä 2015 hintaan 200 € kpl ja myyt ne keväällä 2021 hintaan 25000-30000 € kpl.
Vierailija kirjoitti:
No mä aloitan sijoittamisen. Danskessa tili. Alanko sijoittamaan siellä vai Nordnetissä? Tarkoitus sijoittaa passiivisiin indeksirahastoihin. Ja jotain osakkeita. Tärkeetä olisi pienet kulut.Ehdotuksia? T. Aloittelija.
Mulla on kaksi pieniriskistä rahastoa Danskessa, jotka on avattu sijoitusneuvojan avulla. Tällä hetkellä mun ilmeisesti tarvis ottaa pankkiin yhteyttä, jotta saisin itse ostettua muita kuin näitä kahta jo ostettua rahastoa. Avasin tästä syystä arvo-osuustilin Nordnetiin, jossa ostaminen on tehty helpoksi ja ostin 4 eri rahastoa, joissa on suurempi riski. Jokaisen rahaston esitteessä on tietoja kuluista. Nordnet Suomi indeksi taitaa olla ainoa kuluton rahasto.
Tässä nyt ei mainita mistä sijoittamisesta on kyse, mutta olettaisin osake-/rahastosijoittamisesta.
1. Menet Nordnet.fi ja teet tilin.
2. Kirjaudut tilille Nordnetissa
3. Tee talletus
4. Selaa osakkeita sekä rahastoja ja paina osta.
5. Kirjaudu ulos.
Se mitä kannattaa ostaa, niin tarttis vähän paneutumista ja yritykse hyvä kurssihistoria tai oma tunne ei ole päteviä syitä. Mutta maallikkoneuvoksi olen sanonut, että osta niitä firmoja mitä itse käytät. Jos on Fortumin sähkösopimus, elisan liittymä, tykkäät juoda pepsiä, niin osta niitä.