Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ketään, joka olisi aikuisiällä muuttanut vieraalle paikkakunnalle, josta ei tiedä ennestään mitään?
02.01.2021 |
Eikä tunne sieltä ennestään ketään, eli siis mitään liittymäpintaa aiemmasta ei tuolle paikkakunnalle ole. Miten se sujui? Sopeuduitko, vai kaduitko muuttoa? Miten sait sieltä töitä, miten tutustuit ihmisiin, saitko ystäviä?
Kommentit (34)
Muutin aikuisena perheellisenä, koska löydettiin talo. Töitä löytyy kyllä, ystäviä ei niinkään. Tutustuttiin naapureihin, asuttiin 8 vuotta, ystävyydet ei siitä jatkuneet.
Olen muutenkin huomannut, että sinkkuna tutustuu ihmisiin helpommin, jos vain lähtee juttuihin ja harrastuksiin yksin. Täytyy alkaa harrastaa, mieluiten sellaisia joissa täytyy tehdä jotain yhteistyötä, tai kokoonnutaan samalla ryhmällä esim koko syksy ja kevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kait tuo aika yleistä on.
Töihin menin, eli sinänsä sopeutuminen oli helppoa kun sieltä sai luonnolisesti kontaketja ja joidenkin kanssa tuli kaveriksikin aikaa myöten.
Kyllä. Montakin kertaa.
En tutustunut, enkä sopeutunut. Suomalaiset pikkukaupungit ja ihmiset niissä on tosi vaikeita.
Palasin takaisin stadiin lopulta.
Asuin Helsingissä ja kun valmistuin, muutin töihin Lappeenrantaan. Oli kyllä paras päätös, vaimokin löytyi sieltä.
Hep. Muutin ensin työn perässä USA:han, paikkaan (New York) josta en tiennyt mitään. Sitten kävi niin, että siellä rakastuin uus-seelantilaiseen naiseen, menimme naimisiin ja kolmen vuoden kuluttua muutimme Wellingtoniin, Uuteen Seelantiin. Nyt vajaan 10 vuoden jälkeen, pari kuukautta sitten muutimme taas työn perässä Helsinkiin, josta emme tiedä mitään, mutta minä sentään osaan kielen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen muutamankin kerran muuttanut ihan uuteen. Se on terveellistä.
Terveellistä tai ei, niin kiinnostaisi mm. että miten olet saanut töitä vieraalta paikkakunnalta. ap
Kannattaa ehdottomasti hankkia ensin työ- tai opiskelupaikka, vasta sitten asunto.
Muutin töiden perässä, asuin 9kk ja loppua kohti meinasin seota. Ei enää ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, itse olen muuttanut monellekin paikkakunnalle niin, etten ole tuntenut sieltä ketään, enkä ole koskaan aikaisemmin käynyt siellä.
Ihan hyvin sitä sopeutuu, koska olen aina muuttanut työ perässä ja työpaikalta saa aina kavereita.
Opiskelemaankin olen muuttanut niin, etten ole tuntenut kyseisestä kaupungista ketään. Ainahan sitä tutustuu uusiin ihmisiin, kun vaihtaa paikkakuntaa.
Minä, kahdesti. Jäin henkiin kummallakin kerralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienempi paikkakunta (25 000 asukasta) oli miellyttävä ja vähän "turvallisempi", jos vertaa isoon kaupunkiin. 7000 asukkaan paikka oli taas pystyynkuollut ja kaikissa ei ole maisemiakaan. Jos omistat auton ja voit valita tontin paikan maalta tai joltain paikkakunnalta suht vapaasti, maisema voi olla parempi. Kaikki riippuu kaikesta, tee tutkimuksia kuin agentti, jos etsit sopivaa asuinpaikkaa. Miten siellä toimii kaikki ja ei toimi.
Helsingistä kehyskuntaan 38v:nä. Tosin mieheni oli sieltä kotoisin
Olen myös muuttanut tuota ennen toiseen maahan töihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
45 v muutin Hgistä täysin maalle. Naapureiihin olen tutustunut ja harrastuksen kautta pariin hyvään tyyppiin. Metim ja puhelimen kautta pidän sitten yhteyksiä vanhoihin kavereihin. Ei mulla ainakaan mitään ongelmaa ole ollut, en tosin ole kovin sosiaalista sorttia. Voisin yvin hautsutua kuukausiksi vain eläinteni kanssa olemaan, mutta tiedostan toisaalta, että sosiaalinen elämä tekee hyvää kuitenkin, vaikka onkin vähän "rankkaa" välillä.
Ehkä kymmenisen kertaa töiden ja opintojen perässä. Enimmäkseen en ole tutustunut kehenkään, mutta onneksi viihdyn yksin.
Te muuttaneet: onko puoliso muuttanut mukana, miten hän on saanut töitä, entä kuinka helposti lapset ovat saaneet päiväkotipaikan / sopeutuneet uuteen kouluun?
ap