Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ihmisiä yli 30v jotka ei oo seurustelleet koskaan?
03.01.2021 |
Mitä teidän vanhemmat esim ajatttelee asiasta, nolottaako teitä seurustelun aloitus?
Kommentit (14)
Mulla on takana pari tapailusuhdetta, ei ollenkaan vakavaa seurustelua. Ei hävetä, vanhemmat oli ennen tapaamistaan samanlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä. Olen 36-vuotias enkä ole koskaan edes suudellut ketään. En ole ikinä kysynyt, mitä vanhempani siitä ajattelevat. Tuskinpa mitään. Heille on tärkeintä, että olen onnellinen ja he hyväksyvät minut sellaisena kuin olen.
Vierailija kirjoitti:
32 v nainen, en ole koskaan seurustellut. En ole käynyt edes treffeillä. Isäni ei ole koskaan sanonut/kysellyt mitään, äiti jaksaa lähes joka kuukausi kysyä onko mulla miestä vaikka vastaus on aina sama; ei ole. Häpeän tätä todella paljon ja olen vaikeasti masentunut (nytkin sairauslomalla töistä).
Onpa juntti äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä, 32-vuotias nainen. Vanhempani voivottelevat, kun en löydä miestä ja olen perheen ainoa pariton.
Nettideittejä uskaltauduin kokeilemaan ensimmäistä kertaa viime vuonna. Yhdeksän miehen kanssa olen sitä kautta käynyt treffeillä (tähän mennessä), mutta vielä ei ole tullut vastaan ketään sellaista, jonka kanssa olisi oikeasti synkannut. Nettipalstat tuntuvat olevan täynnä toinen toistaan erikoisempia tapauksia, joten alkaa tuntua toivottomalta.
Vielä muutaman kuukauden 29-vuotias.
Taustalla vakavia itsetunto-ongelmia ja kiusaamista. Niiden takia en ole useimpien ihmisten seurassa luontevasti oma itseni. Toisaalta tuntuu, että olen aseksuaali. Olen jo päässyt nolostumisesta yli, mutta kyllähän se joskus vaivaa, kun ei ole kokenut niitä tavanomaisia suhde-elämän kiemuroita tai tuntenut itseään halutuksi ja rakastetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mies 48v. Tapaillut olen, mutta en varsinaisesti seurustellut. Ehkä nuorempana sukulaiset hämmästeli asiaa, mutta jossakin vaiheessa tajusivat ettei asiaan tule muutosta. Ehkä jotkut pitävät homona. Ihan sama mitä ajattelevat.
Ei nolota seurustelu, mutta siitä ei vain tule mitään. Ei osaa olla naisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen 38v. Kyllähän seurustelemattomuus hävettää, koska olisin halunnut löytää miehen. En usko että vanhempani asiaa hirveästi vatvovat, mutta varmaan ihmettelevät. Sisaruksillani on seuraa riittänyt. En tiedä miksi itse en löydä ketään, ulkonäkö on kunnossa ja luonne iloinen.
40 v nainen. En ole ikinä seurustellut tai käynyt treffeillä, baarista pokattuja "nimettömiä" yhden illan-juttuja tullut vaan harrastettua.
En ole mitenkään susiruma, mutten myöskään mikään häikäisevä kaunotar, pitkä ja hoikka. Kiitos lähes koko kouluajan jatkuneen kiusaamisen, on itsetunto ja rohkeus kohdallani täysin tuntematon käsite. Muutama työkaveri vuosien kuluessa osoittanut kiinnostusta, mutta menen heti lukkoon ja peräännyn. En vaan pysty luottamaan ihmisiin niin että antaisin kenenkään tutustua yhtään paremmin.. Kiitos vaan näille kiusaaja m....ille, toivottavasti mädännytte he...issä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostetaas vanhaa ketjua… Täällä 39-v. homomies. Tapailuja ja lyhytaikaisia säätöjä & muutamia yhden kerran kohtaamisia on ollut, muttei pidempiaikaista seurustelua. Kaipuuta kyllä olisi, välillä paljonkin. Eräs syy lienee se, että uskalsin tulla laajemmin kaapista vasta 3-kymppisenä (pyörin nuoruuteni uskispiireissä).
Ei ikinä naista ikää tänå vuonna 40. Panen flesaria joka päivä ja kuvittelen että se olis aito nainen.
32 v nainen, en ole koskaan seurustellut. En ole käynyt edes treffeillä. Isäni ei ole koskaan sanonut/kysellyt mitään, äiti jaksaa lähes joka kuukausi kysyä onko mulla miestä vaikka vastaus on aina sama; ei ole. Häpeän tätä todella paljon ja olen vaikeasti masentunut (nytkin sairauslomalla töistä).