Lue keskustelun säännöt.
"Onko sinulla sairauksia" ja vanha mt-diagnoosi
02.01.2021 |
Miten tuohon pitää vastata, jos on joskus diagnosoitu pitkäaikainen keskivaikea mt-ongelma, mutta hoidosta on iät ajat? Oireet ovat yhä olemassa, mutta eivät täytä avun hakemisen kriteerejä omasta eivätkä kenenkään muunkaan mielestä.
Kommentit (74)
Eräs sukulainen käytti minua hyväksi kun olin lapsi. Voitte miettiä kumpi meistä on sairas ja kummalla on diagnoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä väärin perustein kirjoitettu psykoosi-dg.
Virhe myönnettiin, mutta asiaa ei koskaan korjattu papereihin. Tästä yli 10vuotta aikaa.Harvoin on ollut tarvetta lääkärille, eikä ennen niillä harvoilla kerroilla ollut ongelmia.
Nyt viimeisen parin vuoden aikana kun olen joutunut ajan varaamaan lääkärille, ensimmäisenä lääkäri on katsonut tietoni ja todennut minulla olevan "psykoosisairaus" ja kaikki hoito ja tutkimukset ovat suunnilleen tyssänneet siihen.Monet eivät ymmärrä, että diagnoosi-ihmiset ovat ihan tavallisia. Ohi menevät eri elämäntilanteet ja ikä vaikuttavat diagnoosien kirjoittamiseen ja ne kertovat todellisuudessa aika vähän- jos mitään ihmisestä.
Oireet ovat yhä olemassa, kertoi ap
Tietysti, myös sinulla on oireita, jotka kielivät masennuksesta- tai alkavasta masennuksesta.
Ihan normaalia. Se ei tee hullua tai työ/yhteiskuntakelvotonta.
Miksi mt-ongelmaiset luulee että kaikki muutkin on mt-ongelmaisia. No ei ole.
Jokainen ihminen täyttää jonkin mt-dg:n kriteerit- vähintään jossain elämänvaiheessa.
Tosin mikään elämänvaihe ei poissulje dg:n mahdollisuutta."Vuosittain 1,5 prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön. Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Ainakin joka kymmenes tai ehkä jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan masennusjakson."
Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam0…
Eli siis 80%:lla ei ole mielenterveysongelmiaTuossa on vain diagnosoidut. Jokainen ihminen sopii jossakin elämänsä vaiheessa johonkin mt-diagnoosiin. Sinäkin.
Höpöhöpö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelu?
Joku skitso, psykoosi tai bipo voivat hyvinkin vaikuttaa työssä suoriutumiseen joten periaatteessa pitäisi kertoa. Tosin se vaikuttanee työnsaantiin.
Jos taas mahdollinen seurustelukumppani kyselee niin olisi reilua kertoa. Minä toivottaisin hyvät jatkot, joku muu ei ehkä välittäisi.
No eihän mikään skitso, psykoosi tai bipo vaikuta kun niistä on parantunut. Eikä välttämättä vaikuta muutenkaan.
Miksi muuten toivottaisit hyvät jatkot pelkän dg:n perusteella?
Tiedät ilmeisen vähän psyykkisistä sairauksista?
Päinvastoin, tiedän aika paljon.
Anteeksi nyt, mutta ei siltä vaikuta. Muuten tietäisit, ettei kyseisistä sairauksista varsinaisesti parane ja että niihin usein liittyy piirteitä ja käyttäytymistä, joita ymmärrettävästi ei seurustelukumppanille toivota. Periytyvyys ja henkilön kyky toimia vanhempana mietityttää monia myös.
Olet stereotypioiden ja vanhan tiedon uhri. Kyllä noista sairauksista voi todellakin parantua ja elää jopa lääkkeetöntä elämää. Eikä niihin mitään piirteitä liity enää parantumisen jälkeen. Noihin liittyy monesti mm traumaattisia kokemuksia.
No, virallinen psykiatria ei kuitenkaan näytä vielä omaksuneen tuota "uutta tietoa", mitä sinulla on ;)
Kyllä tiedän erään psykiatrin, joka suunnitteli poistavansa skitsofrenia dg:n potilaaltaan, koska potilas oli toipunut täysin. Ja kyllä nämä asiat ovat ihan tiedossa. Usein vain psyk hoito on niin huonoa, että toipumiselle ei ole mahdollisuutta. Toisenlaisiakin esimerkkejä on, Kts esim:
Vierailija kirjoitti:
Eräs sukulainen käytti minua hyväksi kun olin lapsi. Voitte miettiä kumpi meistä on sairas ja kummalla on diagnoosi.
Juuri näin. Ja joskus psyk. hoitohenkilökunta jatkaa samaa sairasta vallankäyttöä. Potilaalla ei ole mahdollista puolustatua, koska dg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä väärin perustein kirjoitettu psykoosi-dg.
Virhe myönnettiin, mutta asiaa ei koskaan korjattu papereihin. Tästä yli 10vuotta aikaa.Harvoin on ollut tarvetta lääkärille, eikä ennen niillä harvoilla kerroilla ollut ongelmia.
Nyt viimeisen parin vuoden aikana kun olen joutunut ajan varaamaan lääkärille, ensimmäisenä lääkäri on katsonut tietoni ja todennut minulla olevan "psykoosisairaus" ja kaikki hoito ja tutkimukset ovat suunnilleen tyssänneet siihen.Monet eivät ymmärrä, että diagnoosi-ihmiset ovat ihan tavallisia. Ohi menevät eri elämäntilanteet ja ikä vaikuttavat diagnoosien kirjoittamiseen ja ne kertovat todellisuudessa aika vähän- jos mitään ihmisestä.
Oireet ovat yhä olemassa, kertoi ap
Tietysti, myös sinulla on oireita, jotka kielivät masennuksesta- tai alkavasta masennuksesta.
Ihan normaalia. Se ei tee hullua tai työ/yhteiskuntakelvotonta.
Miksi mt-ongelmaiset luulee että kaikki muutkin on mt-ongelmaisia. No ei ole.
Jokainen ihminen täyttää jonkin mt-dg:n kriteerit- vähintään jossain elämänvaiheessa.
Tosin mikään elämänvaihe ei poissulje dg:n mahdollisuutta."Vuosittain 1,5 prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön. Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Ainakin joka kymmenes tai ehkä jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan masennusjakson."
Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam0…
Eli siis 80%:lla ei ole mielenterveysongelmiaTuossa on vain diagnosoidut. Jokainen ihminen sopii jossakin elämänsä vaiheessa johonkin mt-diagnoosiin. Sinäkin.
Höpöhöpö
Totta se on. Parempi vain hyväksyä, että et ole sen kummempi kuin henkilö jolla on dg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelu?
Joku skitso, psykoosi tai bipo voivat hyvinkin vaikuttaa työssä suoriutumiseen joten periaatteessa pitäisi kertoa. Tosin se vaikuttanee työnsaantiin.
Jos taas mahdollinen seurustelukumppani kyselee niin olisi reilua kertoa. Minä toivottaisin hyvät jatkot, joku muu ei ehkä välittäisi.
No eihän mikään skitso, psykoosi tai bipo vaikuta kun niistä on parantunut. Eikä välttämättä vaikuta muutenkaan.
Miksi muuten toivottaisit hyvät jatkot pelkän dg:n perusteella?
Tiedät ilmeisen vähän psyykkisistä sairauksista?
Päinvastoin, tiedän aika paljon.
Anteeksi nyt, mutta ei siltä vaikuta. Muuten tietäisit, ettei kyseisistä sairauksista varsinaisesti parane ja että niihin usein liittyy piirteitä ja käyttäytymistä, joita ymmärrettävästi ei seurustelukumppanille toivota. Periytyvyys ja henkilön kyky toimia vanhempana mietityttää monia myös.
Olet stereotypioiden ja vanhan tiedon uhri. Kyllä noista sairauksista voi todellakin parantua ja elää jopa lääkkeetöntä elämää. Eikä niihin mitään piirteitä liity enää parantumisen jälkeen. Noihin liittyy monesti mm traumaattisia kokemuksia.
No, virallinen psykiatria ei kuitenkaan näytä vielä omaksuneen tuota "uutta tietoa", mitä sinulla on ;)
On omaksunut, mutta paljon varovaisemmin kuin psykiatriakriittiset. Asiantuntijoiden mukaan skitsofreniasta hyvin toipuvien määrä on muistaakseni muutamasta prosentista kolmannekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs sukulainen käytti minua hyväksi kun olin lapsi. Voitte miettiä kumpi meistä on sairas ja kummalla on diagnoosi.
Juuri näin. Ja joskus psyk. hoitohenkilökunta jatkaa samaa sairasta vallankäyttöä. Potilaalla ei ole mahdollista puolustatua, koska dg.
Olen pari sellaista psyk. "asiantuntijaa" tavannut, ja se vallankäyttö vasta sairasta onkin. Enää en ole ollut vuosiin missään hoitokontaktissa, enkä aio pienestä hakeutuakaan. Väittäisin että olen keskivertoa syvällisempi ja tasapainoisempi, vaikka traumoja onkin. Kaikkea sanomaani kannattaa kuitenkin lähtökohtaisesti epäillä, koska olen mt-tapaus :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykiatria ei juurikaan eroa uskomushoidoista. Psykoosisairauksien hoidossa saadaan hyviä tuloksia nykyaikaisilla lääkkeillä, mutta masennuksen, ahdistuksen ja persoonallisuushäiriöiden diagnosointi ja hoito tuntuu olevan ihan arpapeliä. Ap:nkin diagnoosi kuulostaa tällaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Eräs sukulainen käytti minua hyväksi kun olin lapsi. Voitte miettiä kumpi meistä on sairas ja kummalla on diagnoosi.
Veikkaan, että sinulla on diagnoosi mutta sukulaisesi on se oikeasti sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ap kenties myös alkoholisti? Olet lopettanut juomisen, ja saanut elämäsi jokseenkin hallintaan? Siksi koet, että mitään diagnoosia ei koskaan ollutkaan?
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap kenties myös alkoholisti? Olet lopettanut juomisen, ja saanut elämäsi jokseenkin hallintaan? Siksi koet, että mitään diagnoosia ei koskaan ollutkaan?
Taidat olla psykiatrialla töissä? Mitä tuohon hihasta ravistettuun hypoteesiin voi vastata?
-En ole.
-Olet sairaudentunnoton ja valehtelet itsellesi.
-Kyllä olen.
-Arvasinhan minä sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap kenties myös alkoholisti? Olet lopettanut juomisen, ja saanut elämäsi jokseenkin hallintaan? Siksi koet, että mitään diagnoosia ei koskaan ollutkaan?
Taidat olla psykiatrialla töissä? Mitä tuohon hihasta ravistettuun hypoteesiin voi vastata?
-En ole.
-Olet sairaudentunnoton ja valehtelet itsellesi.-Kyllä olen.
-Arvasinhan minä sen.
Psykiatrian ongelmallisuus täydellisesti kiteytettynä.
Mulla on vaikeaksi muuttunut masennus.
Olen vyörynyt pian neljä vuotta mustassa mielessäni. Kolme "kautta" käynyt psyk mutta ei auta.
Mua ei edes kiinnosta vaikka tuo vaikea masennus leimaisi.
No, virallinen psykiatria ei kuitenkaan näytä vielä omaksuneen tuota "uutta tietoa", mitä sinulla on ;)