Lue keskustelun säännöt.
Tulipa paha mieli, kuulin mitä lapset puhui ulkona
03.01.2021 |
Sisältö ei tietysti ollut tarkoitettu minun korvilleni. Olin saunassa ja lapset olivat pihassa (12-, ja 13 -vuotiaat)
Ovat olleet vuoroviikkosysteemissä 5 vuoden ajan. Pikkusisko kysyi veljeltään ”onko susta kivampi olla äidillä vai isällä”. Poikani vastasi epäröimättä hetkeäkään että isällä. Siskonsa vastasi että niin minustakin, äidille ei kävisi se että asuttaisi isän luona kokonaan. Sitten keskustelivat vielä hetken mitä kaikkea isällä on paremmin.
Isällä on tramppa, mökki, eläimiä, aina kivaa eikä tarvitse lukea kokeisiin.
Ahdistuin suuresti tästä siksi, että hoidan lasten kaikki asiat. Terveydenhuoltomenot, lääkitykset, terapiat (toisella lapsella epilepsia ja fyysinen vamma, johon toiminta-, ja fysioterapia), apuvälineet, suuhygienistin, koulun, sekä vaatetuksen, vakuutuksen, harrastukset jne.
Isä on saanut isyydessä rusinat pullasta. Viikko-viikko on jo siksi raskas, että joudun omalla viikollani hoitaa isäviikon rästejä ja usein jo ennalta huolehtia seuraavan viikon asioista. Tuntuu todella pahalta. Olen halunnut viikko-viikkoa tukea, koska tiedän isän tärkeyden lapsille ja mielestäni oikeudenmukaisinta lapsille. Nyt kuitenkin tuntuu todella pahalta. Itse en pysty ”kilpailemaan” isän kanssa ja toisaalta en kilpavarusteluun halua lähteä. Tasaisen arjen pitäisi riittää.
Menetänkö lapseni kokonaan?
Kommentit (90)
Älkää naiset suostuko kynnysmatoiksi, pitäkää puolianne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää naiset suostuko kynnysmatoiksi, pitäkää puolianne!
Tämä.
Nyt lapsena näkevät vain kivat jutut. Kun kasvavat tajuavat, että äiti on oikeasti huolehtinut kaikista tärkeistä asioista ja menoista ym.
Joten älä huoli! Unohda koko kuulemasi asia ja keskity lapsiisi. Olet hyvä äiti :)
Niin minustakin oli lapsena mummolassa kivempaa, kuin kotona. Koska siellä mummolassa oli herkkuja ja kaikkea ekstraa, kotona oli arki. Silti koti on koti. Ja minä luulen, että lapsillesi äidin luona on koti, isän luona käydään. -ja siksi siellä on vapaampaa ja kivaa. Johan tuo vastuun jakautuminenkin sen kertoo.
Olet lapsillesi tuki ja turva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä alkoi tulla näihin juttuihin järkeä vasta lukiossa. Lapsi joka sanoi, että tuomari oli väärässä antaessaan huoltajuuden sille huolettomalle vanhemmalle, joka ei koskaan vaatinut mitään, eikä huolehtinut myöskään lapselle kunnon ruokaa, vaatteita tms peristarpeita. Lukiossa alkoi sitten konkretisoitua ne vaikutukset, mitä sellaisella kasvatustyylillä voi olla lapsen tulevaisuuteen. Numerot oli huonoja ja joutui miettimään, pääseekö edes lukioon.
En nyt muuhun puutu, mutta... Lapset on 12v ja 13v ja äiti käy koulua heidän puolestaan? Eikö olisi jo korkea aika niiden lasten opetella hoitamaan kouluhommansa itsenäisesti? Jos jotain tehtäviä on tekemättä, niin mitä se vanhemmille kuuluu? Se on lasten tehtävä hoitaa oma koulunsa.
Se mitä vanhempi voi tehdä, on jutella lasten kanssa opiskelusta yleisellä tasolla. Kertoa, mihin se vaikuttaa, jos hoitaa peruskoulun huonosti. Kertoa, mitkä taidot vähintään olis tärkeitä jatkon kannalta (äidinkieli ja matematiikka), että pystyy opiskelemaan joko lukiossa tai ammattikoulussa. Voi myös keskustella pisterajoista ja selvitellä vaikka jotain ammatteja, minkälaista työ on ja paljonko maksetaan palkkaa.
Tärkeintä olis lasten ymmärtää, että he käyvät koulussa itsensä hyväksi. He ovat ainoat kärsijät, jos se koulunkäynti menee ihan läskiksi. Tärkeää olisi totutella siihen, että jotkut tavoittelemisen arvoiset asiat (vaikkapa hyvä koenumero) vaativat työtä ja ponnistelua. Mutta se on myös palkitsevaa. Kun on puurtanut, niin tuntuu kivalta saada hyvä numero. Mutta voi ne omat vahvuudet löytyä koulun ulkopuoleltakin ja sekin on ihan ok. Koulu on vain yksi tapa hankkia tärkeää osaamista ja kehittää itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä hoidat kaikki nuo? Onko isä niin suurituloinen , että se selviää rahalla noista kaikista velvollisuuksista , mitä sinä teet. Voitteko vaihtaa niin, että isä tekee tuon kaiken ja lapset on sinulla samalla tavalla kuin ne on nyt olleet isällään. Me naiset vaan ollaan aina niitä uhriutujia, onko pakko vai onko oma vika?
Meillä ei elatusmaksuja makseta. Minä en osota isältä muuta, kuin hän hoitaisi omalla viikollaan. Mutta siis ei hoida. Hänen mielestään minä stressaan turhasta. Jos läksyjä jää tekemättä niin se on lasten asia, ei hänen. Ex-mieheni on ihan kiva mutta vastuunkantaja hän ei ole yhtään. Ei ole tasan kertaakaan pessyt pelipaitoja tai hakenut urheiluvarusteita, ollut vanhempainillassa tai hoitanut huoltajavuoroja. Lapsiaan rakastaa, mutta ei vaan hoida käytännön asioita. Kysyi esimerkiksi, onko ok jos lähtee lasten kanssa mökille ja tulisivat v
No et kai ollut niin typerä,että vastasit wilma-viestiin ja selvitit asian miehen puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on. Se vanhempi joka kantaa vastuun, saa paskaa niskaan. Toinen on se rento ja mukava vanhempi, joka ei kanna sitä vastuuta eikä hoida lapsen asioita vaan on suoraan sanottuna välinpitämätön.
Ihan perus.
Lapset ei tätä ymmärrä. Ymmärtävät vasta isoina/aikuisina. Palkinto tästä hyvästä vanhemmuudesta tulee vasta myöhemmin. Samalla lapsille avautuu isän välinpitämättömyys, hän ottaa sitten sitä paskaa niskaan. Osat vaihtuu.
Se on kuitenkin varmaa, että sinä AP olet se, jota lapset kiittää - ei miehesi.
Mikään tässä miesten lusmuilussa ei muutu, jos äidit aina nöyrinä joustavat lapsen parhaaksi. Sama malli vaan siirtyy isältä pojalle.
Ja äidiltä tyttärelle.Niille jotka sanoo, että lapset myöhemmin arvostaa AP:n tekemisiä sanon,että ehkä ei.Mulle äidin antamasta mallista irti kasvaminen on ainakin ollut koko elämänmittainen projekti.
Eihän tämä nyt niin voi mennä, että ap hoitaa ja maksaa kaiken ja isä ei tee mitään. Lastenvalvojalle mars eli paikkakunnan sosiaalitoimistoon. Isä on velvoitettu myös osallistumaan kuluihin. Uuden lain mukaan elatusmaksu voidaan määrätä myös, vaikka vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus. Jos isä ei osallistu mitenkään ja laiminlyö lasten asioita ja terveydenhuoltoa, harkitsisin myös yksinhuoltajuuden hakemista. Isä saa silti tavata lapsia. Mutta lastenvalvoja osaa neuvoa tässä. Lue tämä juttu:
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/dfa36687-83d3-4e1a-8f34-1e77…