Lue keskustelun säännöt.
Mies ei voi sietää ystävääni
02.01.2021 |
Mun mies ei pidä siitä, että vietän aikaan erään ystäväni kanssa, jonka olen tuntenut kauan ja josta on viime vuosina tullut paras ystäväni. En juuri muita kavereita edes tapaa ja tätäkin ystävää vain kerran, pari kuukaudessa. Aina tulee riita, kun olen tätä ystävää tavannut. Mies sanoo, ettei hänellä periaatteessa ole mitään tätä ystävääni vastaan, mukava ihminen ja kiva, kun mulla on kaveri. Silti mies alkaa käyttäytyä todella v-mäisesti, lähettelee inhottavia viestejä, kun olen ystävän kanssa, ja raivoaa, kun tulen kotiin. Myöntää, että on jotenkin mustasukkainen, että viihtyisin paremmin ystäväni kanssa. Meillä pitkään ollut vaikeaa parisuhteessa. Tämä asia on muodostunut todelliseksi ongelmaksi - en halua lopettaa ystävyyssuhdetta, mutta en kestä myöskään tätä miehen kiukuttelua aiheesta.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa narsistilta. Oletko käynyt yksilöterapiassa? Sitten jos tosissasi alkaat miettiä eroa, mieti tarkkaan peliliikkeesi. Voiko huoltajuudesta tulla kiistaa, haluaisiko esim lapset itselleen sinun kiusaksesi? Kannattaa tutustua narsismiin, netistä löytyy tietoa vaikka kuinka. Jos miehessäsi näitä piirteitä tosiaan on, opit ymmärtämään, mitä miehesi mielessä oikeasti liikkuu ja osaat toimia oikein. Narsistin kanssa ei voi neuvotella, pitää tajuta psykologia siellä taustalla. Näin pystyy irrottautumaan tyypistä toivottavasti vähän helpommin.
En ole käynyt yksilöterapiassa, sitä tosin olen harkinnyt. Mies väittää minua narsistiksi. Ehkä olenkin, mutta en ainakaan käyttäydy samalla tavalla kuin mieheni. Ilkeä osaan minäkin olla, mutta olen vain niin kyllästynyt tähän samaan paskaan. Aina hän löytää jonkun syyn syyllistää mua ja olla vihainen. Hän väittää taas, että minä teen hänen elämästään vaikeaa. Ehkä siksi, että en suostu hänen määräysvaltansa alle vaan ajattelen omilla aivoillani ja toimin kuten itse parhaaksi näen, vaikka se ei olisi se miehen tapa nähdä asiaa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ette taida olla kovin paljoa tekemisissä muiden ihmisten kanssa?
Noin eristäytyä luonne ja yksi ystävä on liikaa ja muita et tapaa... eikö aika tule sen miehen kanssa jo pitkäksi?
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni on nainen. Mies väittää meitä lesboiksi. Ap
Dumppaa.se.mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä miehelläsi on tukahdutettuja fantasioita kahden naisen välisestä suhteesta. Voi mennä ohi ajan mittaan.
Outoa, jos lähettää inhottavia viestejä silloin, kun olet ystävää tapaamassa. Ole sinä suuttunut, kun palaat kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ette taida olla kovin paljoa tekemisissä muiden ihmisten kanssa?
Normaalisti ollaan jonkun verran, nyt koronavuonna aika vähän. Tämä on yksi kompastuskivi, kun mies haluaisi kieltää lähes kaikki kontaktit koronan takia. Se on ahdistanut mua tosi paljon. Miehellä on joitakin kavereita, joita tapaa harvakseltaan. Muita omia ystäviä en kovin paljoa ole tavannut, mutta omista menoista en ole koronankaan takia halunnut täysin luopua. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sen miehen Seura kyllästytä sua lainkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noin eristäytyä luonne ja yksi ystävä on liikaa ja muita et tapaa... eikö aika tule sen miehen kanssa jo pitkäksi?
Tulee. Kaipaan tosi paljon omaa tilaa ja sitä ei juuri ole. Mies ei kestä mun itsenäisyyttä ja tilan tarvetta, tulkitsee sen niin etten välitä hänestä. ap
Vierailija kirjoitti:
Sinun on lopulta valittava jompikumpi. Minun paras kaverini valitsi aikoinaan miehensä, enkä ole kuullut hänestä kahteenkymmeneen vuoteen.
Kaverini oli heti alussa omituisesti ylpeä siitä, että hänen miehensä ei tullut toimeen useimpien ihmisten kanssa ja sanoi sen ääneen. Minä tapasin tuon miehen kahdesti, ja kummallakin kerralla hän ajoi minut tieheni muutamassa minuutissa. Kaverini pääsi vain harvoin kahville kanssani ja silloinkin hänellä oli tiukka aikaraja siitä, milloin piti olla taas kotona. En voinut soittaa kaverilleni, koska mies oli aina joko paikalla tai tulossa paikalle. En tiedä, mitä he keskenään puhuivat minusta, mutta näin selvästi sen, että kaverini oli minun seurassani säikky ja varpaillaan. Kaverini avioliitto perustui siihen, että he ensi hetkellä tunsivat astuneensa satuun ja löytäneensä Elämänsä Kumppanin, ja tästä he pitivät kiinni siitä huolimatta, että mies kiristi kaveriani tekemään asioita, joita tämä ei halunnut tehdä, ja kumpikin kävi jo avioliiton alkuaikoina hakemassa alun huumaa vieraista.
Kaverini muuttui tuossa avioliitossa vähitellen toiseksi ihmiseksi ja alkoi muistuttaa kolkkoa, laskelmoivaa ja ylimielistä miestään. Kaipaan sitä entistä sydänystävääni, mutta minun ei ollut kovin vaikea hankkiutua eroon tuosta uudesta hahmosta, jolla ei enää ollut minulle aikaa eikä kiinnostustakaan.
Kuulostaa vähän Meghanilta ja Harrylta, vaikka Harry tuskin estää Meghania näkemästä ystäviä. Satu, miehen valitseminen ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun on lopulta valittava jompikumpi. Minun paras kaverini valitsi aikoinaan miehensä, enkä ole kuullut hänestä kahteenkymmeneen vuoteen.
Kaverini oli heti alussa omituisesti ylpeä siitä, että hänen miehensä ei tullut toimeen useimpien ihmisten kanssa ja sanoi sen ääneen. Minä tapasin tuon miehen kahdesti, ja kummallakin kerralla hän ajoi minut tieheni muutamassa minuutissa. Kaverini pääsi vain harvoin kahville kanssani ja silloinkin hänellä oli tiukka aikaraja siitä, milloin piti olla taas kotona. En voinut soittaa kaverilleni, koska mies oli aina joko paikalla tai tulossa paikalle. En tiedä, mitä he keskenään puhuivat minusta, mutta näin selvästi sen, että kaverini oli minun seurassani säikky ja varpaillaan. Kaverini avioliitto perustui siihen, että he ensi hetkellä tunsivat astuneensa satuun ja löytäneensä Elämänsä Kumppanin, ja tästä he pitivät kiinni siitä huolimatta, että mies kiristi kaveriani tekemään asioita, joita tämä ei halunnut tehdä, ja kumpikin kävi jo avioliiton alkuaikoina hakemassa alun huumaa vieraista.
Kaverini muuttui tuossa avioliitossa vähitellen toiseksi ihmiseksi ja alkoi muistuttaa kolkkoa, laskelmoivaa ja ylimielistä miestään. Kaipaan sitä entistä sydänystävääni, mutta minun ei ollut kovin vaikea hankkiutua eroon tuosta uudesta hahmosta, jolla ei enää ollut minulle aikaa eikä kiinnostustakaan.
Onpa surullinen tarina. Minä taas taistelen viimeiseen asti muuttumasta samanlaiseksi kontrolloijaksi kuin mieheni ja säännöllisesti tapaan tätä ystävääni, vaikka tiedän sen aiheuttavan joka ikinen kerta riitaa miehen kanssa. Tähän asti olen yrittänyt suhtautua hänen pelkoihinsa edes jotenkin ymmärryksellä niitä miehen pohjimmaisia pelkoja kohtaan, mutta jotenkin tämä tuntuu jo kiusanteolta. En tiedä mistä mies voisi saada apua näihin asioihin, onneksi sentään pariterapiaan suostui ja se on jotenkin avannut solmuja, mutta ei poistanut ongelmia. ap
En tiedä, mitä kaverilleni nykyisin kuuluu, mutta luulen aavistavani, mistä ainakin osa hänen liittonsa ongelmista johtui. Näin lehdessä hänen appiukkonsa muistokirjoituksen, jonka oli laatinut tämä hänen miehensä. Olen tavannut tuon appiukon kerran ja näin heti, mistä avoimen ylimielinen ja muuta ihmiskuntaa halveksiva asenne oli peräisin; asenne mainittiin hieman kauniimmilla sanakäänteillä ja ylpeydellä myös muistokirjoituksessa. Kaverini appiukko kärsi dementiasta ja kuoli sen seurauksena melko nuorena. En tiedä, miten varhain tuollainen tila alkaa ilmoitella itsestään käytöshäiriöinä, mutta haluaisin nähdä, millaiseksi kaverini mies on näiden vuosikymmenien aikana muuttunut - ja vieläkö kaverini pitää häntä niin upeana saaliina, että hänestä kannattaa pitää kiinni, vaikka itkisi ja pitäisi.
Nro 9
Vierailija kirjoitti:
Ehkä miehelläsi on tukahdutettuja fantasioita kahden naisen välisestä suhteesta. Voi mennä ohi ajan mittaan.
Outoa, jos lähettää inhottavia viestejä silloin, kun olet ystävää tapaamassa. Ole sinä suuttunut, kun palaat kotiin.
Jos olen suuttunut, hän suuttuu siitä vielä enemmän ja haukkuu mut ja mun ystävän telaketjufeministeiksi, jotka vaan juonii miehiä vastaan. Miehellä on jotenkin tosi huono itsetunto, kun ei kestä sitä, että mulla voisi olla hauskaa jonkun muun kuin hänen kanssaan. Hänen kanssa ei ole ollut hauskaa enää vuosiin. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan sitä nainen pettänyt toisen naisen kanssa jossain vaiheessa? Tms.
En tiedä, mitä kaverilleni nykyisin kuuluu, mutta luulen aavistavani, mistä ainakin osa hänen liittonsa ongelmista johtui. Näin lehdessä hänen appiukkonsa muistokirjoituksen, jonka oli laatinut tämä hänen miehensä. Olen tavannut tuon appiukon kerran ja näin heti, mistä avoimen ylimielinen ja muuta ihmiskuntaa halveksiva asenne oli peräisin; asenne mainittiin hieman kauniimmilla sanakäänteillä ja ylpeydellä myös muistokirjoituksessa. Kaverini appiukko kärsi dementiasta ja kuoli sen seurauksena melko nuorena. En tiedä, miten varhain tuollainen tila alkaa ilmoitella itsestään käytöshäiriöinä, mutta haluaisin nähdä, millaiseksi kaverini mies on näiden vuosikymmenien aikana muuttunut - ja vieläkö kaverini pitää häntä niin upeana saaliina, että hänestä kannattaa pitää kiinni, vaikka itkisi ja pitäisi.
Nro 9[/quote]
Tosi surullista! Rakkaus on sokea, ja oikeasti nämä luonteenpiirteet nousevat esille vasta pidemmän tuntemisen jälkeen. Meilläkin vasta avioitumisen jälkeen. Vaikeuksia on kaikissa liitoissa, mutta taistelen sitä ajatusta vastaan, että normaali parisuhde olisi tällaista ja että kaikilla olisi yhtä vaikeaa liitoissaan. Siihen en jaksa uskoa. Mutta itsepä olen valintani tehnyt, enpä siitä voi ketään muuta syyttää. ap
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sitä nainen pettänyt toisen naisen kanssa jossain vaiheessa? Tms.
Ei ole. Mielestäni taustalla ei ole edes mitään pettämistraumaa. Kyse on jostain muusta epävarmuudesta. Pelkää jotenkin menettävänsä mut uudelleen, kun olen kerran ottanut ja lähtenyt. ap
Ystäväsi on vain kohde. Jos alat tapaamaan vaikka serkkuasi tai äitiäsi samalla taajuudella, mies alkaa sitten keksiä siitä jotain vikaa.
Jos minun mieheni käyttäytyisi noin, ja piste iin päälle kutsuisi minua lesboksi, heittäisin ennemmin miehen v####un pystyyn, kuin katkaisisi hänen takiaan loputkin suhteet muihin ihmisiin.
Miehesi on selvästi narsisti, ja ajattelee vain omaa per###tään kun tuota tekee.
Jos hänellä ei ole selvää syytä suuttua ja vihata kaveriasi, esim. Että kaverisi olisi jotenkin sinulle haitaksi, tai hän ahdistelisi tmv miestäsi, niin hänellä ei ole syytä vihata häntä.
Hakisin eroa, lähestymiskiellon, estäisin sosiaalisessa mediassa sekä vaihtaisin puhelinnumeroni ja senkin salaiseksi ja kieltäisin kaikkia läheisiäni antamasta numeroa tuollaiselle sekolle.
Kun mahdollisuus tulee, muuta mahdollisimman kauas miehestäsi, ja sijaintia ei tarvitse kertoa. Voi alkaa seuraavaksi stalkkaamaan sua, tehdä ns. Yllätyskäyntejä ja levitellä ties millaisille ihmisille osoitetta, sekä lähetellä todella typerää postia. En halua tällä pelotella, mutta mistä sä tiiät mitä tuollaisen päässä liikkuu, kun teet suhteenne takia konkreettisia ratkaisuja.
Syyksi eroon yms voit perustella, että sinä et kestä enää miestäsi ja sinulle tulee enemmän mielipahaa hänen käytöksestään.
Että onpas onnellinen parisuhde.
Olisin lähtenyt itse aikoja sitten, siitä hatun nosto sinulle.
Muista ettei asian kanssa kuulu olla yksin, eikä sussa oo mitään vikaa, tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on vain kohde. Jos alat tapaamaan vaikka serkkuasi tai äitiäsi samalla taajuudella, mies alkaa sitten keksiä siitä jotain vikaa.
En usko, sillä tapaan vanhempianikin useammin ja se ei ole ongelma. ap
Mies on erittäin hyvä isä lapsilleen ja olen halunnut tarjota eheän perheen lapsille. Tiedän, että lapset kärsivät riitelystämme. Ymmärrän täysin tämän kierouden vaikuttavan lapsiin negatiivisesti, mutta silti olen halunnut antaa vielä miehelle mahdollisuuden tulla järkiinsä. ap
Persoonallisuushäiriöstä ei tulla järkiinsä. Se ei parane koskaan. Vain pieni osa persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä on niin kypsiä ja halukkaita muutokseen, että he pystyvät tekemään käytökselleen jotain. Mutta siihen tarvitaan omaa tahtoa ja paljon ammattiapua. Ja paljon aikaa.